Hirveä syyllisyyden tuska painaa päälle ja vie yöunetkin :-(

Lapseni odotusaikana poltin salaa tupakkaa viikolle 20 asti ennen kuin tajusin lopettaa totaalisesti enkä sen jälkeen ole mokomaan törkyyn koskenut. Lohduttaa sen verran että alussa voin pahoin enkä polttanut lainkaan ja muutenkin juuri tuon salapolttamisen vuoksi en tietenkään polttanut kotona enkä viikonloppuisin vaan ainoastaan työmatkoilla, noin 2-3 tupakkaa. Olin itsekäs ja koin tarvitsevani nämä hermosavut koska äitini oli kuollut puolisen vuotta aikaisemmin ja jotenkin tunsin pysyväni kasassa kun sain välillä polttaa. Idioottimaista, tiedän :-(



Nyt lapsi on 3-vuotias ja hirmuisen vilkas, välillä pelottaa että onko adhd, silloinhan se on minun vikani. Tai jos myöhemmin ilmenee jotain.



Sanomani on siis että lopettakaa ihmeessä tupakointi viimeistään silloin jos raskaudutte, ei ole kivaa kantaa syyllisyyttä mukanaan:-(