Miten autat ADHD-lasta? Lue parhaat vinkit.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsenne käy silmittömästi päälle, oli ADHD tai ei, niin hänen paikkansa ei ole muiden ihmisten joukossa, vaan laitoksessa. Tai ainakin jonkun sellaisen kasvattajan luona, joka osaa kasvattaa hänet eroon aggressiivisuudesta, oli pettymys kuinka suuri tahansa.

Nimenomaan ADHD-lapsille pitää erityisen paljon terottaa toisten ihmisten kunnioittamista ja loukkaamattomuuttta. ADHD ei anna lupaa olla aggressiivinen - ei edes 5-vuotiaalle.

T:ammattikasvattaja, jonka omalla lapsella huolestuttavasti noita piirteitä - silti lapsi tietää ihan tasan tarkkaan, ettei isin tai äitin tai edes pikkuveljen päälle käydä, vaika kuinka suututtaisi. Joskus menee kuppi ns. yli, mutta siitä rangaistaan johdonmukaisesti(enkä tarkoita nyt mitään vitsalla pieksemistä, vaan kasvatuksellista rankaisemista)

 

Epäilenpä, että olet ammattikasvattaja. Ainakaan yliopiston puolelta... Ei ADHD-lapsen aggressiivisuus ole kasvatuskysymys. Kyseessä on neurologinen häiriö/epätasapaino. Samoin ADHD-lääkkeet ovat ehkä huumeita normaaliaivoille (toisen kirjoittajan mainitsema asia), mutta oikein toimiessaan saavat ADHD-ihmisen aivot tasapainoon. Jos on ollut tekemisissä ADHD-lapsien kanssa, niin tietää ja ymmärtää kyllä miksi lääkitys on erityisen tärkeää ja miten lapsen aggressiivisuus ei ole kasvatuskysymys. Osa lapsista tarvitsee ihan laitoshoitoa, jos neurologinen ongelma on niin vakava, mutta suurimmalla osalla aggressiivisuus lievenee iän myötä ja on muutenkin osittain hallittavissa (ennakointi, oma joustavuus yms.). 

Jos oma lapsesi on oppinut ihan kasvatuksen kautta, ettei voi olla aggressivinen ja kontrolloi itsensä hyvin, niin tuskinpa on kyse ADHD-piirteistä. ADHD-lapsen neurologista ongelmaa ei voi ratkaista rankaisemalla tai johdonmukaisella kasvatuksella...

Mitä tietokoneisiin ja TV:seen tulee, kyseiset laitteet aiheuttavat normaaleissakin ihmisissä ärtymystä, johtuen niistä säteilevistä taajuuksista. ADHD:t ovat vielä herkempiä näille taajuuksille, koska heidän aivonsa ovat virittäytyneet usein kognitiivisemmille taajuuksille tai niiden ulkopuolelle. (Tässä jollekin aihe mitä tutkia, tai tehdä lisää tutkimuksia, jos ei riitä hermot koota laajaa tietokantaa vuosien mittaan, vaan odottaa että joku muu tekee työn puolestasi.)

He ovat äärimmäisen älykkäitä useasti. Ongelma tässä on vain, aikuiset, kanssaeläjät ja monet länsimaiset lääkärit, jotka eivät välttämättä ymmärrä kokonaisvaltaisesti ihmisaivojen toimintaa, suurempana kokonaisuutena. Mikä on Ihminen?

Kuten monikaan ei ymmärrä, ihmisen olevan vastaanotin sekä lähetin. Kyse on energiasta ja sen taajuuksista.

 

Tällä hetkellä asia josta puhun saattaa kuulostaa scifiltä, mutta kun asioihin perehtyy, löytää hyvin rationaalisia, paikkaansa pitäviä selitteitä ADHD:stakin ei-niin-valtavirta-sivustoilta/tutkimuksista, mikäli tietää ja ymmärtää muustakin kuin pelkistä pinnallisista asioista tässä maailmassa.

Tietoisuuttaaan voi syventää ja se on myös kannattavaa, vaikka monet eivät ymmärtäisikään sinua alkutaipaleella.Ainakaan ennen kun opit selittämään asiat heille tai he saavuttavat saman taajuuden kanssasi. "OMG, En tiedä miten sä teit sen, mutta mä ajattelin just ihan samaa! Eikä kumpikaan meistä puhunu täst mitään!" - tämä on hyvin arkipäiväistä ja täten hyvä esimerkki tunnistaa samoilla aivotaajuuksilla liikkuvat henkilöt.

Kollektiivinen tietoisuus on avainsanana tässä.

ADHD:sta

Väkivalta, laiminlyönti...mitä kaikkea negatiivista vastoinkäymistä elämässä onkaan. Alentaa varsinkin lapsen taajuutta, vihaan, suruun, ärtymykseen... Ellei aikuinen osaa kertoa ja selittää tälle, miksi? Miksi ei kannata, miksi voisi kannattaa, ja mitä itse tarkoittaa? Jotta lapsi voi selvitä näistä negatiivisista tunteista ja koettelemuksista, on aikuisen johdonmukaisesti osattava selittää asiat lapselle, jotta lapsi ymmärtää. Ole luova, niin se helpottaa asiaa ADHD tapauksissakin. Tee asiastasi mielenkiintoista.

Se, että lapsi pystyy olemaan avoin ja puhumaan vanhempiensa/aikuisen kanssa, turvallisesti, ilman pelkoa vähättelystä, tuomitsemisesta yms. Auttaa lasta kuin lasta kasvamaan tasapainoisemmaksi yksilöksi.

Negatiivista elämänkokemusta ei voi välttää, sillä ilman sitä ei voi myöskään tuntea taikka syvällisesti ymmärtää elämän positiivisia asioita. Jonkun on vaan autettava pois tuosta negatiivisuuden suosta, korkeammille taajuuksille, silloin kun henkilöltä itse loppuu naru kesken, mitä pitkin kiivetä ylöspäin.

Näin ollen, Rohkaistaa lasta, kertokaa myös rajat, opettakaa lapsianne parhaanne mukaan ja ennen kaikkea! Rakastakaa heitä ehdoitta :)