mä löysin taikakeinon uhmaavan 2v:n taltuttamiseksi :D

mukula on ollut viime aikoina ihan holtiton, raivo nousee millisekunnissa ja silloin lentää seinille kaikki mitä hänellä mahdollisesti on käsissään. hakkaa ja läpsii minua, ei auta matala puhe rauhallisella äänellä lapsen tasolle laskeutuen, ei auta kiinnipitäminen, ei jalopeuramainen karjaisu, ei mikään. eilen lakkasin reagoimasta lyömiseen ja 2v löi sitten vauvaa (täysillä naamaan, eka kerta kun on millään lailla tölvinyt pikkusiskoa). tähän reagoin karjumalla taas jalopeurana.



tänään hommat lähtivät samanlasieen vyöryyn. olin sohvalla imettämässä ja 2v hengaili vieressä, ja rupesi potkimaan minua. kielsin ja lapsi toki potki entistä lujempaa, kantapäät viuhuivat uhkaavan läheltä vauvan naamaa. kielsin rauhallisesti ja vakavasti, mutta huomasin että se vain lietsoo laspen raivoa.



ja se ratkaisu siis: yhtäkkiä pälkähti päähän amerikkalaisten elokuvien patenttiratkaisu mihin tahansa tilanteeseen, sanoin lapselle ihan vilpittömän ystävällisesti että " minä rakastan sinua" :D



lapsi hämmentyi ja seuraava potku osui jo sohvatyynyyn, potkaistessaan huusi vielä että " ei hakasta!" , johon vastasin että " kyllä vaan rakastan ja sille sä et mahda mitään, sinä olet mun ihana lapseni ja minä rakastan sinua aina" . mukula istui alas, henkäisi ja ehdotti että luettaisiin yhdessä kirjaa :D