Miksi joku haluaa olla kotiäitinä vielä silloinkin kun kotihoidontukiaika on jo loppunut?

kouluun ei ole rahaa mennä varsinkaan kun saa 5kk karenssin.

Itse tahtoisin olla kotiäitinä loppuelämäni. Toiset ovat uraihmisiä, toiset kotiäitejä. Niin se vaan menee.

Vierailija:

Onko se pelkkää palkkatyönvieroksuntaa?

Pahimman laatuista laiskuutta. Lapsen hyvinvoinnin kustannuksella.

kun sitä työtä kotona riittää ja riittää - varsinkin jos on useampi lapsi.

Palkkaahan siitä ei saa eikä eläke kerry, ja varsinkaan arvostusta ei heru vaan laiskaksi haukutaan.

Omasta mielestäni kun olen lapset hankkinut niin ne myös hoidan. Tarvitsee yli 3 vuotiaatkin hoitoa.

Mutta kuten sanottu, niin toiset meistä ovat parempia uraäiteinä, toiset taas kotiäiteinä.

Toivotaan että ei käy kuin tahdon asiassa Tiina lymille.

opintotuki alkaa siitä kk:sta kun aloittaa opinnot, jos opintoja on siinä kk:ssa yli 14 päivää (muistaakseni).



t: opiskeleva äiti

kas kun rahaa siitä ei makseta;)

Ja kun puoliston tulot yksin on sitä luokkaa, että hoitomaksut kolmesta lapsesta menee täysillä, niin oman palkan pitäis olla aika kova, jotta kannattaa yleensä mennä töihin... en viitsi vaivautua parin kolmen sadan takia täyden päivän tekemiseen... ja kun ei ole muuta koulupohjaa niin työstäni ei makseta paljonkaan.... (siivooja)

kateus varmaankin... kaikilla ei ole varaa jäädä kotiin hoitamaan palkatta lapsia...

Ainakaan tässä ei nautita sitten yhteiskunnan tukea ja viedä verotuloja muilta...joten mitä kuuluu kellekkään jos hoitaa lapsensa vaikka täysi-ikäiseksi kotona?

asutaan ja velkaa maksellaan....

Puolison tulot vaan kohtuullisen hyvät, koska tekee töitä käytännössä 7v pv viikossa ja päivät on yleensä 12-14 tuntisia. Lomia ei pidä joka vuosi...yleensä joka kolmas-neljäs vuosi on jonkinlainen kesäloma.

Tänä vuonna on viikon kesälomalla...

Ja itse pitää työstään yli kaiken eikä kaipaakkaan enempää... Olen ehdottanut alan vaihtoa...

ei ole mitään rahallista tarvetta molempien käydä töissä. Mieskin on vaihtanut kevyempään duuniin, lyhyempään päivään ja pois matkatöistä.



Me halutaan olla lastemme kanssa mahdollisimman paljon!



Omaan alaani ja työhöni olen kyllästynyt. Olen tehnyt sitä liian kauan ja työnteon ehdot ovat niin kovat, että jos sitä tekee, ei jaksa tehdä mitään muuta kuin sitä. Harkitsen ihan uudelle vaihtamista vielä.

Ja jos joku saa, niin niillä ei oo niin huimat tulot, että osaisin niille olla kateellinen. Jos joku haluaa kitkuttaa köyhänä, niin siitä vaan mun puolesta. En kuitenkaan haluaisi vaihtaa osia.

Meillä on 3 lasta ja miehellä niin hyvät tulot ettei mun rahan takia tarvitse tai kannata mennä töihin. Päivähoitomaksut, toisen auton hankinta ja suurempi veroprosentti saavat aikaan sen että lopputulos on +/-0. Onhan elämä helpompaa miehellekin näin kun minä olen kotona, hänen ei tarvi huolehtia aamulla lapsia hoitoon jne. Itse en vaan tiedä jaksanko olla kotona, minusta olisi kivempi tehdä " oikeita" töitä. Toisaalta sellainen kotiäitiyskin voisi olla ihan kivaa, kun on vähän isommat lapset.

En halua siis viedä lapsiani vieraalle hoitoon enkä toisaalta käsitä, miksi lapsia tehdään, jos ne heti kun on mahdollisuus laitetaan jonkun vieraan hoitoon...



Itselläni on akateeminen koulutus ja pidin/pidän työstäni, mutta lapseni hoidan kotona siihen asti, kunnes molemmat on koululaisia. Mieheni tulojen (ja muun, perityn, varallisuuden) vuoksi meillä on tähän onneksi mahdollisuus, eikä lasten tarvitse tinkiä mistään rahallisestakaan.

jos miehen tulot niin isot että päivähoitomaksut jo maksimit (ei tarvita ihan hirveen isoja tuloja)



niin miten se vaikuttaa siihen että vaimon ei kannata lähteä töihin muutaman satasen takia???

Miksi minun kannattaisi mennä töihin muutaman satasen takia? Se ei tunnu tuloissamme missään. Eri asia olisi tietysti jos se todella vaikuttaisi jotenkin elintasoomme, mutta kun miehen tulot tällä hetkellä ovat niin suuret että tuo minun tuoma vajaa 10000 e / vuosi siihen lisää on ihan yhtä tyhjän kanssa. Tuo siis se mitä jää suunnilleen kun vähennetään toisen auton kulut, päivähoitomaksut, suurempi veroprossa jne.

Vierailija:

jos miehen tulot niin isot että päivähoitomaksut jo maksimit (ei tarvita ihan hirveen isoja tuloja)

niin miten se vaikuttaa siihen että vaimon ei kannata lähteä töihin muutaman satasen takia???

Tiedän ihmisen, joka on kotona pysyvästi, siis vielä kun nuorinkin lapsi on jo iso. Koulutus ja ammatti on; pienellä täydennyskoulutuksella voisi palata työelämään, ja rahantarvettakin olisi. Kyse on hänellä mielestäni henkisestä ryhdittömyydestä ja kyvyttömyydestä toimia kodin ulkopuolisessa elämässä, ja siitä, ettei vaadi itseltään edes yrittämistä. Halveksittavaa.

Jos hoitomaksut kolmesta lapsesta ovat jo 560 eur ja äidin palkasta jää käteen verojen jälkeen 900 eur, tuo erotus siis on 440 eur. Tästä summasta maksat sitten vielä työmatkakulut (esim. toisen auton hankinta) ja työvaatetuksen ja lisäät päälle työn aiheuttaman stressin ja väsymyksen, niin ymmärrän hyvin, miksi kaikkien äitien ei kertakaikkiaan kannata mennä töihin vielä silloin, kun lapset on alle kouluikäisiä.

Sinne pitää viedä ja hakea ja hoitoopäivistä sen eskarissa tulisi liian pitkät, jos olisin töissä. Lasten tulevaisuuden kannalta tämä on tärkeämpää kuin minulle muutama vuosi cv:ssä.



Opiskelen kyllä samalla.

lapsillekin on varmasti todella hienoa saada elää lapsuus lapsuutena ilman aikaisia herätyksiä ja pitkiä päiviä. Sitä ehtii kyllä myöhemminkin mukaan tähän oravanpyörään.

Rahat riittää ilman minun työpanostani kodin ulkopuolella. Meille tämä järjestely on sopinut oikein hyvin! Ei saada yhteiskunnalta mitään tukia että ette te minua joudu elättämään natisijat ;) Elämämme on oikein mukavaa, on ollut jo vuosia. Parisuhde toimii mainiosti, koti on siisti ja lapset tyytyväisiä. Itselläni on paljon mukavia harrastuksia. Jos tämä elämä ei ole hyväksyttävää niin enpä vain tajua....