Löysin ihanan miehen vajaa vuosi sitten ja hänellä
omakotitalo ja minä ja lapset muutiomme siihen reilu kuukausi seurustelun jälkeen. Nyt mies haluaa ottaa mut oikein virallisesti talon toiseksi omistajaksi, ihanaa vaikka en ole edes senttiäkään siitä maksanut. Meemme tekee kirjat ensi viikolla. Mies haluaa myös adoptoida lapseni ja yhteisen vauvan yrittämisen aloitamme pian. Naimisiin menemme kun vauva ilmoittaa tulostaan. Elämä on aivan ihanaa!!! Uskokaa tekin et kyllä voi onnistaa kerran eronnuttakin.
Kommentit (38)
Onnea ap! Menkää naimisiin, etkä tee avioehtoa, niin kaikki jää eron sattuessa sinulle(siis puolet).
En muuten kertonut lahjaverosta kateuttani tms. vaan siksi, että jos olette jo huomenna menossa tekemään papereita ja mikäli asia ollut teillä tiedossa, niin lahjavero olisi ollut aika kallis yllätys.
kaikki eklämämme onnellisinta aikaa, mies ottaa lapset nimiinsä ja olemme kaikki yhtä ja samaa perhettä. Ainoa vastoinkäyminen voi olla jos lasten entinen isä laittaa vastaan lasten sukunimien kanssa mutta nykyinen mieheni on luvannut maksaa jopa oikeuskulut jos niin käy. Hän haluaa lapset omiksi ja lapset haluavat hänet isäkseen. On musiikkia korvilleni kun nuorimmainen huutaa isiä ja tarkoittaa tätä uutta iskää. On ihana rakastaa ja tulla rakastetuksi. onni voi löytyä tosiaan marketin kassajonosta.
Tiedä mikä väkivaltainen mies on. Hillitsee itseään ja sitten, kun ootte sitoutunut täysin alkaa nyrkki heiluu! Parempi tutustua ensin.
muuta talo molempien nimiin. Äitini hävisi paljon rahaa, kun sai " vain" puolet omaisuudesta isäni kuoltua. Muuten olisi tullut puolet ja puolet miehen omaisuudesta...
rohkea kannattaa olla ja riskejä ottaa!!!Sitä se elämä on!
Mutta miksi nuo lapset pitää adoptoida? Eikö heillä ole jo oma isä? Jos uus mies adoptoi, mutta luulet että ex pistää hanttiin lasten SUKUNIMIEN kanssa....vähän ristiin puhuttu. onkohan tää provo?
Eikö sukunimen saa muuttaa heti kun on laillinen vanhempi (ei yhteishuoltajuus) eli kun uusi mies on virallisesti isä, ei pitäisi sukunimellä olla mitään ongelmaa...
AP:lle toivotan huimasti onnea, ONNEA!
Seuraava ei ole kateuksissa tai ilkeyttä kirjotettu, toivon AP:n lukevan.
Olin jo hieman vanhempi kun tapasin miehen, muutettiin yhteen saman tien ja mentiin naimisiin noin vuoden päästä. Yhteisiä lapsia on, kummallakaan ei muita lapsia.
olin niin rakastunu kunnolliseen mieheen, ei juo ja on älyttömän kova paiskiin töitä. Oli niin jumalaisen ihana ja huomaavainen. Tunsin olevani jotain suurta hälle.
Vaan mites on nyt asiat, mies on välillä kaikessa välipitämättömyydessään pahempi kun pikkku piru, ilkeä, täysin välinpitämätön, vittuilee ja toimii kun olis poikamies.
Siskoni (sillon melki 50v) löysi kivan miehen jolla oli talo ja joka kanssa oli ensin mukava. Pikkuhiljaa paljastu todellinen luonne. En tiedä mitä siellä tapahtui tytön kanssa (siskoni tyttö) mutta jotain tapahtui. sikoni joutui lähtemään kerran sieltä vauhdilla, mies ei olis antanut lähtee ja sisko pakkas tavaroita pikkuhiljaa ja häippäs miehen ollessa töissä.
Kaikkea oon tähän ikään nähnyt, toivon et AP laittaa hieman jäitä hattuun tai ainakin koittaa pitää takaoven auki eikä anna ruusunpunaisten lasien peittää kaikkea. Jalat maahan ja järki kaikesta huolimatta päähän. Nainen on hirmu paljon helpompi sitoa itseensä ja kotiin jos on yhteisiä vieläpä lisäksi pieniä lapsia.
Toivon vilpittömästi AP:lle onnea ja toivon totta totisesti että teillä menisi hyvin. Liikaa saa lukea eroista ja henkisesti pahasta olosta. Nauti elämästäsi!
Se, että kaikki on ihanaa ja hienoa ja loistavaa pitäisi jo itsessään huutaa varoitusta. Niin ei oikeasti koskaan ole. Tai on vähän aikaa, kunnes lopahtaa.
Minunkin mieheni sanoi heti tapaamistamme seuraavana päivänä että sitten kun mennään naimisiin... =)
Nyt 10v onnellista yhteiseloa. Kyllä sen sitten tietää kun sattuu kohdalle.
Vierailija:
omakotitalo ja minä ja lapset muutiomme siihen reilu kuukausi seurustelun jälkeen. Nyt mies haluaa ottaa mut oikein virallisesti talon toiseksi omistajaksi, ihanaa vaikka en ole edes senttiäkään siitä maksanut. Meemme tekee kirjat ensi viikolla. Mies haluaa myös adoptoida lapseni ja yhteisen vauvan yrittämisen aloitamme pian. Naimisiin menemme kun vauva ilmoittaa tulostaan. Elämä on aivan ihanaa!!! Uskokaa tekin et kyllä voi onnistaa kerran eronnuttakin.
Miksi haluaa sut papereihin talon mistajaksi? Miksei riitä että asut siinä? Miksi haluaa adoptoida sinun lapsesi, jos lapsillasi kerran on jo elossa oleva isä? Miksi menette naimisiin vasta sitten kun olet raskaana? Miksei ennen?
Omituisia juttuja, joita en oikein ymmärrä. Selitätkö, ap?
ja lapset myöskin halutaan puoliksi. Ajateltiin sit juhlistaa vauvantuloa naimisiin menolla, jotenkin ajatuksena kiva ja juhlan aiheita sitten kaksi. Talon omistaminen nyt kiirellisin juttu kun koskaan ei tiedä mikä päivä on viimeinen.
ja jos sinulla on yksinhuoltajuus niin voit muuttaa lasten nimet omaksesi naimisiinmenon jälkeen (eli uuden miehen nimelle) ja ex jatkaa elatusmaksujen maksuja... kätevää ja edullisin vaihtoehto. Muuten kuulostatte todella tyhmiltä jos myytte sinulle puolet talosta jne. Haluaako hän sinunkin luottotiedot viedä jos huonosti sattuu???
Ainoastaan avioliiton aikana hankittu.
Lahjaveron joutuu maksamaan jos saa puolet talosta lahjaksi, jos taas ostaa sen puolikkaan 70% käyvästä arvosta niin ei joudu lahjaveroa maksamaan. Meillä mies olis saanu multa puolet talosta mut ei haluttu maksaa lahjaveroa niin " osti" sitten puolikkaan.
Nimimerkki " Kahden viikon seurustelun jälkeen kihloihin, kolmen kuukauden päästä naimisiin, kahdeksan vuotta onnellisesti yhdessä"
Avioliitossa oleva ei voi noin vain laittaa uutta ihmistä talon omistajaksi. Jos hän niin tekee, mätkähtää lahjavero välittömästi. Aviopuolisolle saa lahjoittaa verottomasti vain " tavanomaisia lahjoja" kuten koruja yms, ei todellakaan talon puolikasta!
Se, että avioerossa tai toisen kuoleman jälkeen tehdään ositus, on ihan eri asia. Silloin lasketaan molempien omaisuuden arvo yhteen ja tämä jaetaan puoliksi. Mutta avioliiton aikana siis talo on edelleen miehen, jos hän ei LAHJOITA siitä osaa vaimolleen. Verollisena.
ei tartte lahjoitella, kun kaikki on yhteistä