TOUKOTOIVEET VKO 42

Minullakin on tällä viikolla eka neuvola uudella paikkakunnalla, odotan jo sitä kuin kuuta nousevaa. Harmittaa kyllä vähän, sillä kahdessa edellisessä raskaudessa mulla on ollut maailman ihanin th neuvolassa, mutta kai niitä muitakin hyviä voi olla;) Mulla on se ultrauskin siinä samassa, aika paljon jännittää mitä näkyy...



Ällötysolo jatkuu, ei kylläkään kauhean häiritsevänä ja väsymyksenkin kanssa olen toistaiseksi selvinnyt aika hyvin. Muita oireita on rintojen" täyteläistyminen", mikä ei sinällään olekaan yhtään huono juttu; neljästä kuluneesta vuodesta kaksi on mennyt imettäessä ja voin kertoa, että näissä roiskeläpissä ei haittaa vaikka tulisi vähän lisää fyllinkiä:D



Vatsan seudulla ei ole toistaiseksi vielä näkyvissä minkäänlaista muutosta, ei edes pienenpientä kumpua, mutta onhan mulla viikkojakin vielä niin vähän. Muistan, että toisessa raskaudessani näillä viikoilla oli aivan_järkyttävää turvotusta, mutta nyt ei ole sellaisesta merkkiäkään. Ekassa ei mitään turvotuksia ollut ja vauvamaha alkoi kunnolla näkyä vasta lähempänä rv 30:ä. Tokalla kierroksella maha tuli näkyviin vähän aikaisemmin, oliskohan ollut siinä rv 20 paikkeilla..? Saa nähdä kuinka tällä kertaa käy.



Nyt päivän puuhiin, hyviä vointeja kaikille!



rvaT 7+4

Kiva kun oli aukaistu uusi pino, tuo edellinen alkoikin olemaan jo aikas pitkä.



Kyllä on sitten mukavaa lueskella Teidän kaikkien juttuja, kun niihin osaa kuitenkin samaistua tavalla tai toisella. Oma mies ei oikein jaksa kokoajan kuunnella kun hössötän näistä vauva jutuista, vaikka tohkeissaan hänkin on siitä, että ensi keväänä meitä onkin kahden sijaan kolme, jos ei nyt kaikkia elukoita lasketa mukaan..heh =0)



Viikonloppu hurahti taas äkkiä ja arki taas alkoi. Itse olen ihan täpinöissäni jo nyt, kun torstaina on tuo Np-ultra, jota ollaan odotettu ja odotettu. Toivotaan, että kaikki on jees. Mikäli kaikki kunnossa, kerotaan lopuille tuttaville ja sukulaisille tulevasta. Oleteko te jo kertoneet vauvauutiset omaisille yms? Me kyllä kerrottiin lähimmille ihmisille heti ihan alussa, ajateltiin, että sit jos jotakin käy niin sit käy. Onpahan ihmisiä sitten tukena. Nyt koittais sit kohta aika kertoa lopuille ihmisille, katsotaan miten reagoivat.



Mulla ei ole kyllä nyt ollut pahemmin oikein mitään tuntemuksia. Välillä , jos on pitkään syömättä tulee heikko ja kuvottava olo. Vatsa on kyllä taas todella turvonnut. Olenkin tässä miettinyt, että miten se voikin olla noin turvonnut jo tässä vaiheessa. Muutamat housut ja hame jäi kaappiin, kun eivät menneet enää kiinni. Milloin siis yleensä vatsa on alakanut näkymään ja lähteekö toi turvotus tässä välissä pois, vai miten? Rouvatossavainen tossa puheli, että hänellä ensimmäistä odottaessa alkoi näkyä vasta kunnolla rv 30..Sorry, mä olen niin piahalla jotenkin vielä näiden juttujen kanssa, siis ihan untuvikko. Toki tajuan, että kaikki me ollaan yksilöitä ja jokainen raskaus on käsittääkseni erinlainen...mutta kuitenkin.



No, oli miten oli..mä lopettelen tän höpöttelyn tähän..ja jos vaikka yritän taas vaihteeksi keskittyä työntekoon.



Mukavaa viikonalkua vaan kaikille!



T. Murunen82

rv 11+4

Kiitos Jeppelille uudesta pinosta!



Tulipas taas yhtäkkiä niin paha olo että yökkäillä pitää. On ollut jo paljon parempi, mutta sitten pistää tällaisia kummallisia piikkejä. Närästää ihan julmetusti ja se varmaan myös aiheuttaa näitä yökköjä. Mulla on oksennusrefleksi ihan älyttömän herkässä ja vähän kun edes yskii niin alkaa yökkäämään. YÖKS!!



Mulla on kyllä kans masu niin turvonnu etteivät tiukimmat faket jalkaan mene. Ekan kohdalla pärjäsi hyvin melkein puoliväliin, tokan kanssa piti tokan kolmanneksen alussa vaihtaa äitiyspöksyihin ja nyt on ollut jo tarvetta pari viikkoa löysentää. Aamuisin on ihan litteä vatsa mutta puolenpäivän jälkeen alkaa turvottamaan. Itse papunenhan ei paljon tilaa vielä vie mutta onhan se kohtu jo ainakin nyrkin kokoinen ja tää turvotus...Illalla onkin jo kiva pömppärä :)



Kävin eilen kaveria moikkaamassa joka odottaa myös kolmattaan ja on jo reilusti puolenvälin yli. Ihana massu!! Kyllä mä odotan sitäkin ja niitä liikkeitä kun voi ryhtyä ihan keskusteluun pikkuisen kanssa. Se on tosi kivaa. Me aiotaan taas ottaa selvää kumpi sieltä tupsahtaa. Mun mielestä se jotenkin henkilöi vauvan ihan eri tavalla ja on jotenkin helpompi saada yhteys häneen. Vähän kuulostaa mun höpöhöpölle, mutta meillä näin. Sitä paitsi voin laittaa puolet lastenvaatteista uffelle kun tietää kumpi tulee :) Meinaattekko te ottaa selvää vai pitää yllätyksenä?? Otteko vielä ajatelleet??



Mukavaa viikkoa kaikille!!



-Callaway 10+4

En ole pitkään aikaan tänne kirjoitellut, mutta muiden viestejä olen lueskellut. Pahoinvointi on ollut niin rajoittavaa... aamu alkanut oksennuksella ja ilta päätynyt siihen ja sitten sama vielä yölläkin. Eli todella odotan sitä keskiraskauden auvoista aikaa. Nyt muutaman päivän ollut hieman helpompi olo, ehkä tämä tästä....! Tänään oli neuvola ja sydänäänet löytyivät ja pikkuisen sydän pamppaili hurjaa vauhtia. Se oli liikuttavaa! Ja puolentoista viikon kuluttua pääsen vielä ensimmäiseen ultraankin!

Jaksamista kaikille! On tämä jännää aikaa!

Minulla viikonloppu vasta puolessa välissä, kuten aina. En edes muista milloin olisi ollut viimeksi sellainen viikonoppu, että jo lauantaina olisi ollut vapaapäivä. Eilinen meni siivotessa ja ulkoillessa. Tänään onkin sitten aikaa vain nauttia olostaan ja odotella huomenna alkavaa arkea. Ollaan lähdössä avokin kansa ostoksille :) uijui...ihanaa päästä törsäämään oikein kunnolla pitkästä aikaa. Mitään mammahousuja en vielä aio ostaa vaikka maha onkin pömpöllään, on kuitenkin vielä paljon matkaa sinne kun vauvamaha oikeasti pullahtaa esiin. Onneksi mulla on kaapissa muutamat vanhat lantiomallin farkut, ne on oikein passelit tämän hetkiselle masulle.



Murunen kyseli vauvamasun näkymisestä. Itseasiassa olen itsekin ihan untuvikko kaikissa raskauteen liittyvissä asioissa, mutta eilen illalla surfailin muutamilla odotussivuilla ja yhdellä oli tehty galluppi vauvamahasta. Vastaajista suurinosa kertoi vauvamahan tulleen näkyviin viikolla 17-30. Monet olivat kärsineet turvotuksesta viikolla 7-14 ja sitten yhtäkkiä maha oli poissa ja muutaman viikon päästä alkoi se oikea masu kasvaa. Minulla ainakin on jo sellainen pömppö, että sen huomaa selvästi, mutta kai se siis on sitä turvotusta.



Callaway: Me ei aiota ottaa selvää kumpi tulee. Ja syyn kiteytän yksinkertaisesti näin: "se on vähän kun avaisi joululahjapaketin ja laittaisi sen takaisin kiinni."



ON: Väsymystä myöten nyt sitten kaikki oireet kadonneet. Välillä oikein havahtuu siihen, että hei minähän olen raskaana. Tissit on isommat ja masu pömpöttää, mutta eihän niitäkään kokoajan tule tarkkailtua :). Eli täällä mennään nyt tylsällä vaihteella, mutta onneksi pääsee sinne IIIIDEAPARKKIIN kohta. Niin ja joku kyseli kelle ollaan vauvauutinen kerrottu. Äitini, ystäväpariskuntamme, yksi työkaverini ja miehen sisko tietävät. Muille kerrotaan sitten joskus.



Ihanaa alkanutta viikkoa!



Terv. Rice rv. 11 tasan!!!

kirjoitin äsken tosi pitkän viestin mut se katos joten nyt lyhyt versio.



Oon ollut niin omanapainen et on jäänyt pahoittelut kertomatta mykikselle ja aurantiacalle, joten olen pahoillani teidän menetyksistä.



Me on kerrottu raskaudesta kaikille jotka tästä hoidosta tiesivät. Eli perheet ja muutamia hyviä ystäviä.



Eka neuvola on keskiviikkona sillon viikkoja tasan 9, mies aikoi lähteä mukaan mut ei ihan vielä ole varma. On teillä muilla miehet ollu mukana ekassa neuvolassa. En tiedä mikä täällä on käytäntö mutta toivottavasti ultraavat sillä vähän jännittää et onko molemmat pikkuiset pysynyt mukana ei jaksaisi odottaa np-ultraan asti joka on kuitenkin vasta parin viikon päästä. Käsittääkseni kaksoisraskautta seurataan tarkemmin joten vois päästäkkin ultraan.



Olo on ihan ok nyt vähän välillä ällötystä mut kertaakaan en ole oksentanut. Tupakan haju on tois paha. Juuri ennen hotoa lopetin tupakan polton enkä oo yhtään sen jälkeen polttanut, olinkin päättynyt et kun tulen raskaaksi niin ei polta yhtään.



Sit siihen josta oikein äsken valitin eli mun työ. Onko teillä muilla mukava työ? Mä melko lailla vihaan työtäni ja tuntuu et oikein välillä päässä kohisee kun verenpainen nousee töissä ja silmissä näkyy punaista. Ja joulu tulee olemaan kiireinen ja muutenkin on nyt jo pinna tosi kireällä. Yhtenä päivänä rupes niin töissä vituttamaan et olis tehny mieli kävellä samantien ulos, mulla on siis aina välillä tosi paljon stressiä työstä ja nyt kun ei sais stressata. Odotan vain et pääsen kesälomalle jonka pidän ennen äippälomaa, no sekin on vasta maaliskuussa ajankohtainen joten pitkä aika vielä. Selviäis vain joulun yli niin sit olis jos puolessa välissä raskaus. Mutta tuntuu välillä ettei edes yhtä päivää jaksaisi. Joka tapauksessa samaan työpaikkaan en takaisin mene. Töissä osa tietää mun raskudesta. Onneksi joulun jälkeen on talviloma niin saa hermoja lepuuttaa.



Minä ainakin haluan tietää kumpia meidän vauvat on.

Mutta keskiviikkoa odotellessa...



Hanna ja tuplat rv 8+5

Vastailen tässä ensin kysymyksiin :)

Mulla on maha ruennut jo kasvamaan, varmaan enemminkin rasvasta, mutta menee vielä tavalliset farkut jalkaan. Voi olla että kolmen viikon päästä pitää vaihtaa äippähousuihin. Ekan kohdalla maha kasvoi tosi nopeasti ja viimeisinä päivinä ympärysmitta oli n.125cm.



Ajattelin kysyä tämän toisenkin sukupuolen kun tuli ensimmäisestäkin kysyttyä. Eihän ne sata varmoja ole, mutta hyvä lisä veikkaamiseen.



Pari kaveria tietää vasta raskaudesta ja näköjään sitä ei ole niin innokas kertomaan kuin ekan aikana. Ehkä marraskuun alussa kerromme.



ON: Hieman on laantunut pahaolo. Mielihalut ovat tulleet kuvioihin. Rommi-rusinajäätelö on suosikki ja pitsat :) Pitää rueta rajoittamaan syömistä ettei tule kauheasti kiloja.



Keskiviikkona on neuvolassa käynti terveydenhoitajan luona ensimmäistä kertaa. Pari aikaisempaaa kertaa olen käynyt lääkärillä.



OHo kello on paljon. Täytyy mennä muskariin pojan kanssa....



-tulppa ja 10+2-

Huh,huh. Kyllä raskaan työpäivän jälkeen on mukava istahtaa hieman lukemaan näitä kirjoituksia..nollaantuu mukavasti pää.

Viime yö meni öklöttävän olon kourissa ja työpäivä oli melko raskas, joten olokin on nyt aika väsynyt. Ja kun on väsynyt,niin huono/ öklöttävä olo tulee herkemmin esille.. Nyt vaan toivon,että ensi yönä ei tarvisi potea sitä vaivaa, vaan pahalta vaikuttaa jo tässä vaiheessa.



No joo, eli mulla sis tämä huono olo jatkuu, mutta en vieläkään ole oksentanut, joten taidan tällä kertaa selvitä pelkällä kuvottavalla ololla (kop-kop). Maha on kasvanut, mutta onneksi vielä pystyy peittelemään jonkin verran (paitsi työvaatteissa on pian pieni ongelma).

Reilun 2 vko:n päästä on vasta np-ultra, ensi viikolla menen verikokeisiin. Sattuipa sitten ensimmäinen lääkäri ja ultra samalle päivälle. Nyt sitten mietin,että pitäisikö vaihtaa lääkäriaika, mutta toisaalta sitten ei jaksaisi mennä istumaan vastaanotolle, kun sen tietää,että kestää kauemmin,kun lääkäriä ei ole varattu neuvolan puolelle. Ehkäpä käyn aamulla lääkärissa ja siitä sitten suunnistan ultraan. Menee yksi päivä sitten varsinaisesti asian tiimoilla ja vapaapäivä talteen ;o)

Mulla on alkanut tulla pieni rusehtava viiva tuohon navan alle. Kysyin jo mieheltä,että näkeekö se siinä jotain ja kyllä näki. Hmm, en muista onko edellisissä raskauksissa ollut tuota viivaa jokaisella, mutta eikös se jonkun mielestä liity sukupuoleen?? Muistaakseni keskimmäisellä pojalla näkyi viiva, mutta eipä noita muista enää tarkasti.



Me ollaan kerrottu vaan lähisuvulle asiasta, sisko kyllä totesi heti,että miten mä nyt muka voin olla hiljaa tällasesta??? Juuh, eli ihan ovat innoissaan olleet, mutta kuitenkin haluan pitää salaisuuden siihen ultraan saakka. Sit saa sana lähteä liikkeelle.



Nyt on tullut höpöteltyä ja olis aika alkaa nukkumaan, toivottavasti ilman koko yön tuskaista pyörimistä ja yökkimistä..



rv 9+3

Omalla navalla törkeesti heti aloitan...Mulla on kans muutamat vaatteet käyneet ahtaiks. Huomasin tuossa viikonloppuna kun oltiin lähdössä ystävien kanssa iltaa viettään että ei meinannut sopivaa vaatetta oikein löytyä. Onneksi äitini on kooltaan mua vähän isompi joten kävin ryöstöretkellä hänen vaatekaapillaan:) Esikoista odottaessa siirryin mammavaatteisiin noin rv 22-25, en muista tarkkaan. Nyt varmaan sitten vähän aiemmin.



Oli muuten vaikea leikkiä juovansa alkoholia tuolloin perjantai-iltana:) Oltiin ensin syömässä ja sitten suunnattiin pubiin. Ravintolassa muut halus onneks tilata yhteisen viinipullon, josta mäkin otin puoli lasia ja leikin juovani. Pubissa kävin sit vaan ostamassa alkoholitonta olutta eri aikaan kuin muut. En halunnut vielä kertoa kavereille kun en ole vielä edes neuvolassa käynyt ja itsellekin tää raskaus tuntuu vielä niin epätodelliselta. Voi kyllä olla että mukana ollut tosi läheinen ystävä aavisti jotain...



Sukupuoli me haluttais tietää, jos vaan mahdollista. Te, jotka aiemmissa raskauksissa olette sukupuolen saaneet tietää, ootteko kysyneet sen ihan normaalissa ultrassa? Muistan vaan kun esikoista odotin ja ainoossa ultrassa käytiin rv19-20 niin ultraaja sanoi ettei hän yritä sitä missään tapauksessa arvailla kenellekään. Oli kyllä muutenkin aika tyly tyyppi, ei meinannut mulle näyttää ollenkaan sitä kuvaruutua:(



Me ei siis olla vielä kerrottu kenellekään. Varmaan sitten rv 12 kerrotaan, tosin isovanhemmille ehkä jo aiemmin...



Töistä joku kyseli...Mä vasta opiskelen, 5. vuosi yliopistolla menossa. Gradun aloitan joulun jälkeen, valmistumisesta ei tietoa:)



Galluppia: MInkäs ikäistä porukkaa te muut olette? Itse olen 25v.



Nyt täytyy mennä. Mukavaa viikon alkua kaikille!



Hippiainen rv 8+jotain

Heippa vaan. Töitä pitäis tehdä, mutta.... :)



Meillä esikoisen sukupuolen näki todella selvästi rakenneultrassa. Silloin saivat vielä kertoa Kättärillä. Nykyään kai eivät. Poika nosteli pyllyään ja pippeli näkyi meidänkin silmiin. Ihanat kuvat jäljellä. Ollaan käyty kummallakin kerralla myös tuossa 4 d ultrassa katsomassa rakenteet ja siinä on sukupuoli varmistunut. Bruno Cacciatore sanoi silloin että hän on aivan varma sukupuolesta ja näyttikin miksi, mutta ainahan ei edes tuossa 4 d ultrassa voi olla ihan varma, jos vauva on hullussa asennossa tai jotain.



Ihanaa kun just nyt on hyvä olo. Taidan ottaa kunnon päikkäritkin tänään kun on yksi työkeikka illalla vielä. Innolla odottelen ensi maanantain np ultraa. Se on uskomatonta kuinka paljon papunen on ehtinyt kasvaa näissä muutamissa viikoissa tuon varhaisultran ja tämän np ultran välillä. IHANAA!!!



Terkut kaikille,



Callaway

Täällä taas... On mennyt viikonloppu ja maanantai hiukan huonovointisesti, mutta kyllä se vielä tästä. Eilen oli niin rankka päivä töissä, että illalla teki mieli itkeä joka asiaa. Onneksi miekkonen on niin kultainen, että passasi sitä mukaa kun sohvan pohjalta huutelin. Se onkin aika outoa, sillä tuon esikon sain tehdä miltei yksin. Eipä sitä onneksi tarvii muistella, kun se jo miehelle huutaa iskää. Eli siis tämän "Möllin" isä ei ole esikoiseni isä biologisesti.

Joku tuolla juttelikin jo noista töistä... Mua kyllä siis niin paljon välillä hatuttaa töissä. Mä ja meinasin tässä yhtenä päivänä lyödä hanskat tiskiin. Itsekseni jo ajattelin, että mahtaisiko sitä saada vielä töitä, kun on kuitenkin raskaana. Joulun aika se tosiaan tulee olemaan kiireistä. Mä en halua edes ajatella. Enkä mä todellakaan ole esimiehelleni kertonut raskaudesta siksi, että haluaisin jotenkin päästä helpommalla, enhän mä sairas ole. Mutta vois sekin kyllä joskus mennä itteensä ja miettiä vähän minkälaisia töitä työntää just mulle. On tässä parina päivänä meinannut yrjö lentää kesken töiden, mutta olen sitten hengitellyt syvään, ja olo on lopulta mennyt ohi. koetan olla stressaamatta, vaikka se on välillä väistämätöntä.

Haah, joku muukin oli viikonloppuna juhlimassa alkoholittomilla :-) Mulla meni synttärikekkerit aika hyvin. Yksi kaveri kyllä kysy, että mitenkäs mä oon niin selvinpäin, kun kuitenkin olen juhlakalu. Sepitin sitten vaan, ettei maistu... Join aluksi pari holitonta siideriä, joista kukaan ei voinut tietää mitä ne oli. Baarissa sitten tarjoilijalle sanoin juovani holittomia "jostain tietystä syystä" ja sain sitten kivoja holittomia drinkkejä. Ja eihän kukaan voinut tietää mitä niissä oli. Yritti joku tuputtaa shotteja ja muuta, mutta onnistuin kieltäytymään suht luontevasti, kun sanoin ettei oikein maistu vahvemmat. On nimittäin ollut kesällä muisti välillä hukassa jo pelkästä viinistä.

Kaiken niissä kekereissä kruunaa... Niin, eräs tyttökaveri siellä veti sitten kunnon kännit... Jostain, minulle tuntemattomasta syystä, tämä oli yöllä joutunut menemään sairaalaan kovien vatsakipujen takia. Aamulla hän sitten hehkutti olevansa raskaana, jotain neljännellä viikolla. Oli kuulemma testattu virtsa- ja verikokeilla, sekä ultrattukin vielä. Oli kuulemma alkanut kroppa pistämään hanttiin, kun oli kuitenkin ollut 2,5 promillea veressä. En oikein osannut suhtautua koko asiaan. Oli niin kummallinen se tarina. Ensin hän sanoi, ettei kerro asiasta vielä kenellekään ja kuitenkin oli heti soittanut koko puhelimen läpi. Outoa oli myös se, että hän totesi viime kuukautistensa olleen hyvin niukat, ja koki sen raskauden syyksi. Mutta eikös jos on neljännellä viikolla, pitäisi olla ne ensimmäisen pois jäävät kuukautiset vasta kohdillaan, eli ne edelliset, tässä tapauksessa hyvin niukat, olisi ollut ennen raskautta. En tiiä, menipä ihan sekavaksi. mutta kyllä on outo juttu. Samapa tuo, minä en ainakaan edelleenkään kertonut raskaudestani.

Menin kyllä äidilleni mölisemään. Hän reagoi samoin kuin esikoiseeni, ensin ei mitenkään ja kun seuraavan kerran nähtiin, alkoi hössötys. Nyt odottelen tätä seuraavaa "hössötystapaamista". Kunhan ei liikaa hölise, kun ei tuo esikko kuitenkaan ymmärrä, että vauvaa pitää odottaa vielä kuukausia. viime vuonna se toivoi joulupukilta lahjaksi "pikkuveliä punaisessa paketissa" :-)

Ens viikolla on sitten neuvola. Sitä odotellessa. En kyllä ota miestä mukaan sinne, kun sehän on vaan sitä papereiden täyttelyä jne. Otan sitten mukaan kuuntelemaan sydänäänet ja ultraan. Ja tietysti synnytykseen, jos mahdollista. Jos saa esikon johonkin hitoon silloin. Äijä pöhkö luuli, että tuon isosiskon voi ottaa mukaan synnytykseen :-) Ei taida kuitenkaan olla lastennähtävää.

Muistinkohan mä kirjoittaa mitään, mitä olin ajatellut... No, pääsimpä ääneen, kun ei miekkonen meinaa aina jaksaa mun hössötyksiä.

Ai juu, varasin mä yhden kummin jo Möllille.. En silleen mitenkään ajoissa oo, mutta onpahan sitten varattu :-)

Kuulemisiin, tää mamma menee laittaa pyykkejä kuivumaan!

Möllin odottaja rv 7+5 (kai??)

Voi hyvä ihme..mitähän mä täällä oikein säädän;)



Olenkin ollut pidemmän aikaa hiljaiselolla täältä...väsymys ja etominen,työnteko ja rakkaat lapsukaiset ovat vieneet oikein urakalla voimia:) Työpäivän jälkeen on pakko päästä pitkäkseen ja torkahtaa,onneksi meidän 4-ja 5 vuotiaat viihtyvät viiden aikaan lastenohjelmien parissa:)

Etominen on onneksi alkanut helpottaa,mulla myös yskiessä tuntuu että rupee heti yökkimään,samaa oli aiemmissakin raskauksissa.



Masun kasvamisesta: mulla on yhdet housut jääneet vyötäröstä pieniksi ja vöitä farkuissa en pysty oikein pitämään,tuntuu että ne painaa aina istuessa. Me ei olla vielä kerrottu lapsille odotuksesta,mutta esikoinen oli eilen hyvin tarkkasilmäinen ja totesi että äidillä on masu kasvanut ja siellä taitaa olla vauva :)) eli turvotusta iltasin varsinkin on... esikoinen kikatteli kovasti tämän toteamuksensa jälkeen ja hyppeli tasajalkaa ilosta. Miehen kanssa hymyiltiin eikä sen enempää kommentoitu..odotellaan kovasti ekaa ultraa jonka jälkeen olisi tarkoitus kertoa lapsille.



Mulla oli ensimmäinen neuvola viikko sitten ja papereitahan siellä täyteltiin ahkerasti. Olin niin pettynyt kun ei sydänääniä kuunneltu,mutta sama oli edellisissäkin raskauksissa; tokalla käynnilla vasta. Olisi vain niin ihanaa tietää onko siellä masussa oikeasti joku:) En malta odottaa ekaa ultraa,vielä ei ole Kätilöopistolta soittoa kuulunut, olisi kyllä ihan mukavaa päästä siihen ennen 12 raskausviikkoa.



Sellaista täältä,odotusta vaan...hyviä vointeja kaikille!



Ansku rv 9+4

Nyt hyppään mukaan tähän porukkaan! Kävin tänään ekan kerran neuvolassa ja kovasti th vakuutteli, että nähdään varmasti vielä toisenkin kerran, vaikka itse suhtaudun hyvin skeptisesti tämän raskauden onnistumiseen, sillä sain alkuvuodesta keskenmenon rv 11. Mutta jos vaikka niin hyvin käykin, että tästä päästään ihan oikeasti olemaan raskaana, niin ei jaksa ihan koko aikaa odottaa pahinta vaan tekee mieli myös välillä intoilla.



Mulla on melkein koko ajan huono olo ja tuntuu, ettei mikään unimäärä ole riittävästi. Näköjään teillä muillakin on samanlaista tämä alku. Onko kenelläkään muulla muuten hirmuista intoa hedelmien syöntiin? Mä olen korvannut pari ateriaa päivässä nyt hedelmillä, kun oikein mitään muutakaan ei tee mieli. Normaalin ruokahalun palautumista odotellessa...



Olen nyt tasan rv:lla 8

Mulla on tullut tänään vähän veristä tuhrua paperiin ja pikkuhousunsuojaan. Vatsassa ihan menkkatuntemukset. Miten kuuluu toimia?

Olen melko varma, että kesken on mennyt, mutta edelliset on todettu vasta np-ultrassa, josta olen mennyt kaavintaan.

Jos vuoto lisääntyy niin soitan huomenna neuvolaan.



Miten teillä joilla on ollut km, niin on toimittu? Odotanko, että vuotaa ulos, mutta kuuluuko jossain tarkistuttaa, että kaikki on tosiaan tullut ulos? Edellisissä raskauksissa ei ole koskaan olut minkäänlaista vuotoa tai tuhrua. Pönttöön asti ei vielä ole tullut mitään, mutta paperiin selvästi.



Jotenkin olo on sellainen, että tiesinhän tämän tapahtuvan. Meillä on siis kuvio ollut km, tyttö, km, tyttö ja nyt taas mahdollinen km.

Ikäväksi asian tekee, että mies ei ehkä enää suostu seuraavaan, hänelle kun riittäisi nuo kaksikin lapsosta :(



J rv 7+6 tai sitten ei

Jeppeli; Toimisin juuri noin kun olet suunnitellutkin, jos vuoto huomenna jatkuu, niin soitat neuvolaan, ja sieltä pitäisi saada lähete pkl:lle varsinkin kun sulla aikaisempia km:ja! Jo ihan oman mielenrauhan vuoksi olisi varmaan hyvä päästä ultraan tarkistuttamaan tilanne, vaikkei vuoto jatkuisikaan! Pidän peukut ja varpaat pystyssä että kyseessä vain asiaan kuuluvaa tuhrua!!! Mulla ei km enteillyt lainkaan vuotamalla vaan pari viikkoa siitä, kun alkio oli menehtynyt, alkoi vähäisetkin oireet hiipua ja siitä syystä hakeuduin yksityiselle ultraan. (vähän tuohon edellistä kokemusta peläten toistuvaksi, olen ollut aavistuksen jännittynyt tän raskauden suhteen :O)!)



Tervetuloa, sinä uusi toukokuinen (hitsit, unohdin jo sun nimim. tarinoidessa!) Tarrasukkia sinunkin kyytiläiselle!!!



Täällä jänskättää, sillä kohta koittaa täällä tuomion hetki, eli viimeviikkoisen pahanolon lievenemisen johdosta varattu uä-aika koittaa klo 16.40... Toisaalta tuntuu, että kaikki varmasti hyvin, mutta se kauhea muisto maaliskuisesta lääkärivisiitistä (jolloin km todettiin) yrittää pelotella tuolla takaraivossa...



T. Hyttynen ja Hunni 8+2 (ellei toisin todisteta!!)

Omassa keskenmenossani ihmettelin ensimmäiset kaksi päivää sitä pientä vuotoa, joka oli siis hyvin vähäistä. Sitten kun se lisääntyi soitin terveysasemalle(oli viikonloppu), jossa annettiin puhelimitse ohjeet, että "turha tulla lääkäriin, sillä tilanteelle ei kuitenkaan voi enää tehdä mitään, mikäli se on keskenmeno, eikä vaaratonta vuotoa". Pari päivää tuon puhelun jälkeen mulla oli aika ensimmäiseen ultraan, jossa todettiin, että kohtu on tyhjä ja keskenmeno "viimeisteltiin" sellaisilla emättimeen laitettavilla tableteilla. Nyt jälkikäteen ajateltuna olisi ehkä ollut parempi mennä kuitenkin tuolloin nopeammin lääkäriin, niin ei olisi tarvinnut miettiä ja epäillä niitä ensimmäisiä päiviä.



Toivotaan kuitenkin, että selviät säikähdyksellä! :) TSEMPPIÄ!!

Jeppeli; kyllä mäkin soittaisin huomenna terv.asemalle ja pyytäisin päästä ultraan varsinkin jos vuoto yltyy tai jatkuu. Mulla todettiin alkuvuodesta tuulimuna-raskaus ja sillon tuli vaan yhden ainoa kerran sellasta pientä ruskeaa tuhruvuotoa paperiin. Sain kuitenkin ajan lääkärille samalle päivälle, joka heti sanoi, että katsotaan ultraäänellä, niin sitten tiedetään varmuudella mitä siellä kohdussa on. Siinä se tuulimuna sitten todettiin. Eli suosittelen olemaan yhteydessa neuvolaan/TA:lle huomenna. Onhan se ihan oman mielenrauhankin takia kiva tietää, että missä mennään, vai mitä? Pidän peukkuja, että kaikki olis hyvin!! Voimahalit täältä!



ON: Itse oon ollut vähän allapäin kun en ole saanut nyt muutamaan viikkoon ollenkaan mennä töihin. oon sellasella alalla, jossa pitää eka selvittää että on norm. raskaus kyseessä, eikä työntekoon liity mitään riskejä ja sit pitää anoa lupaa, että saa tehdä niitä töitä.. Eli nyt oon ollu muutaman viikon ihan vaan kotona, aika tulee tosi pitkäks ja sitä tuntee itsensä ihan saamattomaksi kun ei tee mitään... :/ Tää kaikki tuli mulle vielä yllätyksenä. Toisaalta on ollut varmaan ihan hyvä olla kotona kun on ollut niin väsynyt ja pahoinvoiva ja muutaman kerran oksennellutkin, että en edes tiedä olisiko työnteosta tullut mitään..? Työterveydhuollon kautta mut sitten passitettiin vielä maanantaina gynekologin vastaanotolle, joka ultrasi ja totesi, että ihan normaali raskaus kyseessä, johon ei liity mitään erityisriskejä. Olihan se kiva kun taas ultrattiin! Siellä se pikkunen jo vähän liikkui ja syke näkyi :) Gynekologi oli jo näkevinään sillä yläraajat :) Mies oli taas ihan innoissaan kun näki sen kaiken siinä ruudulla, ja minä tietysti myös. Oli se taas vähän kasvanut, olisiko nyt pääperämitta ollut 1,1 cm ja viikot vastas tulloin (eli maan.) 7+5, eikä 7+4 niinkun se olis ehkä kuulunut olla. Muuten vointi ollut oikeestaan ihan samanlainen kuin edelliset n. 3 vikkoa. Pahoinvointia, etovaa oloa, väsymystä, välillä oksentelua, rinnat on kipeet ja turvoksissa (josta myös mies on ihan innoissaan, voitte uskoa! :)) Mitään mahaa mulla ei kyllä vielä ole näkyvissä, vaikka painoa onkin tullut sellanen n. kilon verran lisää, se on vaan pelkkää läskiä ja siks ehkä housut kiristää pikkasen.



Hyttynen: miten sun ultra meni? Toivottavasti kaikki oli kunnossa ja miksipä ei olis ollut!!



Alles Gute!

-riikka-

Ihana pikkuinen Hunni oli jo 2 cm "pitkä" ja hienosti sydän pamppaili, jotain 160:tä :O))))))))!!!!! Katsottiin jopa 4 D:llä lääkärin aloitteesta, ja näyttipäs jo pieneltä ihmiseltä hän :O)))!!! Niin ja päiviäkin saatiin lahjaksi lisää 2, eli nyt rv 8+4!!!



Olen rakastunut!!!!!!! :x



Oi joi, ja tuo toinen rakkauteni kohde saapui juuri salilta, täytyy hyökätä sen kanssa hössöttämään hunnia :O))))!!!



T. Hyttynen ja Hunni 8+4

Jeppeli: Toivon todella ettet saa keskenmenoa! Paljon voimia ja jaksamista.



ON: Kävin tänään neuvolassa ja tuntihan siellä meni. Ottivat kaksi purkkia verta ja painon ja yms. Painoa oli tullut 2.3kg lisää, hemppa on 120 ja verenpaineet ok. Sydänäänet löyty heti ja pikkuisen sydän löi 160. Harjoittelija oli onnessaan kun sai kuulumaan hyvin äänet. Rakenneultra on sitten 22.12 eli noin yhdeksän viikon kuluttua :)



Joko on alkanut pahoinvointi helpottamaan? Mulla ei näköjään.



Tässä oli omaan napaan ja tosi lyhyesti.... Pitää poika laittaa yöunille.



-tulppa ja 10+4-

Onnittelut teille jotka olitte omat pikkuisenne nähneet tai kuulleet!



Ja omaa napaa.

Kiitoksia rohkaisuista!

Vuoto tai paremminkin tuhru on tyrehtynyt eli sitä ei ole nyt tullut lisää. Pelottavinta on tuo menkkamainen jomotus alavatsalla...

Jotenkin on toivoton olo vaikka se toivo yrittääkin pilkahdella.



Soitan neuvolaan jokatapauksessa heti aamusta ja koitan jos pääsisin ultraan pe aamuna. Huomisen olen kotona kipeiden lasten kanssa eli siitä ei oikein mihinkään lähdetä. Toisaalta kiva kun voi olla rauhassa kotona eikä tarvitse tsempata töissä.

Kaipa tuo yö ja huominen aamu vähän näyttää suuntaa mihin ollaan menossa.

J