Miksi seksiä kannattaa harrastaa vain ja vasta avioliitossa

Itse en oikeen ymmärrä tuota käsitystä siitä, että avioliitto olisi niin tärkeä sitoutumisen kannalta. Itsekin olen sitä mieltä, että seksi kannattaa jättää pitkäaikaiseen suhteeseen ainakin minun kannaltani. Muut tehköön mikä hyvältä tuntuu. Me miehen kanssa alettiin seurustella kun minä olin 15 ja mies 16.

Miehellä ei ollut edellisiä suhteita, eikä myöskään ollut harrastanut seksiä kenenkään kanssa, minulla ei ollut myöskään suhteita, mutta en ollut enää neitsyt johtuen raiskauksesta jonka koin 14 vuotiaana. Kuitenkin koen edelleen menettäneeni neitsyyteni miehelleni kun olimme seurustelleet noin kaksi vuotta. Olimme vahvasti sitoutuneita.



- Varsinkin naiselle tieto siitä, että mies on todella sitoutunut häneen, auttaa vapautumaan ja nauttimaan eri tavalla seksistä kuin irtosuhteissa tai sitoutumattomassa avoliitossa.



Vastaus: Mihin tässä tarvitaan avioliittoa? Eikö minun ja mieheni suhde ole tarpeeksi hyvä seksille vieläkään vuosien seurustelun, yhdessä asumisen ja lapsien jälkeen, vain, koska emme näe syytä mennä naimisiin?



- Ei mustasukksiuutta entisistä seksikumppaneista



Vastaus: Jos ihminen on luonteeltaan mustasukkainen, niin se on sitä täysin riippumatta siitä, onko miehellä ollut suhteita vai ei. Mustasukkaisuus ei yleensä liity seksiin, vaan tunteisiin.



- Ei sukupuolitauteja eikä myöskään periaatteessa riskiä sairastua esim.kohdunkaulansyöpään. Kohdunkaulansyöpää ei useinkaan todeta naisilla, jotka ovat neitsyitä tai joilla ei ole ollut kuin yksi kumppani, jos tälläkään ei ole ollut muita kumppaneita(Näin minulle sanoi eräs naistentautien erikoislääkäri, LTT, Suomen merkittävimpiä asiantuntijoita tällä alalla)



Vastaus: Ei avioliittoa tarvita siihen, että on harrastanut seksiä vain yhden kanssa.





- Seksiä ei voi loppuun asti testata etukäteen, koska kaksi ihmistä muuttuvat vanhetessaan, parisuhde muuttuu, elämäntilanteet muuttuvat. Seksi ei ole samanlaista 20-vuotiaana kuin 30-vuotiaana pienten lasten äitinä.



Vastaus:Tuo on ihan totta, mutta en oikeen näe miten se liityy avioliittoon ja esiaviolliseen seksiin.



-Avioliitto tuo turvaa paitsi parisuhteelle myös seksin seurauksena mahdollisesti syntyville lapsille.



Vastaus: Sen turvan tuo rakkaus, ja hyvä ja sitoutunut suhde.

Oletko sitä mieltä, että ihminen kokee olonsa turvallisemmaksi ollessaan naimisissa, vaikka itse parisuhde olisi huono, siinä ei olisi rakkautta? Ja tämäkö olisi myös lapselle ihanteelinen tilanne syntyä? Vai olisiko kuitenkin sekä pariskunnalle että lapselle parempi sellainen suhde, jossa on aitoa rakkautta, sitoutumista ja tulevaisuutta, mutta se avioliittopaperi puuttuu?



- Ihminen ei riko itseään henkisesti, kun harrastaa seksiä vain yhden ihmisen kanssa. Seksuaalisuus on hyvin herkkä alue ihmisessä. Seksissä avaamme itsemme täysin toiselle. Jos seksin jälkeen suhde loppuukin, ihminen menettää samalla osan itsestään ja haavoittuu, näin ajattelen. Jos taas emme anna toisen tulla oikeasti lähelle itseämme hylkäämisen pelossa, seksistä ei voi nauttia samalla tavalla. Siinä vain ruumis tyydyttyy hetkeksi, jos sitäkään, kokonaisvaltainen tyydytys, sydänten yhteys ja kahden ihmisen syvä kohtaaminen puuttuu



Vastaus: Ihminen voi rikkoa itsensä monilla muillakin tavoilla. Ja se mikä rikkoo toisen, ei riko toista. Mielestäni ihminen myöskin menettää itsestään aina jotain, kun suhde loppuu, ja suuri unelma tulevasta tuhoutuu. Tähän ei vaikuta se, onko suhteessa ollut seksiä, vaan se, kuinka sitoutunut olet ollut suhteeseen.

Kumpi tuntuu pahemmalta:

1. Vuosien suhde rakastamasi miehen kanssa päättyy. Rakastat miestä koko sydämestäsi, ja olet kuvitellut yhteistä tulevaisuutta. Ette ole harrastaneet seksiä.

2. Sinulla oli muutaman viikon suhde mieheen, jota et juuri rakastanut. Harrastitte muutamaan kertaan seksiä. Suhde loppui, mutta mikään rakkaus, tai unelma ei hajonnut.

Lisäksi lisäisi saman kun aikaisemmin: tuohon, että on harrastanut seksiä vain yhden ihmisen kanssa, ei tarvita mitenkään avioliittoa.





Lisäksi olen entisenä helluntaiseurakunnan vakiasiakkaana (en uskovaisena, mutta mielenkiintoharrastajana) nähnyt paljon myös avioliittoon odottamisen haittapuolia. Naimisiin mennään todella pian, ja nuorena, mikä on ymmärrettävää, kun yhdessä ei saa asua, seksiä harrastaa, lapsia tehdä ym. ennenkun on naimisissa. Mielestäni on kuitenkin parempi, ettei naimisiin menemisessä hoppuilla, ja sitä ei pidetä pelkästään pakollisena keinona päästä asumaan yhteen, ja päästä elämässä eteenpäin.

Itselleni avioliitto on kuitenkin niin iso asia, etten sitä halua tehdä vääristä syistä.

Meillä on lapset tehty ennen avioliittoa, koska mielestäni nämä kaksi asiaa ei liity mitenkään toisiinsa. Joskus ehkä naimisiin mennään. Sitten kun tuntuu siltä, että sille on aika ja se tuntuu tarpeelliselta.