Loman jälkeen ottaa päähän ja masentaa..
Minulla on nyt eka työviikko 3 viikon loman jälkeen. Todella raskasta! Kaikki tympäsee, mieskään ei viihdy kotona kun hänellä on kavereita käymässä kaupungissa, joka ilta pitää niitä näemmä tavata. Minä en jaksa kipeillä hartioilla lähtee mukaan.
Minä vietin lähes koko lomani kotikaupungissani äitini luona. Kaipaan sinne ja tää on sama juttu joka vuosi. Minusta tuntuu etten millään viihdy täällä lomani jälkeen varsinkaan. Minulla on kyllä harrastuksia, mutta en jaksa lähtee tälläsillä helteillä mihinkään töiden jälkeen. Apeeta :( Onko ekllään samaa ongelmaa, vaikea palata takaisin arkeen loman jälkeen?
Kommentit (9)
samoin mieheni on samalainen. Mutta se ei ollut se ongelman ydin. Sukuni on minulle kaikki kaikessa mieheni jälkeen ja olen ylpeä siitä. Säälin ja ihmettelen sellasia joille oma suku ei merkkaa mitään!
ap.
kalastetaan, uidaan, saunotaan ja marjastetaan, sukuloidaan jne. Tekemistä on vaikka kuinka.
Mitä muuta tekemistä muka ehdottaisitte?
ap.
Joko olet vähän liian riippuvainen äidistäsi ja nyt kun olette erossa, tunnet olosi huonoksi. Ei aikuisen naisen ihan oikeasti tarvi olla noin " sukurakas" , kyllä silläkin on rajansa.
Kyllä meilläkin käydään molempien vanhempien luona säännöllisesti sekä soitellaan, lomilla aina muutama päivä viivytään. Mutta herranen aika, toki sitä nyt muutakin lomalla tehdään kuin luuhataan toisten nurkissa!
On olemassa kultainen keskitie liiallisen läheisriippuvuuden sekä täydellisen välinpitämättömyyden välillä...
Vierailija:
samoin mieheni on samalainen. Mutta se ei ollut se ongelman ydin. Sukuni on minulle kaikki kaikessa mieheni jälkeen ja olen ylpeä siitä. Säälin ja ihmettelen sellasia joille oma suku ei merkkaa mitään!
ap.
Sehän se teidän koti on. Tehkää siellä sellaisia asioita, että siitä tulisi rakas ja hyvä paikka olla, ettei tarvis ahdistua.
Tai tehkää joku matka, ihan kahdestaan.
työ?? Lomalla ollaan aina hyvällä tuulella ja vapaudutaan, sitä jää kaipaamaan jos arki on ylivoimaisen vaikeaa.
Nyt yritän ottaa sitä takaisin, mutt en tapaa heitä edelleenkään kuin kolme-neljä kertaa vuodessa.
Mutta kyllä me kaikki sisarukset olemme sukurakkaita. Ei se kyllä mitään läheisriippuvaisuutta ole, sukurakkaus on eri asia kuin läheisriippuvaisuus, minä luulisin myös että paremminkin se on se arki jota pitäs jotenkin parantaa.
Työtäkin on minulla liikaa, vaikka lapsia ei siis ole ja minulla on luottamustoimia ja tuntuu että ne vetää minua moneen eri suuntaan. Loma toi ihana paussin siihen, mutta sitten tuntuu että se kaikki kaatui heti päälle kun paluu töihin tuli ajankohtaiseksi.
ap.
ei minustakaan töihin paluu loman jälkeen, ole niin kivaa.
Pitäisköhän keksiä ensi kesänä jotain muuta lomaohjelmaa? Voisi olla arkeen paluukin erilaista.