(.) TAMMIMASUJEN la-KE (.)

Samoilla linjoilla olen, että en kattelisi miestä joka ei osallistu kotihommiin. Minä olen vaatinut, että lastenhoito jaetaan tasan 50/50. Toki silloin, kun toinen on töissä ja toinen kotona, niin on väkisin eri juttu.



Mutta kotityöt myös jaetaan. En suostuisi enkä jaksaisi yksin. Marttyyriksi en rupea. Sitä paitsi meillä on kummallakin aika vaativat työt, ollaan johtavassa asemassa molemmat. Joten toinen vie lapset hoitooon ja toinen hakee. Toinen tekee ruuat ja toinen siivoo. Toinen tekee iltapalat ja toinen iltapesut ym.



Miehellä on myös pidempiä reissuja välillä tai välillä päivät venyy pidemmiksi. Joskus taas mulla. Harrastuksista oon ollu tiukka, jos mies ottaa kolme päivää omiin harrastuksiin, niin minäkin otan -joskus myöhemmin. Lähden vaikka ystävän kanssa mökille, mies hoitaa sillävälin kaiken.



Mies käy usein myös kaupassa -itse inhoan sitä hommaa. Tiskikoneen tyhjennyksen tekee automaattisesti, pyykkikoneen laittaa pyörimään ja ripustelee, kaappiin laitto on enempi mun hommaa. MIes myös vaihtaa lakanat ja mankeloi ne sekä tamppaa petivaatteita ahkerasti ;-) Remppahommaa on ollu nyt viime aikoina, joten sellaisina päivinä kun mies remppaa niin toki olen ottanut kokonaisvastuun lasten/kodinhoidosta.



Siivooja meillä käy kahden viikon välein tekemässä kunnon siivouksen, toisella viikolla sitten siivoaa se kumpi kerkee.



Olen siis kanssa sitä mieltä, että yhdessä on perhe perustettu ja yhdessä kotia asutaan ja yhdessä sitä hoidetaankin. Hulluksi tulisin muuten.



T.Jaffa rv 25+2

Tänään menen siis varpaankynnen operointiin ja se jännittää, en ole nukkunut kunnolla ja vaavi on ollut aika paljon hereillä yöllä.

Edelleen kaveri on perätilassa ja potkii tuonne taaksepäin, on vissiin mukavaa istua siellä vaan...



Eipä mulla muuta tuun sit uudestaan kun varvas on paketissa ja kerron sit tilanteen, anteeksi tämä ei raskauteen liittyvän homman purkaminen....

Tänne vaan niin helppo kirjoittaa kaikki fiilikset

Siis olin varannut ajan omalääkärille joka on muuten ihan täys idiootti, ensinäkin oli myöhässä aikataulusta ja kun minun aika oli niin selitin tilanteen kipeästä varpaasta. Kysyi että onko tullut raskauden aikana vaiva juu ei oo. Sitten kirjoitti mulle lääkkeen 3kk joka ei muuten sovi raskaana olevalle eikä imetyksen aikana koska menee maitoon. Hänen mielestä minulla on kynsisieni, siis minähän menin sinne koska varvas kipeä kun kasvaa väärin......Ja niinkun minulle oli jo aikaa varattaessa sanottu että kynnestä poistetaan osa tai sitten kokonaan.... Eipä ukko sit tehnyt mitään ei edes koskenut varpaasen katsoi vaan ja aikas kaukaa...



Tällänen on niin turhauttavaa eli jos haluan alkaa syömään kuuria niin se olisi varmaan mahdollista vuoden kuluttua ja silloin onkin jo resepti vanha.....

Nytten sitten meinaan että menen tänään päivystykseen istumaan ja saan sieltä sitten apua vaivaani.....soitin jo ja kysyin jorvin päivystyksestä että mitä avuksi niin sanoi että tule tänne klo 16.00 jälkeen ja he sit auttavat minua...

Yhtä kokoa isompaa kenkää saan käyttää ja kaikki " naiselliset kengät" ovat nyt kaapissa odottamassa..ANTEEKSI tämä "läyhääminen" mutta jonnekkin pakko purkaa asiaa.

T:L ja A rv 27+1

Ja heti alkuun Lootuskukkaselle tsempit, että saisit päivystyksestä kunnon palvelua. On kyllä omalääkärisi väärällä alalla!



Neuvolassa tuli käytyä, piti ottaa kaikki 3 muksuakin mukaan, koska mies ei voinut olla pois töistä, mutta hyvinhän me selvittiin (kuten yleensä, olemmehan tottuneet, että miehestä harvoin meille apua on..). Kaikki oli ok, eli:

rv 28+0

paino 70,5kg, +450g/vk (lähtöpainoon +7kg)

rr 123/65 (mulle normaali)

pissa puhdas

hb 123 (pysynyt tuossa, johon kuukausi sitten putosi, jatkan monivitamiinilla 1/pv)

sf 26 (tasainen käyrä keski- ja yläkäyrän välissä)

ja pikkuisen tarjonta rt, syke 140, liikkeet ++



Eipä nyt irtoa kummempaa.



Minnikki ♥ tutteri 28+0

Eipä se lääkäri paljon mitään erikoista tehnyt. Gynekologisessa tutkimuksessa kaikki hyvin, kun vähä pelkäsin onko niin, kun on maha ollut niin kipeä. Kaikki arvot muuten ok, mutta nyt rauta-arvo laskenut niin, että alkaa raudan syönti.

sf mitta mulla 25, tasaista kasvua ollut. Viikko nyt sitten 26+2. Nopeaa toimintaa tuolla lääkärillä, ei siinä sitten paljon muuta. Odotin jotenkin enemmän, mutta onneksi kaikki hyvin. Seuraava neuvola onkin jo kolmen viikon päästä.

Niistä miehistä puhetta ollut. Meillä minä teen oikeastaan kaikki kotityöt ja ulkoilutan koiran, mutta lähinnä siksi ,kun mies töiden päälle rakentaa meidän taloa. Ei se nyt ihan joka paikkaan ehdi, joten on nyt aikalailla tasa jako.

Taas taitaakin olla aika viedä koiraa ulos, harmi vaan kun vettä sataa:(

Olin tänään ystäväni apuna hoitamassa kaksospoikia, ja huh huh, olen nyt ihan naatti! Ihan mieluisalta vauvanhoito tuntui taas vaihteeksi, mutta täytyy myntää että ihan tyytyväinen olin, että omassa mahassa on vain yksi asukas, sillä koko ajan joku itkee (esikoinenkin on vielä 1v.)...



Meillä kahdella parisuhde pelaa ihan hyvin ja parantui vain aviopariviikonlopun myötä. Arkiset askareet aiheuttavat suurimmat kiistat ja närkästykset, mutta näistäkin asioista pystymme keskustelemaan mukavasti ja mieskin kyllä tekee osuutensa yleensä, vaikka välillä tietysti molempia tympäisee edes ryhtyä kodinhoitohommiin. Sinänsä tuntuu mukavalta olla yhdessä, kun tietää että pohjimmiltaan meillä on kaikki hyvin, vaikka ainahan parisuhde työtä vaatii eikä se onnistu jos vain toinen sitä henkistä työtä tekee, siis jos toinen vain "asuu" parisuhteessa sen eteen rikkaa laittamatta. Ei tämä meidänkään juttu silti mikään itsestäänselvyys ole, sen olemme nyt huomanneet. Kiire ja stressi ovat pahimmat viholliset, silloin tulee eniten riitaakin. Sitten varmaan taas kun minä jään kotiin, tuntuu että teen suurimman osan kaikesta vain jo siksi, että olen koko ajan kotona... siltä ainakin aiemmin on tuntunut.



Mutta nyt ukkokullan kainaloon, ennen kuin kaadun rättiväsyneenä petiin!



eikkuli 26+4

Vielä kirjoittelen näin myöhäsellä, on aikaa hetki ennen bb:a.

Mitähän mun piti kirjoitella.. Ai niin, tuossa suihkussa käydessä huomasin, että rinnat/nännit tulleet tosi herkiksi, ehkä vähän kipeiksikin ja tummuneet sekä myös turvonneet.. yes :D Mua niin ärsytti, kun moni jo alkuraskaudessa puhuu kuinka rinnat kasvaa ja on eka merkki raskaudesta ja mulle ei kyllä käynyt niin, nyyh ;) No nyt tuntuu, että mulla sitten se vasta tässä vaiheessa tulee. Alussa oli hiukan arat rinnat, mutta ei kauheesti ees, joten nyt sitten.



Sitten piti kysellä teiltä, että aiotteko tehdä *isyyspakkausta* teidän isännille??

Mä aattelin tehdä, kun en kerta ottanut äitiyspakkausta, joten voin laittaa miehelle sitten vauvaroinaa siihen ja sitten sille kaikkee herjajuttuakin siihen liittyen (kuten korvatulpat ja kumihanskoja). Sekä sitten pojan kaa ostetaan siihen jotain isänpäiväksi myös, cd-levyjä, jos löytyis jotain kivoja halvalla ja sitten sukkaa yms. perinteistä. Eli aattelin sen niinkun isänpäivälahjaks samalla!

Esikoisesta en tommosta tehnyt, mut nyt aattelin, et vois olla kiva tehä ja saada sitten samalla ostella vauvalle jotain tuttipulloa yms :) Tuolta joulukuisten pinosta löysin siitä keskustelua ja joku oli tehnyt kivan hankintalistan siihen, joten siitä sitten sain kipinän ja ONNEKSI ideoita siihen!!



Ei kait nyt muuta kuin isännän viekkuseen.. niinkuin useat täällä.. mut en taida sittenkään mennä, meen tekeen ihanan ruisleivän mieluummin ;) No ehkä sen jälkeen kerkeen vie sinne viereenkin :)



Emmuli parin tunnin päästä rv 26+0

Siis käyn lukemassa teidän juttuja päivittäin ja koitan jotain itsekin väliin kirjoittaa.. mukava kuulla teidän juttuja,kun samassa jamassa tässä ollaan ;O) Taustaksi, että kolmatta odotellaan la 18.1 ja ikää on kohta 29v...



On ollut puhetta perätilasta, mulla edellisessä raskaudessa poika istui mahassa vielä rv33, oli sitten kääntynyt itsekseen kun seuraavam kerran neuvolaan menin rv 36. Että aika myöhäsillä viikoilla ne vielä mahtuu kääntymään. Esikoinen oli rt:ssa rv 28+6 jolloin ekan kerran se on korttiin merkitty ja siinä on pysyi.



Ja miehistä on ollut puheta myös, meillä mies leikkii ja ulkoilee lasten kanssa paljon. tai ulkoilut jää viikonlopulle, esikoinen varsinkin on innoisaan lauantaina kun pääsee isin kanssa ulos. Lisäksi miehen hommia on kaupassakäynti, käytännön syistä, ei tarvitse illalla edestakaisin ajella. Monesti viikonloppuisin käydään koko porukka myös kaupassa jne..



Tekee asioita pyytämättä ja välillä kun pyydän =) Mun hommia on kodin siivous, (yhdessä tehdään sitten isommat siivoukset tai mies vie lapset jaloista pois, että saan siivota), pyykinpesu ja ruuanlaitto. Mieskin nää hommat osaa, mutta mä teen ne päivä aikaan. Ruokaa mies tykkää laittaa ja laittaakin sitä joskus viikonloppuisin.

Että oikein hyvän miehen olen saanut, hyvin on anoppi hänet opettanut/kasvattanut =) Yhteinen projektihan tämä perhe on ja sille nyt eletään.



Isyyspakkaus ei ole meidän juttu, ihan mukavalta idealta kuitenkin kuulostaa. Äitiyspakkaus sen sijaan meille tulee, esikoiselta sen otin myös, tuolta kakkoselta ei otettu ja nyt vielä päätin sen ottaa. =)



Isänpäivälahjoista minäkin kyselen, että mitä olette miettineet? tässä olis vinkit tarpeen. Meillä taisi viime vuonna saada uuden partakoneen =)



mehiz ja lapset 05&07 rv 27+3

Minä myös luen palstaa useamman kerran viikossa vaikka harvemmin kirjoitankin. Ikää mittarissa 36 v ja kolmatta odotellaan, la 15.1. Lapset 3 v ja nuorempi joulukuussa 2 v.



Meillä molemmat käy kodin ulkopuolella töissä. Mies osallistuu "kotihommiin", vähemmän kuin minä mutta osallistuu kuitenkin. Ja viettää aikaa lasten kanssa, mikä on tosi tärkeää. Mielestäni oikea kultakimpale :)



Isänpäivälahja vielä hakusessa, jospa jotain kivaa keksis.



Miten te työssä käyvät odottajat ootte jaksaneet käydä töissä? Ite oon vielä ollut, mutta tuntuu että pikkuhiljaa alkaa tekemään aika tiukkaa, supistelee paljon ja jalat on suonikohjujen vuoksi tosi kipeät. Lisäksi näyttää olevan ylitöitä tiedossa, huh huh. No, päivä kerrallaan...



uglyduck 27+6

Mullakin tulee luettua tätä palstaa päivittäin. En vain ole saanut aikaiseksi kirjoittaa!

Elikkäs esikoista odotellaan ja la ois 17.1, 21 vuotias olen ja NKL synnärinä.



Mulla on kyllä harvinaisen hyvä mies, mitä tulee nuihin kotitöiden tekemisiin. Tekee varmaan enempikin kun minä, eikä tartte käskee. Oikeastaan se tekee kumpi kerkee ja erittäin harvoin mistään kotihommista tarttee kinata.



Sitten tuosta työssä jaksamisesta.. Täällä ei ole pystytty olemaan töissä varmaan kuukauteen, sen verran paljon töissä supistelee ja kipeästikin. Teen sen verran fyysisesti raskasta työtä että varmaan aivan tuonne mammaloman alkuun saikulla ollaan.



UlMa 27+4

Itse vielä opiskelen, olin juuri työharjoittelussa ja sitten olen tehnyt välillä viikonloppuisin ja lomilla sijaisuuksia. Nyt saan vaan kotona kirjoittaa opinnäytettä. Ei siis fyysisesti raskasta, mutta stressattavaa riittää. Nyt olen kuitenkin jaksanut hyvin ja siinä mielessä hyvä tehdä. Kesän olin töissä ja se oli yhtä tuskaa, onneksi noi alkuraskauden vaivat on aikalailla muuttuneet toisenlaisiksi.

Tänään pääsen illalla me&i lastenvaate kutsuille. iso on houkutus ostaa jotakin vauvallekin, kun siellä on aika paljon vaatteita mitkä sopii kummallekin sukupuolen edustajalle:)

Sairastelut jatkuvat. Kuopus on nyt kunnossa mutta kolmoselle nousi viimeyönä kuume/alkoi oksentelemaan. Kuume jatkuu, mutta onneksi oksentaminen on jo mennyt ohi (yö menikin sen kanssa aikalailla rattoisasti).



KotIpäivää olen siis viettänyt ja samoilla linjoilla mennään myös huominen. Perjantaina onkin sitten sekä mulla että miehellä vapaapäivä (kippii pääsen vihdoin ja viimein kampajalle).



Koululaiset lähtevät tänään mummolaan syysloman viettoon. Tulevat sitten lauantaina isovanhempien kanssa takaisin kotiin ja saa sitten nämä pienemmätkin nauttia mummosta ja vaarista muutaman päivän verran.



ON voi hyvin. Vasen kankku meinaa sanoa välillä työsopimuksensa irti (varsinkin aamuisin olen jäykkä kuin ankka). Töissä olen jaksanut käydä ihan hyvin, enemmin vaivoja tuntuu olevan kotosalla tai sitten ehdin vain keskittyä niihin enemmänkun ei ole kokoajan kiire päällä. Toivoisin että ainakin marraskuun loppuun asti töitä pystyisin töitä tekemään. Tietysti pienellä varauksella menen kun työnkuvani nyt on mitä on (eli siis äärimmäisen fyysistä).



Toivottavasti lootuskukkanen on saanut kinttunsa kuntoon. Mulla piti olla tänään hammaslääkäri, mutta se siirtyi kuukauden päähän kun enhän minä täältä kotoa nyt mihinkään kesken päivän päässyt. Lääkärineuvola on kahden viikon kuluttua äityispolilla, mukavaa päästä kurkkamaan kamua ultran kautta, toivottavasti kaikki olisi kunnossa ja typy olisi kasvanut käyrien mukaan. Kohdunsuulla ei varmasti ole tapahtunut mitään muutoksia kun supisteluja ei ole ollut laisinkaan.



Nyt laittamaan noita lapsia matkaan. Saadaankin sitten nauttia pienten kanssa laatuajasta neljästään, toivottavasti tuo kolmonen alkaisi nyt kuntoutua niin päästäisiin vaikka lauantaina tekemään jotain extraa syysloman kunniaksi.



Kaikille voimaa viikkoon tasapuolisesti!



t: KainoElvi ja kamu 25+5

Iskä asioita ootte pohtinu: pakkauksen tein esikoisesta ja nyt en sellasta ajatellu. Tosin tuolla raskaustreffeillä sellasta vissiin touhutaan kuitenki. Isänpäivälahjaksi meinasin jotain perinteistä kalsaria tms. ku oon niitä laskostellu pyykissä ni oon katellu, et alkavat oleen sen näkösii, et hänen ois parempi ilmanki :)



Töissä ootte melkeestikki kaikki jaksanu nii ahkerasti... minä jäin rv 13 "hetkeksi" saikkarille kun iskias jäi jumiin niin pahasti. Sillä tiellä viekäki oon kun alko sitte supistelut tossa rv 18 tienoolla :( Pää alkaa olemaa jo aika kypsä tähän kotoiluu ku tekemisetki rajottuu ettei jää jumii tai supista.



Hammashoitajalla kävin minäkin muutama viikko sitte ja koko naama oli veressä ku ulos siältä tulin :( Hän "hiuka" halus rapsutella ikeniä josko hammaskivee löytyis... Ois ruvennu paikkaaki, mut siinä kohtii kiitin ja pyysin laskun. Mun suuhun ku ei kurkita ilman puudutuspiikkiä. Varaan ajan siis alkuvuoteen.



(.) Ekamaine lääkärineuvola oli tänään. Ihanaa ku isäntäki kerkes mukaan ku ei oo viä yhteenkää ehtiny. Esikko oli mummilassa sen aikaa.

Kohdunsuu oli pehmentynyt ja hieman lyhentynyt. Verenpaine hieman noussu kuin myös hemppa, nyt 111. Pissa puhdasta ja painokin taas noussu. Sf oli 23,5. Kaveri liikku hyvin ja oli istumassa edelleen, äänet kuulu lujasti ja syke oli 140-145.



Täällä ei siis muuta ihmeellistä. Esikko istu eilen 1,5h ja nyt parhaillaa kodinhoitohuonee ovelle keittiöjakkaralla kattomassa ku naapurin tontil häärää kaivinkone :D



KainoElville ja porukoille jälleen tsemppejä sairasteluun sekä kaikille muillekin jotka kipeinä ovat!

Marlene ja massu 25+5

Onko teillä supistellu jo? Mulla jo jonkin aikaa ollu ajoittain supistuksia, muutama kipeäkin. Nyt on muutamana päivänä ollu enemmän, siis melkein kivuttomia. Töissä on kyllä tosi kiire ja muutenkin mietin, että mitenköhän nyt tuo ahdistus ym. vaikuttaa? Kuulemma kivuttomat supistukset ei ole vaarallisia? Tänään ollu muutamia, en ole laskenu, mutta varmaan ehkä 10 pitkin päivää. Pohdiskelin, että pitäiskö käydä lääkärillä tarkistuttamassa tuo kohdunsuun tilanne, kun sitä ei kertaakaan ole katottu. Neuvolassa kyllä sanoin, että alamaha on välillä tosi kipeä, mutta siihen ei mitenkään terkka kommentoinu.



Isyyspakkauksen aattelin tehä ja jotain pientä olen jo hankkinutkin.



Vauvahan oli neuvolassa vielä istuma-asennossa, mutta tuntuu että saattais olla kääntyny. Liikkeitä kun tuntuu nykyään enemmän ylhäälläkin, ajoittain kuitenkin vielä alhaalla ja välillä molemmissa yhtäaikaa. Sillon taitaa kunnon meiningit olla käynnissä :D



Pitänee alkaa syömään, kun just vasta tulin töistä. "Vain" tunti tuli tänään ylitöitä... Sais jo helpottaa!



Hömppä ja masuasukki 25+5

Minulla ensi viikolla edessä tuo neuvolalääkäri ja neuvola samalla. Maanantaina jatkuu valmennukset. Olin siis alkuviikosta ensimmäisessä valmennuksessa ja luoja ku oli turhaa ja ahdistavaa. Videot mitä siellä katsottiin oli ihan ok, mut neuvolatädin jutustelut melko turhaa. Ja minulle oli vielä erityisen ahdistavaa, ku oli tosi pieni tila, missä oli 9 pariskuntaa ja minulla paniikkihäiriö tai pikemminkin sosiaalisten tilanteiden pelko vaivannut viimeiset vuodet. Ensimmäiset hetket meni itsensä sukkeroimiseen, että mää selviän siitä tilanteesta. Söin ennen lääkkeitäkin ja kävin terapiassa, ja se helpottikin, mutta välillä tuollaisissa tilanteissa samat pelot ja ahdistukset nostaa päätään. Ja ensi viikolla joutuisin menemään vielä yksin ku mies reissussa...saa nähdä menenkö laisinkaan. Eiköhän nuo sitte voi neuvolassa kertoa vähän mitä siellä ois ollu ja antavat kuulemma jotain videoita kotiin katsottavaksi, jos ei paikalle pääse.

Huomenna aamulla sokerirasitukseen! Etukäteen jo hirvittää syömättömyys ja juomattomuus ja saanko sen litkun alas ja tuleeko kuin paha olo siitä ja kuinka masennun, jos sieltä jotain arvoissa häikkää löytyis. Toivotaan, että kaikki ois hyvin, eikä tarvii alkaa herkuttelua vähentämään. :)

Miehistä...mun mies siis reissuhommissa ja minä olen ollut kotona melkein koko raskausajan, niin luonnollisesti kodin hoito kuuluu mulle. Paitsi niinä viikkoina jolloin ollaan molemmat kotona yritetään jakaa hommia, mut minä oon jotenkin sellainen, etten edes kunnolla anna miehen koskea pesukoneeseen tai tiskikoneeseen ku täyttää sen väärin tms. :) Mattojen tamppaus kuuluu ehdottomasti miehelle nyt raskausaikana ja melkein muutenkin. Oon vähä vanhanaikainen, että jotenkin taipuu asiat niin, että on miesten ja naisten hommat, mut kyllä mies mua auttaa jos pyydän ja varsinkin nyt raskausaikana on autellut. Eipä noista ihan kauheana tarvii kinastella noista kotihommista. On kyllä sanonut ukko, että sitten kun vauva syntyy, niin haluaa auttaa vielä enemmän ja mun pitää oppia antaa hänen myös täyttää pyykkikonetta tai tiskikonetta. :)

Omassa navassa on kova ryske pitkin päivää. Hyvin kai siellä voidaan. Ainakin maha voi paksusti. Niin paksusti, että meni nauruksi , ku pitkästä aikaa heiluteltiin peittoja, ku maha oli koko ajan edessä. :D

Pitää tulla kertomaan sitte sokerirasituksen tulokset....

Amelie ja poju rv 28+1

Ihanaa. Olin siis maanantaina sitä litkua latkimassa, ja voi luoja miten se osasikin olla pahaa ja miten kamala olo siitä tuli. Ekan tunnin nieleskelin oksennusta, toiseksi tunniksi pääsin pitkäkseni ja sitten meni paremmin. Ja tulos oli normaali, joten ei syytä huoleen. Olen tosi helpottunut, näin jo viime yönä kamalaa untakin että kaikki arvot oli vinksallaan ja jouduin juomaan insuliinia, sekin oli pahanmakuista litkua. Tiedän kyllä, ettei sitä yleensä juoda:-)



Töissä alkaa olla vähän sellainen "ihan sama"-fiilis, varsinkin kun oppilaat on hankalia. Hyvinä päivinä taas tuntuu vähän haikealta jäädä kotiin. Selkä tuntuu prakaavan, mutta ihmekös tuo kun liikun niin vähän. Tukivyö auttaa ainakin jonkin verran.



Isänpäivälahjoista olette jutelleet. Mä tein esikoisesta isälle sellaisen isyyspakkauksen, siinä oli Isin kulta -bodya, Alfamerin Vauvaopasta, korvatulppia, tutteja ja mitähän lie muuta, mutta enää en ajatellut tehdä. Silloin se kyllä oli tosi kiva. Mutta hyviä isänpäivälahjavinkkejä otetaan vastaan, koska mulla ei ole mitään ideoita. Vaikka niitä kalsareita tarvitsisi tämäkin isi...



Tii75 + Poikanen, huomenna 29+0 jo!