Voiko olla masentunut, jos on välillä ihan hyviäkin päiviä?
Sellaista vuoristorataa, että välillä ollaan oikein touhukkaita ja onnellisia, ja sitten taas kohta ryvetään pohjamudissa. Ei kuitenkaan ihan maaninen parhaanakaan päivänä, vaan että arki luistaa kohtuullisen hyvin, sillä lailla tavallisesti. Ja huonona on ihan valmis junan alle. Huonoja ja hyviä päiviä on suhteessa 50/50, tai huonoja enemmän kuin hyviä. Voiko sellainen olla masennusta, vai jotain ihan muuta? Vai onko se vain ihan tavallista, tuntevatko kaikki ihmiset näin?
Kommentit (2)
Minä sairastin masennusta - tosin lievää - juuri noin. Joskus huonoina hetkinä itkin sitten sitäkin, kun olen niin surkea, enkä osaa edes olla masentunut kunnolla...
Onneksi tuosta on aikaa jo vuosia.
Älä ainakaan aliarvioi omia tunteitasi, ne ovat tosia, sanoi jokin määritelmä mitä tahansa!
Etenkin krooninen masennus voi olla juuri tuollainen, että välillä on ihan normaaleja päiviä. Toisaalta tuollainen vaihtelevuus voi liittyä myös joihinkin persoonallisuushäiriöihin.