Teinkö oikein? Olisiko minun pitänyt pettää, kun olisi ollut tilaisuus?

Teit oikein, mutta et näköjään viisauttasi kuitenkaan.

Eiköhän kannattaisi koittaa elvyttää ensin se oma avioliitto tai vaikka sitten erota mieluummin ennen noita hurjia yhden yön seikkailuja.

Eihän se, että on tilaisuus tehdä jotain tarkoita että niin PITÄISI tehdä...

Avioliiton seksielämän elvytys tuskin enää onnistuu, yritetty on. En kuitenkaan halua erota, mies on loistava isä lapsille, kiltti ja oikein mukava kaveri minullekin. Joten teidän mielestänne ratkaisu tilanteeseen eivät ole satunnaiset yhden yön suhteet tai tämä menneisyyden mies? Mitä ihmettä tässä sitten pitäisi tehdä?

Vierailija:

Mitä ihmettä tässä sitten pitäisi tehdä?

Sinulta lainattua: En kuitenkaan halua erota, mies on loistava isä lapsille, kiltti ja oikein mukava kaveri minullekin......

Eiköhän luottamus ole parisuhteess tärkeämpää kuin seksi. Älä hullussa mene pilaamaan hyvää parisuhdettasi. Jos nyt teidän parisuhteeseen ei kuulu seksi, nin se on sitten niin parempi. Eihän seksikään ole pelkkää yhdyntää, voittehan kokeilla muutoinkin huomioida ja helliä toisianne. Ja sellaiset latteat vaiheet seksielämässä kuuluu parisuhteeseen... Se voi siitä vielä viretä!

Eli viestini: älä hullussa seksin nälässä pilaa luottamustanne ja menetä ihanaa elämänkumppaniasi!!!!

harvoin. Mutta siinä olet kyllä oikeassa, että kumppanuus ja ystävyys on avioliitossa tärkeää. Ja arvostan myös sitä, että mieheni on kolmelle lapsellemme hyvä isä. Kai se on parasta lopettaa turhat haihattelut ja hautautua taas pyykkivuorten ja arjen ongelmien alle.

Pettäminen on aina raukkamaista ja itsekästä, eikä sitä voi puolustella millään. Anteeksi, että olen näin jyrkkä, mutta näin uskon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suhtautuisin ihmisten harha-askeliin silti hurjan jyrkästi - mutta omalla kohdallani olen valinnut tuollaisen moraaliajattelun.



Kuulostaa siltä, että sinun avioelämäsi on oikeasti tosi kuiva ja ankea. Sanot, että seksiä on jo vuosia ollut tosi niukasti. Oliko tilanne jo alussa tuo, vai mikä on suhteenne kuivannut? Olisiko asian eteen tehtävissä vielä jotakin? On sekin aika karua ajatella, että loppuikäsi viettäisit seksittömässä kumppanuusliitossa - mutta kuten sanoin, ei pettäminen silti ole mikään ratkaisu.

Ainakaan toistemme kanssa..Olemme olleet yhdessä melkein 20 vuotta, joten aika lienee tehnyt tehnyt tehtävänsä. Omassa kaveripiirissä monella on sama tilanne. Siis seksiä vähän ja suhde kasassa lasten takia. Miten ihmeessä vauvapalstalaiset pitävät yli kymmenen vuotta kestäneen suhteen kunnossa?

ihan takuulla se vaatii aikaa ja vaivannäköä. Me olemme miehen kanssa olleet yhdessä 21 vuotta ja seksielämä on aika hyvällä mallilla.



Lapsiperheen arki on sinänsä jo rasite, on suhde sitten uusi tai vanha. Ei voi enää ajatella, että seksiin ruvetaan hetken mielijohteesta silloin, kun tekee mieli! Tilaisuus häiriöttömään seksiin tulee sen verran ex tempore, että se ei välttämättä osu yksiin halukkuun kanssa... eli seksille pitää järjestää aikaa ja kun se ajankohta koittaa, halu pitää houkutella esiin.



Teillä on kolme lasta. Onko teillä kahdenkeskistä aikaa? Jos sitä on vähän, voisitteko yrittää järjestää sitä lisää? Alussa se kahdenkeskinen aika sujuisi varmaan muun puuhailun merkeissä, mutta melkeinpä mikä tahansa yhdessäolo edistää myös seksielämää! Jos toista ei tunne enää kunnolla, ei hänen persoonansa enää viehätä entiseen malliin, eikä seksikään maistu. Hyvä seksielämä vaatii myös kumppanuutta ja läheisyyttä.



Paha neuvoa sen kummemmin netitse. Parisuhdeneuvonnasta ja -leireistä minulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta olisiko niistä kenties apua?