Miten muiden n. 2v syövät?
Meillä on 1v10kk ja on melkoinen... osaa kyllä syödä siististi mutta sitten se pelleily-yritysten määrä ja tuolissa pyöriminen ja hyppely, koikkelehtiminen, kiipeily, ei pysy yhtään aloillaan edes syödessään.
Ja yhtään ei voi silmä välttää, kun o heti kupit nurin ja ruoasta tehty kakkua ja heitelty, sotkettu ja käkätystä päälle. Toisten ruokalautaselta varastetaan minkä ehditään ja jos joku ei kelpaa, niin sanoo että Pahaa, hyi en syö. Kaiken kaikkiaan ruokatapoja ei löydy...
Miten tähän nyt on jouduttu? Syitä on monia enkä niitä ala nyt erittelemään. Tärkeintä olisi nyt miettiä, miten tilanne korjataan. Hirveä kuri päälle? Havahduin tähän kun poika meni päiväkotiin ja hieman nuoremmatkin ja villeistäkin villimmät lapset pysyy kaikki ruokailun aloillaan ja syövät hienosti siististi eivätkä sotke yhtään tarkoituksella.. paitsi jos meidän lapsi joka pyörii kun väkkärä (JA SYÖ MYÖS HIRVITTÄVÄN MÄÄRÄN nopeastikin vielä) alkaa pelleillä ja sotkea, niin siihen touhuun menee ne aremmatkin herkästi mukaan... hävettää... No, tavallaan se ei ole minun ongelma, jos poika oppii nopeasti talon tavoille.
Kommentit (4)
Kyse on myös pojan luonteesta, kun on villivarsa joka ei pysy hetkeä aloillaan ja rohkeutta löytyy tehdä kaikki mitä päähän pälkähtää uhkarohkeaa ja jopa tyhmänrohkeaa, niin sitten on... ja tavat on sitten ihan hukassa... miten sitä nyt sitten ohjailisi.
t. se jolla on sitä ruokaa aina seinissä ja verhoissa ja joka puolella lattiaa ja kattoa.
Semmosta oikeasti iästä johtuvaa sotkua tietty tulee, mutta sitten kun homma menee tahalliseksi sotkemiseksi niin otan ruuan pois. Jos vauhti menee liian kovaksi, niin saatan ottaa hetkeksi pois pöydästä rauhoittumaan.
Tuohon hyppimiseen ja seisomaan nousemiseen auttoi meillä se, että stokken tuolista poistettiin turvakaari. Istuu nyt siskonsa lailla " isojen tyttöjen tuolissa " . Enää ei hypi eikä pompi.
Säännölliset ateriavälit ja turhat välipalat veks - asenne toimii meillä. Kun on oikeasti nälkä niin malttaa syödä paremmin.
Minsku
meillä ja on hyvinkin vilkas tyttö. Meillä ruualla tahallaan sotkemiseen on reagoitu aina niin, että ruoka on otettu pois ulottuivlta, ihan vähäeleisesti ja jos on ilmaissut haluavansa vielä syödä niin olen antanut vielä ainakin kerran yrittää, josko syö sotkematta. Pöydästä saa aina lähteä, kun on syönyt. Ja hermojen säästämiseksi maidot oli pitkään nokkamukissa, kun tytön yleinen häslääminen johti muuten siihen, että maidot oli vahingossakin pitkin pöytää ja vieläkin otan puseron kotioloissa pois, jos on puhdas, sillä aina jotain menee päälle.
vältän siis ylimääräisen huomion kinnittämistä syömiseen, mutta olen estänyt sotkemisen tahallaan, toki alle 2-vuotiaana ruokaa meni lattialle ihan vahigosskin, mutta heittelemiseen on jo ihan hyvä puuttua.
Ja kun kerroit lapsen syövän isoja annoksia niin älä anna ylimääräisiä välipaloja, jos ruokailu jää kesken, ei varmasti nälkiinny
Päiväkodissa varmasti opettavat syömään sääntöjen mukaan, siitä ei tarvitse olla huolissaan.
Olen vaan tähän asti ajatellut, että tuo on niin pieni, että menköön sotkut sen piikkiin. Mutta ihan mahdotontahan tuo meno taitaa olla. Taas meni nimittäin ruoat lattialle, kun toinen lapsi vaati huomioni sekunniksi.
Ehkä tuossa on mustasukkaisuuttakin joukossa. Ja yllyttävät kotona toisiaan. Jotain johdonmukaisuutta tähän touhuun olisi saatava, mutta jäähyjäkin on kokeiltu ja ruoatta jättämistä, mutta taidetaan sortua liikaa välipaloihin tai epäsäännöllisiin ateriaväleihin sitten että se ei toimi. Ja noin pienen muisti on niin lyhyt... Tai sitten elämä on yhtä syömistä, yksi kun lopettaa, niin toinen jäähyltä palannut aloittaa ja kohta on taas toinen ruokailu, ja kukaan ei kohta syö samaan aikaan (itse ei pysty paljon syömään keskittymään kun pitää vahtia). Ja ei ole kyse näköjään edes siitä, että ei olisi nälkä. Se on hirmuinen. Jotain huomionhakemista tuo taitaa olla. Mutta aika mahdottoman oloista. Aina on ollut sama juttu ja kamala taistelu ton ruoan kanssa, kun on allergioitakin ollut, eli ei tuo ole ihan yhtäkkiä kehittynyttä.