6 vinkkiä parempaan opiskelutekniikkaan

Osallistuminen oppituntiin on yhtä tärkeä kuin nuo kaikki muut yhteensä.

t. AKu

Ja 7. Vältä kännykkää ja sosiaalista mediaa

Yäasteella ei vastata vierestä saati päntätä : D : D yläasteen kokeet on aivan naurettavia muistan vieläkin n.7v sitten yläasteen uskonnon ... alue oli vain 7 sivua.. ja siltikin olin ainut joka sai 10 arvosanaksi : DD.... koko luokan keskiavo n.7 ; SADSS

Osallistuminen oppituntiin? Ainoastaan opettajien mielestä ja vain niille joille tuottaa vaikeuksia opiskella itsenäisesti. Olin suurimman osan yläastetta ja koko lukion ajan megalintsari, mistä tuli sanomista ja lukion päästötodistuksen keskiarvo jäi hieman yli kahdeksaan, mutta YO-kirjoituksista tuli suorastaan naurettavan helposti vahvat laudaturin paperit.

Puuduttavan hidas tunneilla pänttääminen ei ole mikään ratkaisu kaikille, ainoastaan tietylle porukalle joita ei edes ruusunpunaisten lasien läpi katsoen voi kutsua lahjakkaiksi.

[quote author="Vierailija" time="05.04.2013 klo 10:27"]

yläasteen kokeet on aivan naurettavia muistan vieläkin n.7v sitten yläasteen uskonnon ... alue oli vain 7 sivua.. ja siltikin olin ainut joka sai 10 arvosanaksi : DD.... koko luokan keskiavo n.7 ; SADSS

[/quote]

elä puijjaa, nykyäänhän ne koealueet yltää melkein sataan sivuun mitä nyt olen nähnyt ja pisteitä 100. vaikeeta varmaan

6 vinkkiä parempaan opiskelutekniikkaan

Ehdottomasti tärkeintä on kiinnostua kaikesta uudesta ja olla halukas oppimaan. Sen myötä korvat ovat auki tunneilla, joka kyllä jo sinäänsä riittää hyvään tulokseen, ei kotona tarvitse lueskella välttämättä. 

Tärkeä motiivin luoja on kaverit. Jos kaverit ovat myös motivoituneita niin heidän kanssaan voi keskustella ja korjata omia puutteitaan. Jos taas kaverit vievät ajatuksia kokoajan johonkin muuhun kuin opiskeluun niin silloin omakin motivaatio kärsii.

Kun opiskellaan niin silloin opiskellaan ja sen jälkeen voidaan puhua ja pitää puhua kaikesta muusta. 

Klassinen musiikki soimaan taustalle - ja mielellään ikkunan eteen pöydälle lukemaan - kirjoita ylös tärkeät asiat ja hahmota mielessäsi mitä lukemasi asia oikeasti tarkoittaa - sitten vielä kirjoita kertaalleen se ylös ja tarkista oliko idea oikein.

Aivot on tosin sellainen laite että helposti oppii vain itseään kiinnostavat asiat - eli motivaation hakeminen on aika tärkeätä. Ja jos se ei löydy ei vika välttämättä olekaan oppilaassa, mutta tästähän ei saa puhua. Iloista pänttäämistä! Lukekaa sinne oikikseen!

1. Panosta: Lue/kuuntele/opiskele, toista.

2. Jos olet nainen, *krhm* "puhu" itsesi läpi. Onhan Henna Kalinainenkin valmistunut joksikin vaikka älykkyysosamäärät on lasten tasolla. 

3. Jos olet mies tai pihtari, hyväksy kohtalosi ja mene takaisin sinne maitokauppaan täyttämään hyllyjä.

4. Nakertaako ? Vedä kännit tai itses hirteen. 

Peruskoulussa en ikinä tehnyt läksyjä ja kokeisiin luin kerran-kaksi edeltävänä iltana. Keskiarvo jäikin hitusen alle yhdeksän.

Kuka hei opettaa lastaan yläasteella tekemään koevastauksia. Kyllä ite on pitäny opetella tuollaiset asiat, ei niihin vanhempia tarvitse. Ei yläastelainen enää mikään kovin lapsi ole..

Yläasteella on turha myöskään viitata kovinkaan useasti, itse sain kokeiden mukaisia numeroita. Ei ne opettajat muista kuin häiriköt!

Meidän koealueet 9lk. on yleensä n.7-14 kpl luettavaa, että kyllä siitä melkein sata sivua tulee. Itsekin saan kokeista useinmiten yli 9½ vaan sillä että osallistun normaalisti tunneilla ja luen viimeisenä päivänä alueen ja vihkon kerran läpi. Sanakokeisiin voi lukea välitunneilla ja myös kokeisiin pika-kertaus välitunnilla on usein ihan hyödyllistä, varsinkin jos on asioita, jotka pitää vaan osata hetken hyvin ulkomuistissa... t. Ka 9.3

Äsh,toista se on lukiossa.Yläasteella kaikki on naurettavan helppoa ja yksinkertaista.Lukiossa huomaa kuinka paljon rimaa tulee nostaa.

Kuten jo joku ilmaisi asian. Jos ei oppiminen maistu eikä mikään pysy päässä niin mitä sitä turhaan pänttäämään vaan suorinta tietä miettimään ja panostamaan siihen tulevaisuuden ammattiin, missä on hyvä. Turhaan stressata tumpeloa.

Pelkkää yleissivistävää koko homma. Ammatissa, johon olen opiskelemassa ei tarvitse edes puoliakaan niitä asioita, joita siellä käytiin. Ei edes muista niitä asioita enää. 

Oppitunneilla kannattaa kyllä kuunnella kun koulussa kerran on oltava. Monelle osallistuva kuunteleminen ( ei pelkkä kuuleminen) riittää pitkälle. 

Päivittäin luetut (luku) läksyt ja tehdyt tehtävät edistävät oppimista niin, että kokeisiin valmistautumiseksi riittää asoiden kertaus. 

Vanhemmille on helpompaa olla kiinnostunut päivittäin lapsen kouluasioista; mitä on tehty ja opittu, mitä on tapahtunut, mitä on juteltu jne. kuin istua iltoja kyttäämässä pänttäämistä. Tosin jatkuva seuraaminen ja aito kiinnostus vaativat aikaa ja sitä " vanhemmuutta", jota niin usein etsitään..

Kirjasta kannattaa ottaa sisällysluettelo muistiinpanojen pohjaksi, tämän jälkeen kun kirjan lukee kirjata ranskalisilla viivoilla aina muutamalla kohdalla kappaleen oleellinen sisältö muistiin. Tämän jälkeen opetella muistiinpanot hyvin. Koe tilanteessa yleensä kysytään essee muodossa jokin sisällysluettelon otsikoista. Tämän jälkeen suttupaperille kirjataan ensin ulkoa opetellusta muistiinpanoista ranskalaiset viivat ja lähdetään tämän jälkeen kirjotoittamaan essee vastausta muistiin kirjatuista ranskalaisista viivoista.

Menestys on näin lähes aina I-5 arvosteluasteikolla 3-5.

Mene luokassa tietoisesti istumaan lähimmäksi opettajan deskiä.

Kuulet ja näet parhaiten etkä puuhaa turhia, kannattaa, kokemuksesta.

lue ja opiskele. Olen pärjännyt huonolla koulumenestyksellä koulussa pitkälle. Mitä tarvitaan kaikista eniten koulussa olisi asioiden selittäminen lapselle. Miksi jotain tehdään? Jos lapselle ei ole selvillä tietyt asiat ja lähtökohdat ei varmaan kiinnosta opiskella. Mikä on kaikista kovin menestyksen avain. Kun ei pärjää ja ei tule tuloksia. Ihminen alkaa tekemään enemmän töitä. Tai sitten luovuttaa. Ei kannata luovuttaa.

Tunnilla olo on turhaa itseopiskelijoille. Etanatahdin opiskelu sopii vaan niille, jotka sitä tarvitsee, eikä muunlaisille opiskelijoille ole tilaa. Valmistuin peruskoulusta yli yhdeksän keskiarvolla ja lukiosta 9 keskiarvolla ja E:n papereilla, ja varmaan olen ollut enemmän poissa kuin tunneilla. Tuntipakko oli turhauttavaa ja tuntien järjettömän hidas opiskelutahti kyllä laski kaiken motivaation, mitä siinä vaiheessa oli.

Matikassa kympin oppilaana olin aina muita edellä, mutta tunneilla oli silti pakko olla - lahjaksi nopeasta etenemisestä ja hyvistä numeroista sain kerran puolessa vuodessa lisätehtäväkirjan, jossa oli lisää alkeistason tehtäviä. Pakko oli tehdä, mutta koska numeroon oli muutenkin kymppi, mitään en siitä hyötynyt.

Turhauttavaa.

Vanhemmille: ottakaa iisisti. Yläasteikäiset ovat jo aika vanhoja, jotta tarvitsisivat läksyjen valvomista tai koetenttausta. Kyllä ne teinit kysyy, jos apua tarvitsevat.