Kun menette juhliin esim. häihin tms vieraaksi, keskusteletteko lastenne kanssa käyttäytymisestä ennen juhliin menoa?
Minä ainakin kerroin lapsille juhlan kulun ja mitä missäkin tapahtuu. Minulla oli hätävarana lapsille rusinoita, yms. pientä puuhaa kirkkoon ja juhlapaikalle. Automatkalle otin eväät ja kirkon jälkeen lapset söivät voileipää ja mehua, koska aina häissä kestää ennen kuin päästään syömään. Lapset käyttäytyivät todella mallikelpoisesti koko juhlan ajan, kun tiesivät mitä seuraavaksi on tulossa. Välillä annoin lasten leikkiä pihalla, mutta en antanut homman riistäytyä riehumiseksi, vaan leikki oli piilosta, yms rauhallista eikä mitään hippasta tai tönimistä. Jhlan aikana sanoin monta kertaa lapsilleni että kylläpä te osaatte käyttäytyä hienosti ja olette tosi reippaita.
Säälitti katsoa paria hermoheikkoa äitiä ja isää juhlassa. riehuminen ja mekastus alkoi jo kirkossa ja energiaa purettiin kyllä koko juhlan ajan. Lapset olivat niin piipussa etteivät voineet enää keskittyä edes ruokailuun, kun olivat niin ylikierroksilla. Ja sitten alkoi itku ja toisten kiusaaminen.
Kannattaisiko ihan oikeasti miettiä kaikkia juhlia ja niiden kulkua etukäteen lasten kanssa, niin lapsiperheistä ei jäisi se kuva, ettei niitä voi kutsua minnekään, kun lapset eivät osaa käyttäytyä?
Ps. Mun lapset ovat 3- ja 5-vuotiaat. Moni lapsivieras oli saman ikäinen tai jopa vanhempi. Vauvojen kohdalla ei " järkeily" tietenkään päde, mutta niitäkään ei tarvii huudattaa kirkossa vaan voi lähteä ulos rattaisin työntämään.
Kommentit (26)
Eräs pariskunta vietti hyvin huoletonta bileiltaa boolimaljan kanssa ja heidän lapset (jotain 4 ja 6 vuotiaat) liehusivat milloin missäkin. Eräässä vaiheessa joku kävi sanomassa että " Hei teidän pojat lähti tonne metsään!" Pariskunta totesi vaan että " no voi että, sepäs sattui" , lähtivät kyllä huutelemaa poiken perään. Kohta joku kävi uudelleen sanomassa heille " teidän pojat heittelee kiviä ja hiekkaa toisten autoihin" . Tähän vanhemmat " no jopas ne pojat nyt keksii, nekun on niin vilkkaita" . Että kyllä vanhemmatkin saisivat miettiä juhlissa omaa käytöstään, ja jos haluaa bilettää, hommatkaa lapsillenne hoitaja!
Toki keskustelen etukäteen, kerron mitä tapahtuu, mitä ei saa tehdä ja niin edelleen.
Häissä, ym. perhejuhissa lasten kanssa (ja myös ilman) olleena tuntuu että nykypäivän muksuilla suurimmalla osalla ei ole minkäänlaisia rajoja, lapsukaiset saavat tehdä mitä tykkäävät ja vanhemmat vaan tosiaan naureskelee vieressä. Muksuille kunnon rajat ja kotikasvatus - siitähän se käytös loppupeleissä on kiinni! :)
ei ole kaitsemattomia lapsia juhlissa. Siis sellaisia, jotka juoksevat ja kiljuvat ympärinsä kenenkään valvomatta. Mutta siinä on tekemistä pidellä pienessä tilassa omaa lasta henkseleissään kun 10 muuta juoksee ympyrää vieressä ja heittelee tavaroita.
Häissä, joissa ei ole tarvinnut muiden lasten perään katsoa ja esim. hautajaisissa ei ole ollut mitään ongelmia. Paljon on kiitosta tullut hienosta käytöksestä. Käydään tilanteita etukäteen ja jälkikäteen läpi.
Miks noilla on lupa hillua ja hyppiä? Miks noi saa räveltää kaikkee? Mitä siinä sanot?! " no kun niitten vanhemmat on niin huonokäytöksisiä ettei ne osaa opettaa lapsilleenkaan miten tulee käyttäytyä" vai " ne nyt on vaan niin " tuhmia" eikä osaa olla nätisti" .
Vierailija:
ei ole kaitsemattomia lapsia juhlissa. Siis sellaisia, jotka juoksevat ja kiljuvat ympärinsä kenenkään valvomatta. Mutta siinä on tekemistä pidellä pienessä tilassa omaa lasta henkseleissään kun 10 muuta juoksee ympyrää vieressä ja heittelee tavaroita.
puheliaat lapset voi olla sula mahdottomuus saada istumaan paikoillaan. (puhun nyt pienistä lapsista).
ärsyttää tuollaset, joille on itsellä ujot ja hiljaiset, tottelevaiset lapset ja jotka kuvittelevat että ovat vain niin hyviä kasvattajia ja kyse on siitä että heidän lapset tottelevat. saisittepa seuraavan lapsen oikein villin tapauksen niin näkisitte ettei kyse ole kasvattajan taidoista!!
itse olen kasvatusalan ammattilainen ja kaksi ensimmäistä lasta ovat hyväkäytöksisiä yms. pienin on villimpi. ensimmäisten kanssa ajattelin että se on omaa ansiotani, pienimmän kanssa tajusin että luonteissa on eroja.