Suositelkaa koiraa meille !

niiden ruokkimisessa vaan pitää olla tarkka etteivät syö itseään tynnyriksi

sillä ei ole sitä palveluskoiran tarvetta miellyttää omistajaansa.

Kouluttamaan joudut joka tapauksessa ja ei ole paljoa rotuja , joita olisi yhtä helppo kouluttaa kuin sakemannia.

ÄLÄ ota ap kultsua pliis!

Jotenkin ihmiset luulevat että se on helppo rotu kun on " niin lutuisen ja kiltin näköisiä" mutta ne tarvitsevat paljon aktiviteettia ja puuhaa sekä lenkkiä. Koulutustakin tarvitsevat!

Lisäksi kultainen on työkoiraksi alunperin tarkoitettu ja ottaa aivoon pentuja teetetään ties millä yhdistelmillä kun kerta menekkiä on ja siitä saa " helppoa" rahaa ja unohdetaan tyystin alkuperäiset tarkoitukset ja vietit!



Joo, sori paasaaminen mutta kotona 2 työintoista kultaista jotka oikeasti pääsevät niihin hommiin mitä niiden on tarkoitus tehdäkin.

Jos kultaisella on vähäänkin taipumiksia ja viettejä tallella niin sellainen ei sovi sohvaperunaksi.

töitä ja sen takia " helppoja" kouluttaa? Varsinkin työlinjaisethan pärjäävät todella hyvin mm. tottelevaisuuskokeissa.

Niiden tahto tehdä työtä ja se kestävyys ja jaksaminen on jotain ihan erikosta.

Vierailija:

ne tarvitsevat paljon aktiviteettia ja puuhaa sekä lenkkiä. Koulutustakin tarvitsevat!

Lisäksi kultainen on työkoiraksi alunperin tarkoitettu ja ottaa aivoon pentuja teetetään ties millä yhdistelmillä kun kerta menekkiä on ja siitä saa " helppoa" rahaa ja unohdetaan tyystin alkuperäiset tarkoitukset ja vietit!

.

Eli siis pilalle jalostettu rotu. Hyviä yksilöitäkin varmasti löytyy, mutta osaako matti meikäläinen etsiä ne??

ne osaavat olla todella vaativia vaikka minkälaisen lutuinen maine niillä on...

Energisiä ja tarvitsevat ulkoilutusta JA aktiviteettia.

Vierailija:

töitä ja sen takia " helppoja" kouluttaa? Varsinkin työlinjaisethan pärjäävät todella hyvin mm. tottelevaisuuskokeissa.

Niiden tahto tehdä työtä ja se kestävyys ja jaksaminen on jotain ihan erikosta.

Suhteellisen hyväkokoisia koiria, koulutettavissa, sopii harrastustoimintaan. Ja mikä parasta, ei karvanlähtöä :)

jos osaa yhtään käyttää nettiä niin löytyy koiranet missä on koirien kaikki tulokset. Jos niitä osaa katsoa ja tulkita niin avot, sieltähän saattaa löytyä noita työintoisia (OIKEITA) kultaisia ;)

Jos ei suvussa ole mitään koetuloksia niin tod. näk. että sitten pentueestakaan ole mihinkään muuhun kun sohvasankariksi.

Jos osaa katsoa niin vastauksia kyllä saa, harmi vaan että ne jotka etsivät ensimmäistä koiraansa harvemmin noista mitään ymmärrä, paitsi ehkä näyttelytuloksista. Ja se on todella harmi! Aina ostetaan sen mukaan että on ollut kaunis ja pärjännyt näyttelyissä, mutta monesti juuri nämä koirat eivät pärjää sitten käyttökokeissa koska ovat a) AIVAN liian raskasrakenteisia ja LIHAVIA, b) vietit eivät ole enää tallessa ja c) ovat paukkuarkoja!

Ottakaa joku keskikokoinen kiltinnäköinen luppakorva, on varmaan hyväluontoinen (itselläni ollut useampi ja kaikki on olleet kyllä kilttejä ja leikkisiä)ja fiksu ja iloa koko perheelle pitkäksi aikaa.

eivät mahdu normaalin farmarin takakonttiin kunnossa

pääsette halvemmalla ja sopii mainiosti kotikoiraksi =)

Vierailija:

Jos osaa katsoa niin vastauksia kyllä saa, harmi vaan että ne jotka etsivät ensimmäistä koiraansa harvemmin noista mitään ymmärrä, paitsi ehkä näyttelytuloksista. Ja se on todella harmi! Aina ostetaan sen mukaan että on ollut kaunis ja pärjännyt näyttelyissä, mutta monesti juuri nämä koirat eivät pärjää sitten käyttökokeissa koska ovat a) AIVAN liian raskasrakenteisia ja LIHAVIA, b) vietit eivät ole enää tallessa ja c) ovat paukkuarkoja!

mutta on tosi vaikea löytää sekarotuisia jotka eivät näytä jotenkin ihmeellisiltä....

molempien vanhempien täytyy olla luppakorvaista rotua, aina on kyllä ollut kauniita jälkeläisiä. Tietty makuja on monenlaisia, mut aina ne on ollut lasten mielestäki nallennäköisiä ja lapsia kohtaan aivan ihania.

pitäisi kaivaa esille kultaisten JTO (jalostustavoiteohjelma) ja lukea sitä sekä netistä tietoa kultaisesta ja niiden historiasta niin alkaisi selvitä hieman asiat. Kannattaisi myöskin suffata noutajat. com sivuilla katsomassa mitä harrastemahdollisuuksia on sekä etsiä tuloksia tietokannasta. Ei se niin vaikeaa ole, olen minäkin ollut ensimmäistä kertaa koiraa hakemassa joskus mutta en tyytynyt mihin tahansa " paskaan" .

Kyllä sitä tietoa on saatavilla jos haluaa...

Saattaa olla huonoja kokemuksia lapsista, en suosittelisi..

Tykkää lapsista, pystyy tekemään pitkiäkin lenkkejä, muttei vaadi niitä. Lempeä ja iloinen koira.

...mutta laitanpa kokemuksesta vähän miksi suosittelen itsekin cockeria:



+pehmeä luonne (meidän nelivuotiaskin pystyy koiriamme kävelyttämään hihnassa) ja nopea oppimaan, joskin joskus vähän luupää

+energinen ja valmis harrastamaan lajia kuin lajia, jos vain emännältä löytyy innostusta

+jaksavat pitkiäkin lenkkejä

+reipas, utelias kaikelle uudelle

+tykkää lapsista, meillä ainakin lapset (3 ja 4vee) saavat vaikka vääntää koirat solmuun, eikä ikinä ole edes hammasta näyttäneet

+koko on ihanteellinen " seurakoiralle" . Säkä vaihtelee 35-42cm, mutta vankka rakenteisyytensä takia ei mene ihan heti rikki.



Sitten miinuksia:

-turkki vaatii intensiivistä hoitoa ja trimmausta

-jotkut yksilöt ovat metsästysviettisiä, mutta koulutettu cockeri kyllä pysyy poissa pupun perästä. Esim. eilen oma koirani katsoi minuun ja kysyi saako lähteä sorsan perään. Lähtikin uimaan sinne suuntaan, mutta kääntyi takaisin, kun kielsin.

-kiltti koira, jolla on valikoiva kuulo. Osaa siis esittää todella kuuroa ja tyhmää. Oma koirani (jälleen:)) kusetti minua puolisen vuotta, ettei muka osaa maahan-käskyä.

-korvat tulehtuvat HOITAMATTOMANA helposti. Vaatii siis säännöllistä puhdistusta ja tarkkailua. Itse tarkistan korvat n. kerran viikossa ja jos on vaikkua, puhdistan. Pitkään aikaan (kop-kop) ei ole tulehdusta ollut!



Cockeri on oikeastaan metsästysrotu, joka rauhoittuu hamaan hautaansa. Se nauttii, kun pääsee vapaana juoksemaan metsään ja vesi on joidenkin cockereiden oma elementti (esim. juuri omani ui ihan omaksi huvikseen, jos on vettä, eikä ole sidottu puuhun kiinni).