**EX-HAAHUT VIIKKO 30**
[color=limegreen][size=3]♥ ♥ ♥EX-HAAHUILIJAT♥ ♥ ♥[/size][/color]
[color=darkviolet]Ex-haahuilijat on aiemmin keskenmenon kokeneiden odottajien oma ryhmä[/color]
[color=limegreen] [size=6] ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ [/color][/size]
[color=limegreen]Ex-haahuilijat lasketun ajan mukaisessa järjestyksessä[/color]
[b][color=darkviolet]Heinäkuu 2007[/color][/b]
[b][color=limegreen]DreamOne: [/b][/color] Olen 29-vuotias, mies 27-vuotias. Ensimmäinen clomeilla avustettu raskaus päättyi keskenmenoon vuonna 2004 ja toinen raskaus todettiin tuulimunaksi viikolla 12 kesällä 2006. Nyt plussasin ensimmäisestä clomikierrosta ma 13.11.2006. [color=violet] LA 25.7.[/color]
[b][color=darkviolet]Elokuu 2007[/color][/b]
[b][color=limegreen]Helga76: [/b][/color] Molemmat 3-kymppisiä. Ekaa yritetään. Keskeytynyt km 07/06. Plussauspv 2.12.06. [color=violet] LA 6.8.[/color]
[b][color=limegreen]Kaisuli79: [/b][/color] Minä 27, mies 31. Meillä on poika s.-04. Km 7/06 rv 22+6. [color=violet] LA 13.8.[/color]
[b][color=darkviolet]Syyskuu 2007[/color][/b]
[b][color=limegreen]Joululahja: [/b][/color] minä 32v, mies 39v, poika 12/04, keskeytynyt km rv 12 05/06. Plussasin 28.12. [color=violet] LA 30.8.[/color]
[b][color=limegreen]Ultsi75: [/b][/color] Sain km:n 12/06 rv 6 ja uuden plussan sain heti seuraavasta kierrosta 7.1.07. Aikaisemmat lapset syntyneet -01 ja -03. Ykkösen ja kakkosen välissä mulla oli myös km rv 10+ (vai olikohan se 11+). [color=violet] LA 13.9.[/color]
[b][color=limegreen]levinia: [/b][/color] Neljän tytön äiti ulkomailta, minä ' 69 ja mies ' 66, takana tm 3/06 ; ja km:t 6/06 ja 10/06 viikoilla 8+. [color=violet] LA 16.9.[/color]
[b][color=limegreen]Tuutupii: [/b][/color] 28 v kuumeilija, mies on 31 v. Meillä on 1 v 9 kk ikäinen poika ja asumme Itä-Suomessa. Toisen lapsen yritys alkoi loppukesällä 2006. Minulla todettiin tuulimuna 10/06. Nyt siis uusi plussa 12.1.07. [color=violet] LA 23.9.[/color]
[b][color=darkviolet]Lokakuu 2007[/color][/b]
[b][color=limegreen]Tari: [/b][/color] Minä 34 ja mies 36, lapset poika 6/03 ja tyttö 8/04, km 10/05, tm 8/06 ja km 1/07 ja plussasin sit uudelleen 19.2.[color=violet] LA 26.10[/color]
[b][color=darkviolet]Marraskuu 2007[/color][/b]
[b][color=limegreen]72oinas: [/b][/color] Yritys aloitettiin 05/06 ja km sain 11/06.
ja nyt 26.2 plussasin uudestaan. Kolmatta odotellaan. Ollaan 35-vuotiaita molemmat ja pohjanmaalta kotoisin.[color=violet] LA 2.11.[/color]
[b][color=darkviolet]Helmikuu 2008[/color][/b]
[b][color=limegreen]Toivoilmari: [/b][/color] Olen 3 lapsen äiti, kaksi murkkuikäistä ja 3v. Sain kaksi km 04 ja 05. Eka tuli 9vkolla ja toinen todettiin lääkärin neuvolassa vkolla 15. Aikaa on kulunut ja päätimme uskaltaa yrittää. 5 yk tärppäs ja nyt on plussattu viikko sitten.[color=violet]
[color=limegreen]♥ [/color][color=limegreen] Vauvoja vuoden ajalta: [/color][color=limegreen] ♥[/color]
[color=6959cd][b] Niamey_85 [/color][/b] 19.8. [color=purple]tyttö[/color], 3230 g ja 50 cm, pipo 36,5 cm
[color=6959cd][b] Lauris [/color][/b] 19.8. [color=darkgreen] poika[/color], 3930 g ja 52 cm,pipo 35 cm
[color=6959cd][b] Sartsu [/color][/b] 23.8. [color=darkgreen] poika[/color], 3545 g ja 52 cm
[color=6959cd][b] Kerttukasperi [/color][/b] 26.8. [color=darkgreen] poika[/color], 3005 g ja 51 cm
[color=6959cd][b] Femmamma [/color][/b] 7.9. [color=purple] tyttö[/color], 3805 g ja 51 cm, pipo 37 cm
[color=6959cd][b] Neronja [/color][/b] 7.9. [color=purple] tyttö[/color], 3650 g ja 49 cm, pipo 36 cm
[color=6959cd][b] Kuonokas [/color][/b] 8.9. [color=darkgreen] poika[/color], 3185 g ja 51 cm
[color=6959cd][b] Masunasu [/color][/b] 15.9. [color=darkgreen] poika[/color], 4480 g ja 52 cm, pipo 36 cm
[color=6959cd][b] Peebee [/color][/b] 15.9. [color=purple] tyttö[/color], 3465 g ja 50 cm
[color=6959cd][b] UusiNuppu [/color][/b] 26.9. [color=darkgreen] poika[/color], 4070 g ja 51.5 cm
[color=6959cd][b] ulriina [/color][/b] 4.10. [color=purple] tyttö[/color], 4310 g ja 54 cm
[color=6959cd][b] myttynen75 [/color][/b] 4.10. [color=darkgreen] poika[/color], 3864 g ja 51 cm
[color=6959cd][b] hexu83 [/color][/b] 13.10. [color=darkgreen] poika[/color], 3840 g ja 52 cm
[color=6959cd][b] marrasmamma [/color][/b] 2.12. [color=darkgreen] poika[/color], 3370 g ja 49 cm, pipo 34 cm
[color=6959cd][b] nippula [/color][/b] 23.12. [color=darkgreen] poika[/color], 3080 g ja 49,5 cm
[color=6959cd][b] maria80 [/color][/b] 16.1. [color=darkgreen] poika[/color], 4320 g ja 53 cm
[color=6959cd][b] Hannele-81 [/color][/b] 10.2 [color=darkgreen] poika[/color], 2890 g ja 49 cm
[color=6959cd][b] Enni-Maija [/color][/b] 20.2 [color=darkgreen] poika[/color], 3700 g ja 48 cm
[color=6959cd][b] Porkkana [/color][/b] maaliskuu [color=purple]tyttö[/color], 2070 g ja 44cm
[color=6959cd][b] titi75 [/color][/b] 3.3 [color=darkgreen] poika[/color], 3210 g ja 52 cm
[color=6959cd][b] mami-74 [/color][/b] 6.3 [color=darkgreen] poika[/color], 4325 g ja 53,5 cm
[color=6959cd][b] eka-vekara [/color][/b] 9.3 [color=purple]tyttö[/color], 3285 g ja 48 cm
[color=6959cd][b] Lizie [/color][/b] 11.3 [color=purple]tyttö[/color], 3300 g ja 50 cm, pipo 34 cm
[color=6959cd][b] Limetti [/color][/b] 3.5 [color=darkgreen] poika[/color], 3610 g ja 49 cm
[color=6959cd][b] Pirpaliina [/color][/b] 4.5 [color=darkgreen] poika[/color], 3270 g ja 49 cm
[color=6959cd][b] Emunainen [/color][/b] 20.5 [color=darkgreen] poika[/color], 4070 g ja 52 cm, pipo 37 cm
[color=6959cd][b] Sani [/color][/b] 14.6 [color=purple]tyttö[/color], 4090 g ja 52 cm
[color=6959cd][b] Koala-72 [/color][/b] 23.6 [color=darkgreen] poika[/color], 3390 g ja 49 cm
[color=6959cd][b] Juuliar74 [/color][/b] 24.6 [color=purple]tyttö[/color], 4190 g ja 51 cm
[color=6959cd]Ex-haahujen yahoo-lista:[/color]
[b][color=darkviolet] groups.yahoo.com/group/exhaahut [/color][/b]
[color=6959cd]Listalle ovat tervetulleita kaikki exät, jo jakautuneetkin :)[/color]
[color=6959cd]Juttuja voi jatkaa myös vauvat-osiossa Ex-haahujen pinossa.[/color]
[color=6959cd]Listalle ovat tervetulleita kaikki vauvansa saaneet![/color]
[color=limegreen] [size=6] ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ ♥ [/color][/size]
Kommentit (42)
Ei tästä tuu mittään!
Mun puolen sukulaiset tietää mitä huomenna tapahtuu, koska asuvat tuolla 500km päässä niin musta oli reilua kertoo heille ennakkoon.
No nyt se on menny siihen, et oon yrittäny pakata sairaalakassia viimeset 3h, mutta puhelin soi jatkuvasti ja kaikki toivottelee tsemppiä huomiselle ja vannovat muistuttamaan miestä, et keille kaikille pitää viestiä laittaa jne.
Joten näillä näkymin unohdan pakata jotain mukaan ja mies saa kiikuttaa niitä perässä sairaalaan, no eipä tuo maailmanloppu oo!
Tänään tosiaan juttelin leikkaavan lääkärin kanssa ja ihan hyvillä mielin jännittyneenä tietty, oottelen huomista.
Mua ennen leikataan yks äiti ja mä oon kakkosena listalla, saa nähä kuinka kauan kestää ennen kuin päästään siirtymään itse operaatioon odottelemasta... Mies kerkee varmaan syödä kyntensä kokonaan!
Jännittää, jännittää...... Mutta josko nyt koittais mennä uudelleen pakkaamaan?
Niin se Prinsessa tuli maailmaan; Onnea D.O Ja siippa, kiitokset myos etta toit ilmoituksen tanne asti...
Voi kun tuli paivan paras uutinen tuosta ja niin hyva mieli!
Meilla on tanaan esikon 15 vuotis synttarit; ei niita sen kummemmin juhlita, jatskilla kaytiin ison annoksen kanssa!
Muttei oikein mitaan tule nyt mieleenkaan kirjoitella; kokeiltiin pihalla miehen kans tota puhelimen mms yhteyksia ja naita vauvasivuja, ja kun aloin lukea (toimivat siis) etta onnea jne piti akkia tulla koneelle!!!
Halaus viela kerran D.O kohtalotoverini!
Ja sitten jannaamaan Helgaa !
Voikaa hyvin
- levinia ja Hope rv 32+4 -
Tää lähtee nyytin haku reisulle ihan justiinsa....
Takana yllättäenkin hyvin nukuttu yö, ajatus joka tuntuu ihan käsittämättömältä, että miten mä pystyin nukkuun noin hyvin?
Olin varma että hiippailen koko yön läpeensä kiertäen kehää kilpaa kellon kanssa.
Jännittää niin et mahaan oikein sattuu, mutta silti olo on jotenkin rento? Tai siis tyyni?
Tosi outoo!!!
Koitan saada viestiä tänne jotain kautta, että tiedätte sitten kumpi tuli... Senhän pitäis olla poika...Mikäli silmäni silloin ultrassa näkivät ihan oikein.... Mutta tyttöhän sen täytyy olla kun on noin itepäisesti peffa eellä tulossa maailmaan... =)
T Helga viime hetkillä mahan kanssa....
Olipa täsmällinen tyttönen, niin lähellä laskettua. Ei mennyt viikot 40:n puolelle, kuten D.O. ounastelitkin.
Helga: Ihan mielettömästi tsemppiä tähän päivään! Voih, ihanaa, pian teilläkin on oma vauveli sylissä!
Niin se vaan menee, että lista oman nimen edessä vaan harvenee, ei ole omaan laskettuun kuin vajaa 2 kk aikaa. Jaiks!
No mutta, nyt takaisin töiden ääreen.
Tuutupii ja Masumies rv 32+2
Lapsi polvellani, taivas päällä maan.
Häntä katsellessa arki katoaa.
Riemun tunnen suuren, hiljaa sydän soi.
Mitä koen, kuulen, kertoa en voi.
- Hilja Aaltonen -
viikkoja hurjat 4+4. Mut niin kauan kun tätä kestää niin nautin! Mieluusti sais mennä noin 30 viikkoa vielä. Te muut onneksi tiedätte mistä puhun! En ole koko vauva-sivustolla käynyt moneen kuukauteen kovinkaan intensiivisesti, mutta nyt taidan palailla. Perjantaina menossa ultraan ja verikokeeseen, että tää olis varmasti totta. Jänskättää ihan hurjasti!!! Onko täällä muita vanhoja?
Vitsit että jännittää Helgan puolesta -jokohan se nyytti on maailmassa?
MENIER: oikein paljon onnea plussasta!!!! Kovasti vauvaliimaa ja tarrasukkia masukille!
JONTTU: sullakin on jo kivasti viikkoja kasassa :-) Ultrakuulumisia odotellen :-)
Oma napa kävi tänä aamuna verikokeessa kutinan takia. Soitin eilen neuvolaan, kun mulla on viikonlopusta asti kutittanut vatsaa ihan kauheasti. Eilen illalla kutisi sitten jalat ja kädet, mutta ei jalkapohjista ja kämmenistä. Neuvola pisti varmuuden vuoksi lähetteen verikokeeseen, jossa selvitetään maksa- ja sappiarvot. Tänään ei olekaan sitten kutittanut ollenkaan ja toivon, että johtuu vaan kuivasta ihosta. Masuasukas liikkuu aktiivisesti ja taas sillä on hikka :-)
-Ultsi + Lahja 33+0 *POKS POKS*
DreamOne: Onnea, onnea, onnea!!! Viimein saitte tytön syliinne. Nyt nauttimaan vauvan tuoksuisesta elämästä. Toivottavasti ennätät pian kertomaan synnytyksestä ja pikku prinsessasta.
Helga: Sullakin on varmaan jo nyytti sylissä! Onnea tuhannesti ja pikaista toipumista leikkauksesta.
Menier: Onnea plussasta!!! Vauvaliimaa ja tarrasukkia pikkuiselle masuasukille!
Sitten ihan vaan omaa kun oon tippunut hetkellisesti kärryiltä jutusteluissa, hyi mua!
Olo on tällä hetkellä ihan kökkö kun sain jostain itselleni kesäflunssan. Toisaalta hyvä että tällä viikolla, kun esikoinen on äitini kanssa mökkeilemässä. Oon sitten niistämisen ja köhimisen lomassa pessyt vauvan vaatteita ja järkkäilly muita tarvikkeita. Pinniksen saapumista ootellaan, pitäis olla viimistään ens viikolla postissa.
Neuvolassa kävin eilen ja kaikki oli oikein mainiosti. Terkka kysyi että kuinka pystyn vielä kävelemään kun vauva on niin alhaalla. Ei silti lähtenyt arvailemaan että syntyiskö vauveli piankin. Oma tunne on semmonen että ihan kiva olis jos tulis vaikka pikkuisen ennakkoonkin, kun olo on jo suhteellisen raskas. Viime yönä muutamia vähän kipeitä suppareita, mutta ei mitään tositoimiin viittaavaa. Välillä tuntuu että jotain vois ihan koska vaan holahtaa tuolta jalkovälistä, kun niin painaa, mutta ei auta kuin odottaa.
Kaisuli rv37+2
Välitän tässä Helgan uutiset:
Meille syntyi tänään suunnitellulla sektiolla klo 9.31 TYTTÖ
49,5 cm ja 3400g.
Oikein paljon onnea koko perheelle!!!
katri72
Ja niin se plikka tunnettiin itsepaisyydesta; Onnea Helga ja mies prinsessasta!!
Mielettömästi onnea pikku prinsessasta Helga ja mies!!!! Nyt onkin sitten kaks viimeistä haahu-vauvaa olleet tyttöjä -olisko seuraavakin ;-) Kiitos Katrille viestin tuomisesta!
Olipa KAISULI kiva lukea kuulumisia pitkästä aikaa! Sullakin ne viimeiset viikot jo menossa! Toivotaan, ettei tarttis enää hirveän pitkään odottaa! Mulla muuten kans kaikissa raskauksissa maha ' roikkunut' tosi alhaalla, joten tekee kävelyn ja olon aika tukalaksi. Vaan meidän kuopushan ei ollut edes kiinnittynyt, kun sairaalassa olin häntä jo synnyttämässä, joten jännää sikäli, että roikkui kuitenkin siellä alhaalla...
Omassa navassa ei kummempaa. Taas olis tämä työviikko takana ja enää ens viikko töitä!!!! Huisia! Maksa-arvon tulokset sain eilen ja oli tosi hyvä, vähän alhainenkin (mikä tietty hyvä asia!). Niitä sappiarvoja vielä odotellaan...Toivotaan, että sekin olisi kunnossa! Tässä arvon, jaksaisko vielä lähteä mökille vai ei -pitäisi lapset käydä sieltä hakemassa ja en millään haluaisi jäädä yksin kotiin...Toisaalta, kun olo on hyvä, niin ehkäpä saatan lähteäkin ;-)
-Ultsi + Lahja 33+1-
Menier: Onnea raskaudesta! Ja kovasti vauvaliimaa matkaan! Pistähän esittelyä, niin laitetaan sinut tuohon listalle. Kiva saada uusia ex-haahuja mukaan!
Tuutupii kera Masulin rv 32+3
Jonttu: Sinunkaan esittelyä ei taida vielä listassa olla, haluatko, että laitetaan?
Kuka alkaisi listaemoksi?! Mä voin kyllä olla pari kk, mikä laskettuun vielä on jäljellä, mutta jos joku " uudempi" ex-haahu haluaa pestin ottaa, niin kivempi olisi, ei tarttisi sitten taas parin kuukauden päästä uutta emoa heti huhuilla.
KIITOS teille kaikille ihanille exille onnentoivotuksista ja myötäelämisestä! Ihan kyyneleet silmissä luen täällä teidän kirjoituksianne. Ja Tuutiksen runo oli IHANA, kiitos siitä!
Ja heti kärkeen: Onnea tuhannesti Helgalle tytön syntymän johdosta! Ja pikkuiselle tietenkin tervetuloa maailmaan!
Tuutis: Olisi tosi kiva jos ottaisit emon hommat niin pitkäksi aikaa kuin pystyt. Voin laittaa sinulle sähköpostiin tuon pohjan jos annat osoitteesi. Siihen on helppo lisäillä ja muutella tekstejä.
Nyt omasta ex-navasta:
Tosiaan synnytys käynnistyi silloin maanantai-iltana kun teillekin kävin kuulumisia kirjoittelemassa. Mutta vielä illalla supistukset olivat epäsäännöllisiä. Klo 23 aikoihin ne sitten tihenivät ja muuttuivat todella kivuliaiksi. Koska olin aiemmin illalla soittanut sairaalaan ja yksi hukkareissukin tuli tehtyä, päätin kuitenkin kärvistellä niin pitkään kuin jaksan. Lopulta vaan puuskuttelin ja tasailin hengitystä ja päätin herättää miehen. Lähdettiin ajelemaan sairaalaan ja olimme siellä n. 01.20. Tässä vaiheessa olin auki jo kolme senttiä (eli kannatti kärvistellä! ). Minut laitettiin käyrälle ja siinä ehdin olla puoli tuntia kunnes lapsivedet menivät. Juuri aiemmin kätilö oli käynyt kyselemässä että haluammeko perhehuoneeseen odottelemaan vai suoraan saliin. Ei sitten tarvinnut mennä perhehuoneen kautta, suoraan saliin vain.
Salissa kyselivät toivomuksia ja antoivat ensi hätään ilokaasua. Vetäisin pari kertaa kaasusta, mutta siitä tuli tosi huono olo enkä suostunut sitä enää ottamaan. Vesien menon jälkeen supistukset tihenivät niin etten ehtinyt kerätä voimia niiden välissä ollenkaan. Saman tien vaan uutta putkeen. Yritin hengitellä kätilön ohjeiden mukaan ja supistusten loppuvaiheessa aina ulisin, välillä vissiin aika kovaakin :D
Kätilö päätti pyytää minulle puudutteen koska en saanut kaasusta mitään lievitystä. Anestesialääkäri tuli melko pian, mutta epiduraalin kanssa tuli ongelmia. Joka kerta kun piikkiä työnnettiin sisään, värähdin tahtomattani. Lisäksi piikki oli liian lyhyt. Lääkäri päätyi vaihtamaan piikin pitempään spinaalipiikkiin ja istuvassa asennossa piikki saatiin selkärankaan. Voi luoja että se oli taivas! Koko alaruumis meni tunnottomaksi. Vielä 5 minuuttia ennen ponnistusvaihetta otetuissa kuvissa meikäläinen vaan hymyilee, niin autuas oli olo!
Mutta sitten alkaakin tämän tarinan ikävä puoli. Vielä 8 senttiä auki ollessani nousin pystyyn ja kävelemään. Sain supistuksia lisäävää tippaa ja samantien alkoi ponnistuttaa. Kätilö asetti minut selälleni makuulle ja alkoi neuvoa ponnistamista. Vielä tässä vaiheessa tunsin supistukset ja ponnistelin niiden mukaan. En kuitenkaan saanut ponnistuksiin riittävää voimaa ja tuntui että voimat loppuivat joka kerran kesken. Kätilö neuvoi mihin suuntaan ponnistaa enkä vain millään käsittänyt mitä minulta pyydettiin. Vauva oli hyvin tulossa, mutta minä en vain jaksanut ponnistaa sitä ulos. Vauvan sydänäänet alkoivat heiketä ja kätilö päätyi kutsumaan lääkärin paikalle. Samalla huoneeseen tuli neljä muuta kätilöä ja tajusin kun minulle sanottiin että vauva ei jaksa ja nyt on autettava. Yhtäkkiä huone oli täynnä ihmisiä ja hässäkkää, minua käänneltiin ja väänneltiin ties mihin asentoihin. Ja taas minua pyydettiin ponnistamaan supistusten tahtiin. Odottelin supistuksia, mutta en tuntenut yhtään ainoaa. Yksi kätilöistä sanoi minulle kipakasti että ponnista kun tulee supistus! Sanoin etten tunne supistuksia. Jälkeenpäin kuulin, että spinaalipuudutus vie koko alaruumiista niin totaalisesti tunnon, että usein ei tunne enää supistuksia. Tämän vuoksi en tosiaan tiennyt milloin ponnistaa.
Ponnistelin kuitenkin aina kun jaksoin ja lääkäri otti vauvasta imukuppiotteen. Ja helpostihan se vauveli sieltä lääkärin sanojen mukaan pötkähti. Musta se oli kyllä kaikkea muuta kuin helppoa! Kätilö nosti vauvan vatsalleni selkä minuun päin eikä kukaan sanonut kumpi tuli. Kysyin sitten että kumpikohan hän on kun en näe niin kuulin että TYTTÖ! :) Kello oli 5.55, eli ei hirveän pitkään sairaalassa ehditty vanheta :)
Kätilö alkoi irrotella istukkaa ja irrotteli sitä viitisentoista minuuttia. Sitten napsahti napanuora poikki ja kätilö sanoi että nyt mennään leikkuriin. Muuta vaihtoehtoa ei ollut. Mies jäi pesemään vauvaa ja minulle kerrottiin että minut viedään leikkaussaliin, nukutetaan ja kaavitaan sisään jäänyt istukka pois. Kätilö sanoi miehelle että jää hetkeksi vauvan kanssa ja menee sitten kotiin nukkumaan ja odottelemaan että pääsen heräämöstä aamupäivällä.
Leikkausalissa vuosin verta holisemalla kun hoitajat valmistelivat leikkausta. Anestesialääkäri nukutti minut ja seuraava muistikuva on heräämöstä. En ollut itkenyt yhtään synnytyksen aikana enkä silloinkaan kun sain tytön vatsalleni. Mutta heräämössä tuli parku. Minulla oli suunnaton ikävä vauvaa ja miestä. Kyselin monta kertaa että joko pääsisin osastolle, sillä minulle kerrottiin vauvan olevan siellä ja hänen saaneen jo kerran maitoa. Puolitoista tuntia heräämisen jälkeen pääsin osastolle. Ja ah, sain tummatukkaisen prinsessan syliini!
Tyttö oli niin kaunis, aivan mahtava prinsessa! Ja mikä tukka! Varmaan kolme senttiä pitkä tummanruskea paksu tukka. Hoitajat naureskelivat ettei ole erehdystäkään siitä kuka on äiti (mullahan on tuollainen pitkä tumma paksu jouhitukka). Tyttö ei ollut yhtään ruttuinen ja iho oli ruskea ja sileä. Aivan mielettömän kaunis vauva!
Tyttö on ihana, helppo ja imetyskin lähti heti samana päivänä käyntiin. Nukkuu hyvin ja syö hereillä ollessaan. Ainoa ikävä puoli on se, että minulle jäi pienoinen synnytyskammo. Olen nyt kelaillut tätä tapahtumaa useamman päivän ja olen edelleen sitä mieltä, etten enää ikinä halua synnyttää. Epäonnistunut ponnistusvaihe sekä istukan sisäänjääminen kummittelevat. Imukupilla auttanut ja minut leikannut ääkäri kävi kanssani kaksi kertaa sairaalassa juttelemassa ja hän kertoi, että olisin kuulemma pystynyt ponnistamaan itsekin mikäli aikaa olisi ollut enemmän (mitä kyllä itse epäilen). Lisäksi istukka olisi jouduttu joka tapauksessa leikkaamaan, niin sitkeässä se oli. Oli kuulemma kasvanut todella voimakkaasti kiinni kohdun seinämän kasvun myötä.
Mutta synntyspelko jäi ja ikävät kokemukset kummittelevat yhä välillä. Ja ne kivut olivat niin järkyttävät etten olisi ikinä voinut kuvitella niitä. Lääkäri lohdutteli ja sanoi, että toinen kerta olisi helpompi. Toivotteli vain tervetulleeksi uudelleen. Itse olen kyllä sitä mieltä, että minun synnytykseni ovat tässä. Lisäksi repesin hieman ja minut leikattiin, joten olen tällä hetkellä tosi kipeä. Särkylääkkeiden voimalla eikä istumista sallita. Imetyksetkin pitää hoitaa pari viikkoa makuulteen.
Mutta tytöstä olen hirmu onnellinen ja rakkaus kasvaa tunti tunnilta. Aivan mahtavaa kun tyttö tunnistaa minun ääneni ja rauhoittuu heti sylissäni. Mieskin on ihan myyty ja vaan tuijottelee kyynel silmässä vauvaa. Minäkin olen vielä ainakin hyvinvoiva eikä väsymystä ole. Katsotaan mihin suuntaan rytmit kehittyvät täällä kotosalla :)
Mies ja tyttö nukkuvat makkarissa ja nyt sieltä alkoi kuulua pientä vikinää. Tyttö kutsuu äitiään :)
Mutta tällainen kertomus. Toivon ettei tämä säikäyttänyt ketään ensisynnyttäjää. Minusta vaan tuntui että haluan jakaa tämän kokemuksen kanssanne. Ja paljon vaikeampiakin synnytyksiä on, se on totta.
Onnesta soikea D.O.
muistelin, että DreamOnella ja Helgalla alkaa olla aika käsillä ja niinhän olikin onnea molemmille sylin täydeltä pienokaisista!
Voi DO, kurjaa että jäi tuollainen pelko synnytystä kohtaan, voin kyllä vähän lohdutella että vauvakuume on sellainen kumma joka saa nuo pelot tuntumaan pienemmiltä.
Täällä meidän vauva ei ole enää ollenkaan pikkuinen, vaan komea pötkylä kaksoisleukoineen ja jalkamakkaroineen. Eikä ole ollenkaan tajunnut rueta hankalaksi vauvaksi *koputtaa puuta*. Siis tosi tyytyväinen lapsi, syö hyvin ja nukkuu pitkiä päikkäreitä ja yölläkin niin ettei pahaksi ole univaje käynyt. Kumman erilaista tämä toisen lapsen kohdalla on. Kaikki tuntuu helpommalta ja sitä ihmettelee miten sitä silloin oli niin väsyksissä yhden kanssa, kun meneehän nää vauva ja taaperokin tässä. Nyt jo tuntuu että tää vauva aika menee liian nopeasti, kun ei sitä tiedä vieläkö vauvalla tätä perhettä siunataan, että onko tämä sitten meille viimeinen kerta näitä vauva tuoksuja haistella, ja pikkuhymyjä ihastella...
Onnea kaikille paljon odotukseen ja tsemppiä vaivoihin
-Limetti ja vauva vajaa 3kk
Ollaan oltu viikko mökillä ja täällähän on tapahtunut vaikka mitä!
Tuhannesti onnea Helgalle ja DreamOnelle!! DreamOne: Ikävää, että sulle jäi synnytyksestä kammo. Juttele siitä jonkun kanssa, jospa se helpottaisi. Itsekin päätin kakkosen synnytyksessä, että tänne en kyllä enää koskaan tule... vaan on tullut käytyä...
Kaikkea hyvää teille molemmille ja ihanaa vauva-arkea toivottelen. Ja turvallista ja tervettä elämää teidän pikkuisille.
Menier: Paljon onnea sinulle!! Muistan sinut hyvin! Itse käyn täällä harvakseltaan, mutta silloin tällöin vierailemassa.
Kaikille muillekin hyvää jatkoa. Ja kiitos viikkojeni ihailusta, kyllähän niitä jo on ihanasti kertynytkin. Enää pari viikkoa siihen " henkiseen" määränpäähäni. Kunhan pääsen yli tuon 20+5 viikon jolloin synnytin enkelityttöni, niin varmasti uskallan hengittää jo lähes normaalisti.
wemppa rv18+4
Mietinkin mitä sinulle ja Sofialle kuuluu, mukava että sulla on viikkoja jo kivasti kasassa. Itsekin ajattelin että jahka pääsen 19+6 viikkojen ohi niin pelot alkaisi hellittää. Tsemppitä kovasti, toivotaan että teillä kaikki sujuu hyvin. Onko Sofiasta mitään tietoa?
Minäkin mietin aika usein Sofiaa, hän jossain vaiheessa (alkukesästä?) onnitteli minua ja kertoili omista huonoista kokemuksistaan. Kummallista, miten sitä kaipailee " tuntemattomia" ihmisiä... mutta meillä keskenmenon kokeneilla kun on niin paljon enemmän yhteistä kuin monilla ihan " oikeilla" tutuilla. Tiedämme mitä on todellinen menettämisen pelko ja tuska.
Anteeksi, mutta oliko sinullakin useampi keskenmeno takana? Itselläni niitä siis kolme (03/2006, 11/2006 ja 03/2007). Muistelisin lukeneeni kuulumisiasi jossain pinossa ja ajattelin, että hienoa, kun olet raskaana...
Paljon suojelusta ja varjelusta matkalle Menier!!
wemppa
DreamOne: Ihanaa, olette jo päässeet kotiin. Ikävää, että sulla jäi hieman paha maku synnytyksestä, toivon, että se hälvenee ajan kanssa. Melko hurjaahan meno teidän kohdalla välillä oli, mutta loppu hyvin kaikki hyvin, kuten sanotaan. Jos sua yhtään lohduttaa, mullakin oli esikoisen saamisen jälkeen ainakin n. kuukauden verran sellainen olo, etten varmasti enää yhtään lasta synnytä, ainakaan alakautta. Sen verran helvetilliset oli tuntemukset ponnistusvaiheessa, että ajattelin, ettei kukaan järkevä tai itsestään vähääkään välittävä ihminen ryhdy moiseen rääkkin toista kertaa. Ja sitten vielä se, kun poika meinasi menehtyä siihen verenmyrkytykseen. Ajattelin, etten kestä enää sellaista henkistä tuskaa, jos toisenkin vauvan kohdalla tulisi sama juttu. Vaan kuinkas kävikään. Tässä maha pystyssä istutaan, eikä tuleva synnytys edes hirvitä... Kai se luonto hoitaa hommat. Tai lobotomia...
Ei kukaan muu ole tainnut ilmottautua halukkaaksi listaemohommiin? No, minä voin emoilla oman nyytin saamiseen asti, jospa huomenna aloitan sitten...
Oma napa: Oon ollu viikonlopun töissä, yäh. Ei jaksaisi kiinnostaa. Ajatukset pyörii vaan äippäloman alussa ja tulevassa vauvassa. Hyvin huomaa, että alkaa pian olla loppuajat käsillä, kun on kovin seesteinen ja " kakat kaikesta muusta" -olo.
Tuutis ja Masumies rv 32+5
Kiitos Wemppa ja Tuutis lohduttavista sanoista. Ehkä hieman on olo helpottanut, mutta vieläkin tulee väristyksiä kun ajattelee tiistain kokemuksia. Mutta ehkä sekin vaikuttaa että alapää on ihan hemmetin kipeä vielä ja muistuttaa jatkuvasti tapahtuneesta. Inhottavan tuntuisia nuo tikit muuten kun ne kiristää ja kirvelee. Joo Tuutis, lobotomia voisi auttaa! :D :D Tai sterilisaatio, heh.
Huomenna täytyy soitella neuvolaan ja kysellä aikaa. Muutama juttu mielessä koskien imetystä ja vauvelin napatynkää. Samoin pitää ottaa yhteyttä lastenvalvojaan, niin saadaan tuo isyysasia kuntoon. Meillä on nimittäin ristiäiset suunnitteilla elokuulle ja sitä ennen täytyy saada tytölle iskän nimi.
Viime yönä nukuttiin tytön kanssa jo ihan hyvin, kolmen tunnin välein heräsi syömään. Ja nyt äitikin sai hyvät päikkärit äsken otettua.
Muutto on keskiviikkona ja meillä menee linjat kiinni tiistaina. Mikäli en sitä ennen ehdi enää tänne, niin palailen kuulumisia lukemaan loppuviikosta kun uudessa asunnossa on linjat auki :)
TUUTIS: Laita joku sähköpostiosoitteesi, niin laitan sinulle tuon listan. Olisi kiva saada nuo tiedot elämään edelleen. Tosi kivaa kun otat listan hoitaaksesi huomisaamusta lähtien! Kiitos sinulle siitä!! :)
DreamOne ja pikkutytteli tummatukka 5 vrk
DreamOne: Onnea koko perheelle pienen prinsessan syntymästä! =]
Helga: Voimia tulevaan koitokseen! =]
jonttu rv 12+4 (huomenna lääkärineuvola, jos sydänäänet kuuluis vielä?! Maanantaina np-ultraan)