Lue keskustelun säännöt.
Voimakkaat itsesyytökset
17.08.2007 |
Lapsi aloitti uudessa päiväkodissa/eskarissa. Ensimmän viikko meni hyvin, mutta tällä viikolla hän on ollut kovin vaisu ja kun olen kysynyt, oliko kivaa, vastauksena on ollut hiljainen " ihan kivaa" .
Yritin kovin löytää syytä, miksi ei enää niin hurjan kivaa kuin ensimmäisellä viikolla ja eilen se sitten paljastui. Hän ei jaksa juosta niin lujaa ja paljon kuin muut. Ja siitä ne itsesyytökseni sitten alkoivat!
Lapsemme on hyvin rauhallinen ja pitää leikeistä, joissa ei juosta / riehuta. Hänellä on myös valtavan hyvä ruokahalu. Tyttö on lievästi pituuten nähden liian painava ja kovalla työllä ollaan yritetty pitää ruokamäärät ja laatu kurissa. Mutta silti, painoa on kuitenkin sen verran, ettei aivan jaksa pysyä muiden perässä.
Juteltiin eilen ja yritin sanoa hänelle, että kun juoksee toisten kanssa, niin siinä taidot kehittyvät ja pian jo pysyy perässä. Lisäksi itsekseni päätin, että aika urheilullisempiin harrastuksiin on revittävä sitten vaikka mistä, mutta meidän pitää perheenä enemmän panostaa asiaan. Lenkkeillä, hyppiä, juosta ja touhuta yhdessä.
Yritin myös muistuttaa tyttöä, että hän voi olla jossakin muussa asiassa toisia parempi ja että kaikki ei voi olla hyviä kaikessa. Mutta silti sydäntä painaa kovin ja pelkään, että häntä aletaan syrjimään. Tyttö on vielä kamalan herkkä/arka ja vaatii kovasti tukea, että uskaltaa mennä mukaan leikkeihin.
Antakaahan vinkkejä, millä rauhallisen tytön saa innostettua liikunnallisiin leikkeihin. Vaikka sitten äidin kanssa, jos ei oman ikäisten kanssa uskalla!
Kommentit (3)
Totta, mitä sanoit. Ja tiedänkin, että näillä geeneillä ei mitään huippujuoksijaa tehdä. Ja tiedän myös sen, että tyttömme on erittäin hyvä monessa asiassa.
Mutta silti olen niin hirmuisen hermostunut, että pyöreähkön muodon ja arkuuden takia häntä aletaan kiusaamaan. Ja hän itse näyttäisi olevan niin kovin huolissaan asiasta. Lisäksi haluan ehdottottomasti varmistaa, että hänestä ei tule samanlainen paino-ongelmien kanssa taistelemaan joutuva kuin minä itse olen ollut aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tyttö voisi olla. Paikkakunnallamme olisi siihen myös hyvät mahdollisuudet. Pitänee alkaa selvittelemään asiaa. Kiitos vinkistä!
Et tietenkään ala muuttaa tyttöäsi, et sinä siinä onnistu. Sen sijaan opetat häntä arvostamaan itseään sellaisena kuin hän on. Jos yrität saada tytöstä väkisin liikunnallisen, ja opetat hänelle ettei hän kelpaa omana itsenään, saat aikaan tuplanegatiivisen vaikutuksen ja sellaiset itsetunto-ongelmat, joiden kanssa lapsesi voikin sitten painia seuraavat 50 vuotta. Varmasti tyttäressäsi on jotain hyviä puolia, auta häntä kehittämään niitä, ja löytämään itsensä ja oma paikkansa niiden kautta. Kyllä hän sitten ajan mittaan huomaa, ettei se juokseminen ole koko maailma.