Neuvolan 'tädeistä' ja lapsien kasvatuksesta
Itselläni on hieman pettynyt olo neuvolassa käynnin jälkeen. Neuvolan tädin kanssa käymämme keskutelumme yleisesti menevät vain lapsen fyysisen kehityksen parissa. Kuinka hyvin käyrät näyttävät jne. Lapsen kasvatukselliseen ja käyttäymis puoleen ei puututtu lainkaan. Kommentoin esim. nuorimmasta lapsestani, että hän on paljon tempperamenttisempi kuin ensimmäiseni. Neuvolan täti vain kommentoi siihen, että 'niin ne lapset ovat erilaisia'.
Kaipaisin enemmän keskustelua lapsen käyttäytymiseen liittyvistä asioista. Ja olisin valmis ottamaan vastaan neuvoja ja ideoita. On tietenkin ymmärrettävää, että jos lapsella on terveydellisiä ongelmia tai kehitykseen liittyviä ongelmia, niistä sitten enemmän puhutaan. En tiedä miten muilla, siis puhutteko mistään muusta kuin ns. fyysisestä lapsen kehityksestä neuvolassa käynnin aikana?
Kommentit (5)
Otetaan vaan ne mittaukset ja se on siinä.
Suoraan sanoen, meidän neuvolahenkilökuntamme suusta ei ole toistaiseksi tullut vielä mitään, mitä en itse olisi omalla viitseliäisyydelläni saanut jo etukäteen selvää. Okei, rokotteita en toki tohdi itse antaa (sääliksi kävisi lasta jos tämä teoreetikko tuikkaisi piikin persauksiin), mutta tiedollinen anti on kyllä pitkälti ollut sellaista perustasoa. Kasvatuskumppaniksi ei neuvolasta ole - ainakaan nyt, kun lapsi on jo vähän isompi. Samaa mieltä on mies.
Parhaat kasvatuskeskustelut käyn vertaisseurassa eli kavereitteni kanssa, joilla on samanikäiset lapset.
Koulutksensa ja kaikki muukin keskittyy 99,9%sti nimenomaan lapsen fyysiseen kehitykseen ja niitä käyriä tuijotetaan kiilto silmissä=jos esim täysimetysvauva kasvaa eri tahtiin niin sekin koetaan ongelmana usein.
varmaan siksi, kun itsekin on viiden äiti. Ei ole koskaan tuijotellut käyriä tai huolestunut "turhasta". On kylläkin varsin vankat mielipiteet asioista, kuten imetyksestä, tutista jne., mutta ei ole minua häirinnyt, kun olen ollut samaa mieltä.
Itse otan esiin, jos on jotain huolestuttavaa tms. Mutta meidän neuvolan"täti" on saman ikäinen kuin minä (alle 30) ja meillä muutenkin synkkaa hyvin, joten hän kyllä ymmärtää jos haluan puhua jostakin, ei tarvitse jankata.