Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen kaverilla rumat tavat, vinkkejä pliis!
10.08.2007 |
Tässä pari esimerkkiä, joissa olen epätietoinen mitä pitäisi tehdä. Olemme lähdössä rannalle. Kaveri soittaa tyttärelle, joka kertoo ettei voi nyt tulla. Menee muutama minuutti, kun kaverin äiti soittaa ja kysyy niin olitteko lähdössä rannalle oletteko kauan jne. Yks kaks käsitän, että tenava on esittänyt asian siinä valossa, että olemme kerjänneet kaveria mukaan. Oma tenava on silmät selällään, no enkä pyytänyt!! (Ja itsekin kuulin puhelun, joten totta, ei pyytänyt). Näitä samantyyppisiä epäselvyyksiä on aivan jatkuvasti. Lapsen vanhemmat vaan aina että no hihi Maijuli taisi ymmärtää väärin. Johon tyttö kiljuu ja rääkyy hillittömästi enkä ymmärtänyt, toi sanoi, miksi mä en pääse/saa/voi milloin mitäkin.... byhyyyyyyyy ja katsoo minua anovasti, johon tenavan vanhemmat, no jos nyt Anne on sitä mieltä, etti voi tällä kertaa josain syystä tulla mukaan, niin .... katso sitä sun pitää nyt kysyä Annelta voiko tulla mukaan vai ei. (Tässä vaiheessa nousee savu meikäläisen korvista). Tämä epeli olisi yötä päivää yhdessä ilman mitään omaan kotiin menemistä. Tyyliin olemme menossa ostamaan reppua omallemme, hän pakkautuu mukaan, sanon no tule vaan ja seuraus on että kuiskaa lapsellemme kysy voisko teidän äiti ostaa mullekin uuden repun. Tämä kaveri pitää minua varmasti varsinaisena p:aisena kun joudun yhden tapaamisen aikana sanomaan kaiken tämän, älä pengo käsilaukkuani, ei ei voida irrottaa turvaistuinta jotta voit istua siinä, ostettiin jo jätskit, ei enempää, ei kun mennään yhtä matkaa, en voi ostaa sulle sitä lelua, et voi tulla yöksi ja meille ei nyt voi tulla on myöhä me menemme nyt kotiin, en voi jättää sinua Sinille kun ei ole vanhempiesi kanssa sovittu, meidän lapset eivät saa lainata rahaa, mitä etsit sieltä kaapilta, hei meillä lapset menevät nyt nukkumaan hyvää yötä, ai saat olla vielä meillä.... hmmmm no meillä mennään nyt nukkumaan, älä jää meidän pihakiikkuun äitisi huolestuu.....
Kommentit (31)
Inhottavaa, että se " rumatapainen" lapsi valehtelee tyylin, äiti soitti, et on pakko lähteä kotiin jne.
Jo tuo valehtelu kertoo paljon. En kyllä itse kannustaisi omaa lastani viettämään aikaa tuollaisen viheliäisen pennun kanssa.
Mulla on kokemusta vähän samanlaisesta tapauksesta. Naapurin äiti saattoi todella soittaa perään, ja tyyrätä penskojaan mun mukaan milloin mihinkin. En suostunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän pelottaa sekin, mitä tuleman pitää kun ovat esim murrosiässä. Tytön äiti sanoo yleensä vaan jotakin, ai se ei ymmärtänyt varmaan, tai menikö sulla vähän ohi kun muistit olevasi allerginen, ei tiennyt ettei toisten autojen ovia saa yrittä availla, unohti varmaan että mä oon jo kotona ettei tarvii teillä olla puoleen yöhön ja silleen
siis mulla oli yläasteella tuollainen kaveri joka keksi aina juttuja miten hän oli jonkun julkkiksen kanssa ollut tai miten joku oli hänestä ah- niin kiinnostunut..
Tähän kuvioon tuli mukaan kaikki muut stoorit - itsemurhayrityksestä puhuminen, hirviöäiti, yms yms..
Meillä oli tosi kivaa yhdessä, mutta nyt myöhemmin mietin kun en enää hänen kanssaan ole ollut piiitkiin aikoihin että miksiköhän siedin koko tyyppiä??
antoi ajattelemisen aihetta. ehkä oma aika ajattelevainen ja herkkä tyttöni ei jotenkin ymmärrä ja voi katkaista tuota suhdetta. Onhan hänkin aika pieni vielä. Jotenkin olen olettanut, että jos seura ei ole mukavaa, lapsi vaan ei enää ole kyseisen kaverin kanssa. Ei taida sittenkään olla ihan niin yksinkertaista. Tätä sekoittaa vielä sekin, että äiti vaikuttaa mukavalta, täysipäiseltä ja fiksulta muuten. Hän on kasvatusalan ammattilainen ja olen kuullut kuinka fiksuja hän muissa merkeissä on kasvatuksesta puhunut. Tämä tyttö jotenkin ei sovi kuvaan mukaan ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli oli just tämmöinen valehteleva ja manipuloiva kaveri tokaluokkalaisella. Kaverini vain ystävällisesti mutta lujasti sanoi tyttärelleen, että ei viettäisi aikaa em. tytön kanssa ja aina jos tyttö olisi tulossa kylään tms. niin pitäisi kysyä äidiltä, jolloin kaverini sitten keksi jonkun syyn ettei voi tulla. Ja koska oli kyse luokkakaverista niin myös opettajalle kerrottiin tilanteesta. Pikkuhiljaa kaverini lapsi sai muita parempia ystäviä ja tämä " häirikkö" tyttö jätti kaverini lapsen rauhaan.
mutta mahdoton vedättäjä ja manipuloitsija. En jaksaisi yhtään:(
Toinen lapsistani vaan rakastaa häntä, ikävä kyllä:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omaa perhettään jallittaa sen minkä ehtii räpsyttämällä sinisiä silmiään ja heiluttamalla vaaleaa enkelitukkaansa. Mä näen aivan punaista, kun tyttö tulee meille.
huomiotahan voi kerjätä niin monella eri tavalla....
p.s. se alku " sepustus" ei ollut yhtään sekava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että omaa teoriaa ei todellakaan tarkoita sitä, että asia hoituisi käytännössä.
Minä olen opettanut useampaakin opettajan lasta. Ja pari niistä oli käytökseltään niin ala-arvoisia, ettei yhtä paskoja pentuja ole edes yksi tuhannesta. Meni kyllä samalla arvostus näiden oppilaiden opettaja-vanhempiin.
Ei saata sitä itse tiedostaakaan. Mutta lapsesi voi ajatella vaikkapa, että jos hän ei ole tuon kaveri, niin sillä ei ole oikeita kavereita enää ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä tosiaankaan vaikuta ihan normaalilta. Että jotain on mennyt kasvatuksessa pieleen ja pahasti. Minäkin veikkaisin sitä, että niitä rajoja ei ole kotoa laitettu ja lapsen on annettu pompottaa vanhempiaan.
Kurja tilanne sun kannalta. Ensinnäkin vieraalle lapselle on vähän outoa alkaa laittamaan tosi tiukkoja rajoja, varsinkin kun ne on sata kertaa tiukemmat kuin omille. Ja toiseksi kuulosti siltä, että ne rajat on asetettava sille äidillekin! Se se vasta vaikeaa on, kun pitää aikuista ihmistä alkaa kasvattamaan kuin jotain murkkua.
Keksi aivan ihme juttuja milloin mistäkin, ja sai meidän kaveripiirissä aikaa aikamoista tuhoa.
Olimme teinejä, ja tämä tyttö ilmestyi vaan jostakin, ja oli aivan ihana kaveri aluksi, sitten alkoi ilmetä ihmeellisiä piirteitä ja valehtelua.
Myöhemmin kuulin että oli parin vuoden päästä joutunut psykiatriselle osastolle. Suoraan sanoen neuvoisin teidän tekemään vanhempina kaikkenne että tyttärenne ei enää moista tenavaa tapaa.
Luultavimmin puukottaa tytärtänne selkään jossain vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja pitää etäisyyttä tuohon kaveriin, älä anna oman lapsesi tavata häntä niin usein kuin nyt. Ja selität tuolle kaverille kun tulee teille kylään, mitkä ovat teidän talonne säännöt ja että odotat hänen niitä noudattavan, mikäli haluaa jatkossa teille kylään tulla.
Jankkaa vastaan kaikesta ja kelle vaan. Sanon omalle lapselle kehotuksen tai käskyn, niin tuo vieras lapsi on jankkaamassa vastaan, ennenkuin omani ehtii älähtää.
Hän myös pyytää meiltä syömistä ja juomista ja päästä mukaan kaikkialle (keksii itse paikkoja minne haluaisi meidän menevän) ja jos se ei meille sovi niin aloittaa jankkaamisen. Tosin hän on taitava puhumaan eikä vingu, mutta jaksaa jankata ja jankata asiaa ees sun taas..
Nykyään sanon nätisti silmiin katsoen, että: MUN kanssa EI jankuteta, meillä tehdään niinkuin minä sanon tai lyhyesti ja napakasti: Jankutus ei nyt auta, piste.
Omien lasten kanssa ollaan aina pärjätty keskustelemalla, selittelemällä syitä ja tarpeen tullen mietitty kompromissejä, mutta tämän naapurin pojan ainainen jankutus ja haluuminen on rasittavaa:(
Kerran mä olin onnistunut saamaan kaverin ja kävin hänen luonaan kylässä ahkerasti. Olin siis yleensä n. 1-2h, asuttiin niin lähekkäin. Vietettiin yleensä aikaa pihalla, hypittiin narua ja sellaista. Ehdin olla vain viikon hänen ystävänsä, kunnes tytön mummo puuttui asiaan. Hän saarnasi minulle hirveän epäystävällisesti, ettei meidän Jaanan luona tarvitse joka päivä hypätä, ole välillä kotonasi. Enpä käynyt enää sen jälkeen eikä Jaanakaan enää puhunut minulle koulussa. Inhosin hänen mummoaan siitä asti ja kiersin sen talon kaukaa. Teininä tuli kyllä näyteltyä keskisormea siitä ohi ajaessani, vaikken yhtään tiennyt asuivatko he siellä enää. :D
Mun oli silloin aikoinani hirveän vaikea saada ystäviä, on kyllä edelleen.
Olin ruma ja lihava enkä yksinkertaisesti tiennyt miten pitäisi käyttäytyä, että olisin muidenkin mielestä mukava.
Ei mulla ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta. En mä mikään häirikkö ollut, osasin kyllä olla rikkomatta toisten leluja ja olla kailottamatta niin että muut häiriintyy.
En mä tiedä auttaako tämä ap:ta ymmärtämään tyttärensä kaveria, kunhan nyt vain kerroin oman kokemukseni.
että nyt te olette menossa viettämään meidän perheen kanssa päivää rannalle, ja sitten myöhemmin kun ollaan tultu takaisin, voivat lapset leikkiä. Nyt olette tosiaan menossa oman porukkanne kanssa ja joskus voi naapurin lapsikin tulla mukaan jos asiasta erikseen sovitaan.
Sama juttu repunostamisiin ja mihin tahansa: Nyt olen minä menossa Maijan/Mikon kanssa ostamaan Maijalle/Mikolle reppua. Ei, me emme ota sinua mukaan sillä olemme menossa Maijan/Mikon kanssa kaksistaan.
Kerro selkeästi että teette asian X kaksistaan/oman perheen kesken. Ja jos lapsi alkaa väpättää leukaa ja tuhertaa itkua, niin selität ihan rauhallisesti että joka perheellä on omat juttunsa ja että joka kerta ei voi tulla mukaan ylimääräisiä. Sinunkin perhe tekee joitain juttuja ihan oman perheen kesken.
Jos ei mehu kelpaa kun et luettele marjoja, voit sanoa että pullo on roskiksessa (vaikkei olisikaan) ja että et lähde sitä etsimään. Voit myös sanoa että äitisi mukaan sinulla ei ole allergioita, mutta jos epäilet että on, niin voit ottaa pelkkää vettä tai olla ilman.
Älä missään nimessä suostu pompotettavaksi.
Joka kerta kun suostut ottamaan lapsen mukaan mihin tahansa, se antaa lapselle " luvan" tuputtautua mukaan seuraavallakin kerralla.
Kerrot lyhyesti ja ytimekkäästi että menette nyt keskenänne ja kaveri ei nyt pääse mukaan. Perusteeksi riittää että menette keskenänne. Jos tivaa, sano ihan suoraan että alahan laputtaa kotiisi siitä, me tästä lähdetään.
Sullahan ei ole mikään tarve olla mukava tuolle lapselle, olet just niin paskamainen kuin vaaditaan.
Alue: Aihe vapaa
Kaveri menee kolmannelle luokalle, mutta on mennyt kouluun 6v. Ja väärin, näimme häntä kaupalla ja hän oli ollut Sannan perheen kanssa uimassa. Ja vielä en tosiaan anna omienikaan pompotella, mutta eivät he kyllä yritäkkään ainakaan mitenkään tuossa mittakaavassa. Esim tuo mehujuttu, pakkohan minun on vastata jotakin kysymystulvaan. Toki sanoin, ei ole muuta mehua ja tätä ja vettä on nyt vain tarjolla. Unohdin äsken, että lapsi totesi siinä että olen joillekin marjoille allerginen, mutten muista nimeä ja muistan jos kuulen sen. Äidin mukaan lapsi ei kuitenkaan ole allerginen millekään. Siis olipa asia vaikka näin yksinkertainen tenava saa väännettyä sen monelle venkuralle ennen kuin asia ratkeaa. Milloin on vaari kateissa, milloin kännykästä loppunut akku, milloin mitäkin. Välillä on totta välillä hän vain kertoo juttuja jotta saisi tahtomansa asian läpi. Oma tyttäreni siis kärsii tuosta oikuttelusta, mutta tykkää kuitenkin olla tämän kaverinkin kanssa.