Lapsikerjäläisille en tarjoa mitään muuta kuin vettä! ov
ärsyttää nämä naapurin 5-6 vuotiaat jotka kylässä ollessaan kerjäävät syötävää ja juotavaa, jopa poislähtiessä pyydetään voileipä mukaan, pkrl! Rukoilen ja toivon ettei omat lapseni kerjää kylässä mitään! Huh, kylläpä helpotti kun sain asian sanottua täällä!
Kommentit (38)
meilläkin naapurin lapset kun käy täällä ni on koko ajan kerjäämässä leipää, mehuu yms.. ja jos pöydälle on jäänyt esim. namipussi niin menevät vaan ja ottavat!
Mutta muutaman kerran kuitenkin. Söi meillä ruokaa ja iltapalaa. Pitäisikö sanoa että meillä syödään nyt ja menisitkö omaan kotiisi syömään vai tarjoaisiko sitä syötävää???
Kokemuksia?
Joskus saatan mehulasillisen antaa, mutta yleensä en sitäkään. Tietty koululaisen yökyläkaverit on eri asia.
kun minulle katettiin joka kerran, jos olin leikkimässä. Aina piti syödä, kun " olet niin ruipelo" . Joillekin tosin voi tulla paha mieli jos ei tarjota. Minä en voisi olla tarjoamatta kyllä itse.
jos pojalla on kaveri ruoka-aikaan niin sanon pojan kaverille että odottaa poikani huoneessa kun poikani syö...jos kysyvät että saanko minäkin syödä niin yleensä sanon että tästä ei nyt oikeen riitä.. mutta jos nyt sattuu olemaan esim. iso keitto niin saatan tarjota myös kaverille...
että ei se aina siitä pihiydestä ole kiinni. Mielestäni lasten kuuluu olla kotona ruoka-aikana ellei jotain muuta ole sovittu vanhempien kesken. Mutta on näitä surullisiakin tapauksia että lapsi saa olla päivän kylässä eikä vanhemmat kaipaa kotiin edes ruoka-aikaan.....
mutta heidän ei tarvi pyytää, koska tarjoan lapsille maitoa, mehua, leipää ja jogurttia. onneksi meillä on siihen varaa, vaikka köyhiä ollaankin.
ei sen jälkeen tullut ruinaamaan, ja välillä tarjosin mehua pihalla kun omatkin joivat, osasi jopa kiittää!
ts. kannattaa puhua tai muuten tiedottaa lapsen kotiin tilanteesta, itse toivoisin vastaavasti tietäväni lapseni epäsuotavasta käytöksestä.
haluaisin sanoa, että minusta se on joissain tapauksissa jopa VÄÄRIN. Kyllä ruoan/välipalojen tarjoamisesta pitäisi ainakin keskustella lasten vanhempien kanssa, sillä joissain perheissä ei todellakaan tykätä siitä, ettei lapsille maistu sitten kotona oikea ruoka kun naapurin täti on syöttänyt lapselle rasva/sokeri pitoisia välipaloja. Naapurin lapsella kun voi olla esim. allergioita, ruoka-aine rajoituksia, sairauksia (kuten diabetes) tai taipumusta ylipainoon. Kyllä mulla ihan suoraan sanottuna v...tuttais, jos oisin saanu ylipainoisen lapseni painon normaalin rajoihin ja sit joku naapurin mamma päättäs tarjoilla lapselleni mehuja, jugurtteja, leipiä jne harva se päivä.
Jos meillä on lapsen kaveri tai parikin kylässä ruoka-aikaan niin aina kutsutaan syömään, samalla sanon että pakko ei ole mutta tervetulos jos maistuu.
Joskus syävät ja joskus eivät. Sama tuntuu toimivan kavereiden perheissä. Varsinkin murrosikäiset saattaa olla koko päivän kaverin kanssa ja aika outoa olisi että pelkkää vettä tarjottais.
" onko keksiä" ja kurkitaan kaappeihin. Ihan törkeää, jos ei kotona osata opettaa lapsille käytöstapoja.
Omilleni opetan, että ÄITI tai ISÄ on se joka pyytää kaveria syömään, ei siis omat lapset.
Joka kerran tarjoan vähintään jäätelöä, mutta haluan että se olen MINÄ joka päätän siitä tarjoilusta, ei omat tai naapurin lapset.
Omilleni yritän toitottaa sitä myös, että naapureissa ei pyydetä ruokaa, vaan JOS sitä tarjotaan, sitten voi ottaa.
joten lähdin melkein aina kaverilta kotiin odottamaan että perhe oli syönyt ja sitten jatkettiin leikkejä. samoin äitini lähetti kaverit meiltäkin pihalle siksi aikaa. Asia oli sitten eri jo minutkin kutsuttiin syömään, silloin soitettiin kotiin ja kysyttiin lupa!
Sillijn kun naapurin likka on meillä saanut syödä, olen AINA kysynyt luvan, soittanut ja samalla naapuri tietää että tyttö on syönyt jo meillä , eikä naapurin tarvitse " turhaan" tehdä ruokia...
t se kirjeen kirjoittanut
teet hirveän ison asian pikkujutusta. soitatko naapurin markulle siitäkin, että saako vaimolle tarjota kahvit. ainiin, anteeksi. sehän olikin melkein sitä vettä joka ei kuulu säännöstelyn piiriin.
Mehuakaan ei tarvitse joka välissä litkiä, sillä vesi on paras janojuoma.
Pääsääntöisesti omat lapset ja heidän kaverinsa syövät kukin kotonaan, poikkeuksiin on helppo näin kännykkäaikana kysyä lupa.
mulle ei tulisi mieleenikään olla tarjoamatta lapsen kavereille esim. ruokaa, jos ovat meillä ruoka-aikaan.
Samoin annan välipalaa ja iltapalaa, jos ovat siihen aikaan kylässä.
En kertakaikkiaan näe siitä mitään outoa.
Mielestäni on moukkamaista tarjota omalle lapselle syötävää ja jättää kaveri ilman.
Olen jo keski-ikäinen, ilmeisesti ennen muinoin asioita ajateltiin eri tavalla, mene ja tiedä. Omassa lapsuudessani toimittiin samoin kuin itse nyt toimin.
En koe, että toisten huomioiminen ja jopa anteliaisuus olisi jollain lailla väärin. Mutta ilmeisesti täytyy jatkossa miettiä, voiko ns. nuorten vanhempien lapsille tarjota mitään.. jos vaikka äidit ja isät moisesta loukkaantuvat :O
sanotteko, että käykääpä vähän tuossa pihalla istumassa tai kotona kääntymässä, kun me syömme PERHEENÄ?
Huhhuh.
Vierailija:
sanotteko, että käykääpä vähän tuossa pihalla istumassa tai kotona kääntymässä, kun me syömme PERHEENÄ?Huhhuh.
Mitenkähän on asiat heidän kotonaan?