Tule ja tuomitse!
Sen enempää tilannetta selittelemättä kysyn mielipidettänne tähän.
Minä tahdon kolmannen lapsen, mies ei vielä. Eikä osaa määritellä koska se parempi aika olisi.
Mies on sanonut että oikeastaan nyt olisi hyvä aika, mutta tahtoo silti lykätä vauvan yrittämistä.
Mies on myös sanonut, että häntä ei haittaisi jos meille tulisi vahinkovauva. Olisi siis valmis vahinkovauvan isäksi, mutta ei voi rehellisesti alkaa yrittämään. Älä kysy, en ymmärrä tätä itsekään.
Pirullinen suunnitelmani meneekin näin: olen sanonut miehelle jo useita kertoja, että minulla on ihan sellainen olo kuin olisin raskaana (mikä on totta, mutta niinhän minulla on joka kuukausi)
Ajattelin, että teettäisin raskaustestin raskaana olevalla kaverillani ja näyttäisin sen miehelleni. Mies luulisi minun olevan raskaana ja odottavan sitä miehen hyväksymää yllätysvauvaa ja voisi näinollen jättää ehkäisyn pois. Olen aikaisemminkin tullut ekasta kierrosta raskaaksi, joten uskon että niin kävisi nytkin. Eli raskaus alkaisi pari viikkoa raskaustestin jälkeen. Mies ei tajua mitään lasketuista ajoista yms. eikä käy neuvolassa, joten en usko että voisin jäädä kiinni.
Järki sanoo että tämä on maailmankaikkeuden typerin ajatus.
Kohtu huutaa: TEE SE!!!
Mitä sanoo av?
Kommentit (28)
Harmi etten syö pillereitä, voisin lopettaa ne nyt uudelleen. Tai mitä jos sanoisin muuttaneeni mieleni täysin ja meneväni kohdunpoistoon??
Ehkä jo tänä iltana onnistaa..? ;)
Vähän turhan provosoivaa. Voi tulla iso riita. Mitä ehkäisyä käytätte? Sitä kumia vaan?
Lakkaa puhumasta koko aiheesta. Siinä on miehelle miettimistä. Jos hän ottaa sen puheeksi, totea vain, että ehtiihän tässä, onhan se kivaa kun äitikin voi ihan kohta tehdä ihan muita juttuja, käydä ulkona tyttöjen kanssa jne. kun lapset kasvavat niin nopeasti.
Yritä saada mies luulemaan, että idea on hänen ja päätös myös. Sitten vain suostut tuumaan;)
8 ja 12, ehkäisy on täysin miehen vastuulla joten en usko saavani kortsua hivutettua pois kesken aktin.
Vierailija:
Voisin ehkä yrittää purra siihen reiän..?
Tuo asian " unohtaminen" ja siitä vaikeneminen on toisaalta ehkä hyvä keino, mutta käytännössä se tarkoittaisi luultavasti vuosien odottelua (mies ei ole mikään maailman nopein päätöksissään...) ja tahdon lapset nimenomaan pienellä ikäerolla.
Ehkäisynä tosiaan on vain se kumi.
Vierailija:
Lakkaa puhumasta koko aiheesta. Siinä on miehelle miettimistä. Jos hän ottaa sen puheeksi, totea vain, että ehtiihän tässä, onhan se kivaa kun äitikin voi ihan kohta tehdä ihan muita juttuja, käydä ulkona tyttöjen kanssa jne. kun lapset kasvavat niin nopeasti.
Yritä saada mies luulemaan, että idea on hänen ja päätös myös. Sitten vain suostut tuumaan;)
Onko se isäksi huijaamista, jos mies etukäteen sanoo että vahinkovauva on tervetullut. Ja sitten alkaneesta raskaudesta iloitsee ja on hyvä isä kaikille lapsilleen ja rakastaa heitä. Mitä väliä alkoiko raskaus oikeasti kuukausi ennen vai jälkeen positiivisen raskaustestin???
Jos vauva syntyisi ehkäisystä huolimatta, niin eihän sille mitään voisi ja olisi pakko sopeutua asiaan. Mutta en todellakaan halua lasta nyt ja jos mieheni huijaisi minut (kumit puhkomalla) ja saisin tietää, en voisi enää arvostaa häntä.
P. S. Miksei mieheni tahdo kolmea lasta jos kerran minä tahdon?
Ja vielä; mies ei ole sanonut että kaksi lasta riittää! Hän on sanonut että tahtoo kolmannen, mutta ei vielä. Kyse on nyt siis ajoituksesta, ei lapsiluvusta.