Onko normaalia, että esikoista odottaessa pelkää, että epäonnistuu äitinä?

myös minulla oli ja nyt olen mielestäni kuitenkin hyvä äiti kolmelle lapselleni.

Pelkäsin ihan kamalasti.. ja välillä tulee vieläkin noita fiiliksiä. Lapsia on nyt 2 tyttöä ja kolmas lapsi tulossa. Nyt mietin miten osaan hoitaa poikavauvaa, jos se on poika kun en ole ikinä vaihtanut poikavauvoille vaippoja.. :) hih. Normaalia on, tottakai kaikkea miettii..

että haluat olla hyvä äiti lapsellesi. Eli lähtökohta on hyvä. :)

Ihan luonnollinen pelko ja varmaan jokaiselle tuttu.

Itsekin pohdin samoja esikoista odottaessani.

Nyt käytännössä uhmakkaan 3-vuotiaan kanssa huomaan, että en todellakaan osaa olla se täydellinen äiti. Se on vain pakko hyväksyä ja yrittää tehdä parhaansa.

Kasvuprosessiin kuuluvaa.

Mulla oli samoja tunteita, ei nyt ihan paniikiksi asti, mut niin sitä vaan selviää kun se äitiys sitten koittaa!! Eihän sitä etukäteen voikaan tietää millainen äiti on. Mutta etköhän sinä ihan hyvä äiti ole kunhan vauvasi rinnallesi saat... Se on ehkä jossain sisälläsi lymyämässä se äiti-sinä, kyllä se sieltä putkahtaa esille kun sen aika on. Ole rauhassa ja nauti raskaudestasi!

ja itsestäni tuntuu etten vieläkään osaa olla hyvä äiti vaikka lapsi on jo 1,5v. Ja vaikka olen lapsia paljon hoitanut ennen omaani niin ihan avuton olo oli alkuunsa:) Pelkäsin vaihtaa vaippaakin kun pelkäsin että vauva menee rikki tai jotain:))

On ap normaalia. Kuuluu vanhemmuuteen kasvamiseen. Onhan sitä uuden edessä epävarma ja pelottaakin välillä. Mulla myös ajoittain noita mietteitä tässä vauvaa odotellessa.

Kiva huomata, että taitaa olla aika yleistäkin.





ap