" Vaatteiden peseminen (ja silittaminen) ennen esikoisen syntymaa on AIDIKSI kasvamiseen liittyva riitti ja tapa KULUTTAA AIKAA, joka kay pitkaksi odotellessa."

silittäminen ei todellakaan edes käväissyt mielessäni. Se oli yksi valmistautumistoimenpide muiden joukossa (kuten turvakaukalon osto, pinnasängyn kokoaminen) enkä sitä sen suuremmaksi äidiksi kasvuksi kokenut.

Mutta pakkohan ne on pestäkin, että saa sen kamalan hajun pois uusista vaatteista.

Ei liity ainakaan mulla äidiksi kasvamiseen. Lähinnän aikuiseksi kasvamiseen.

ja mulla ei aika käynyt pitkäksi, koska kirjoitin graduani synnytyksen alkamiseen saakka. ;)

Omalla kohdallani asia ainakin oli niin, mutta en väitä että joku ei ole kasvanut äidiksi jos ei ole silittänyt vauvanvaatteita ennen syntymää.

Oli minusta jotenkin somaa käsitellä niitä pieniä vaatekappaleita. Ja en käyttäisi pitkää varastossa olleita vaatteita muillakaan ilman pesua. Uusista vaatteista pesen vauvalle vain ihoa vasten tulevat, muille en mitään. Ja silitän vain ne pakolliset (ohuet paitapuserot ja juhlavaatteet)

" Vaatteiden peseminen (ja silittäminen) ennen esikoisen syntymää on ÄIDIKSI kasvamiseen liittyvä riitti ja tapa KULUTTAA AIKAA, joka käy pitkäksi odotellessa."



-Mutta jos tuossa on totuuden hiven niin nyt ymmärrän miksi ystäväni ei kunnolla kasvanut äidiksi; hän laittoi oman äitinsä pesemään ja silittämään vauvan vaatteet ja nyt hän laittaa oman äitinsä hoitamaan hänen vauvansa.

Mut pääasia että pääsee helpolla..

Kyllä se mulle oli riitti, myös kuopusta odottaessa. Vauvan vaatteiden järjestäminen on minulle merkki siitä, että pian vauva on oikeasti olemassa, ei vain masuvauvana. Säilytyksessä olleiden, periaatteessa siis puhtaiden vaatteiden peseminen ja silittäminen (mitä en muuten tee) sekä viikkaaminen kauniisti laatikoihin on ikään kuin tilan raivaamista vauvalle, vauvan erityisyyden tunnustamista ja vanhan pois pesemistä. Näin siis minulle.



Tekemisen puute sen sijaan kuulostaa vähän tyhmältä selitykseltä, kai sitä tekemisen puutteessa voi vaikka ratkoa ristisanoja ennemmin kuin pestä pyykkiä.

En minä koe sitä äidiksi valmistautumisena, enemmänkin käytännön valmistautumisena vauvan tuloon ja ajan kuluttamisena. Sen verran ne vaatteet haisevat aineille ja kaupalle että pesen ennen käyttöä.Se silitys on sitten toinen homma että teenkö.

ÄIDIKSI kasvamiseen liittyvä riitti ja tapa KULUTTAA AIKAA, joka käy pitkäksi odotellessa

Mitä kasvattavaa on pesemisessä ja silittämisessä? Sitten lapsen synnyttyä se loputon pukla- ja kakkapyykki on ehkä omiaan vähän muokkaamaan luonnetta.

Minulla ei ainakaan ollut ylimääräistä aikaa kulutettavana. Äitiyslomani alkoi viikkoa ennen laskettua aikaa, kaksi päivää ennen synnytystä (tämä ei Suomessa, jos joku ihmettelee).

Muistan vieläkin elävästi sen fiiliksen, miltä tuntui laittaa ekaa kertaa pienenpieniä vauvanvaatteita pesukoneeseen ja nostella niitä narulle kuivumaan :) Valitsin huolella hajusteettomat pesuaineet ja silitin kaikki vauvanvaatteet vaatteet pehmeiksi, vaikka yleensä en silitä edes paitapuseroita... Eikä mullakaan kyllä tekemisestä ollut pulaa, kun minäkin tein gradua viime hetkiin asti ;) Kai se oli siis jonkinlainen äidiksi valmistautumisen riitti minullekin, vaikka ehkei se nyt sentään pakollinen vaihe äidiksi kasvamisessa olekaan.



En tajua, mikä tuossa sanavalinnassa nyt NIIN kamalaa oli. Vai onko kaikki hempistely kiellettyä? Tuskin kukaan äiti on tarkoittanut, että kaikkien kuuluu toimia saati tuntea samalla tavalla...?

Yks kerta päällä ja uusi äiti saa kuitenkin pyykkiä!



Polttakaahan roviolla, mutta elossa lapset vielä on ja terveiltä vaikuttaa.

tuskinpa tuolla vaatteiden pesemisellä on mitään tekemistä äidiksi kasvamisen kaa. Mä pesen ja silitän kaiken, on mukavammat päällä ja lähtee kaikki nukka, lika ym pois.

Joo, kivahan noita pikkuvaatteita oli silittää. Pari raudalla pyyhkäisyä ja valmista. =)

Vierailija:

Muistan vieläkin elävästi sen fiiliksen, miltä tuntui laittaa ekaa kertaa pienenpieniä vauvanvaatteita pesukoneeseen ja nostella niitä narulle kuivumaan :) Valitsin huolella hajusteettomat pesuaineet ja silitin kaikki vauvanvaatteet vaatteet pehmeiksi, vaikka yleensä en silitä edes paitapuseroita... Eikä mullakaan kyllä tekemisestä ollut pulaa, kun minäkin tein gradua viime hetkiin asti ;) Kai se oli siis jonkinlainen äidiksi valmistautumisen riitti minullekin, vaikka ehkei se nyt sentään pakollinen vaihe äidiksi kasvamisessa olekaan.

Oli ihanan lämmin loppukesän päivä kun syysvauvalle vaatteita silittelin ja viikkailin nätteihin pinoihin. Kaikki tuleva oli niin uutta ja jännittävää, ja vaatteiden laiton myötä vauvan tulo kunkretisoitui entisestään :o) Ei sitä voi kokea kuin sen kerran, nyt olen häthätää pessyt tulevan kolmosen vaatteita minkä lastenhoidolta ehdin. Silitys on jäänyt, tosin meillä on kuivausrumpu joka pehmittää vaatteet. Ihania muistoja!