Kun lapsi jää kotihoitoon eikä mene päiväkotiin vanhempain vapaan jälkeen.
Mitä teette/teitte lapsen kanssa? Käyttekö jossakin ryhmissä? Muskarissa ym. Olisi kiva kuulla mitä muut tekevät. Me käydään kerran viikossa vauvauinnissa, mutta vauvan pitäisi tottua enempi muidenkin lasten äänin, kun äidin kanssa kotona on niin hiljaista kahdestaan, että heti jos on enempi ääniä tulee itku. Minä taas en ole musikaalinen ja muskari on minulle vähän liian kalliskin, mutta jotain muuta.
Niistä perhekavila jutuista en oikein tiedä ei ole kokemusta ja vähän arkailen mennäkin sinne kun olen yksinhuoltaja ja lapsen isä ei osallistu elämämme millään tavalla, niin siitä ollaan varmaan heti siellä " tenttaamassa" .
Kommentit (8)
Tuskinpa sinua siellä kovasti tentataan. Itse olen ainakin törmännyt ihan mukaviin ihmisiin. Älä luovuta kerrasta vaan kokeile eri aikoja ja paikkoja.
Vastaava kuin perhekahvila luulisin.
Ja rohkeasti mukaan vaan! :)
Ei ainakaan meidän kerhossa tentata, eikä tarvitse kertoa elämästään enempää kuin haluaa. Kerhossamme syntyi myös monien välille ihan ystävyyssuhteitakin.
Myös meidän kerhossamme on/ oli, nyt kesällä ei kerhoa ole, monenlaisissa elämäntilanteissa olevia.
Itse olen ollut aikanaan lähes 5v yhteensä kotona, ja ehdottomasti tärkein asia jaksamisessa itsen ja varmaan lastenkin kannalta on se että saa vertaistukea. Siihen liittyen luontevasti tulee sitten lapsellekin virikkeitä ja päivään ohjelmaa. Eli lähipuistoon vaan rohkeasti mukaan ja perhekahviloihin syksyllä. Tutustuminen vaatii aluksi rohkeutta ja vähän viitseliäisyyttä, mutta kannattaa. Jälkikäteen miettien siinä sain ainakin itse, ennen vähän arempana ihmisenä, valtavasti lisää sosiaalisia taitoja millä pärjää sit työelämässäkin. Kannattaa siis pyytää mukavalta tuntuvia ihmisiä kylään tyyliin, tulisitteko meille leikkimään/kahville joku päivä? Itsellä ainakin kyläpäivinä tuli hoideltua kotihommatkin nopeammin ja tehokkaammin :)
Ja mitä tulee tenttaamiseen, niin enpä usko että kukaan tosi tarkkaan lähtee kyselemään, ja sitä paitsi oman kokemukseni mukaan esim perhekahviloissa on ihmisiä laidasta laitaan. En tiedä onko paikkakunnallasi erikseen yh:lle suunnattuja perhekahviloita? Ja toisaalta, mitä sitten vaikka lapsen isä ei olekaan kuvioissa, eihän se sinun vikasi ole, enkä itse ainakaan yhtään ihmettelisi vaikka joku sellaista avoimesti kertoisi. Eli rohkeasti vaan mukaan lähiseudun äitien " työyhteisöön" !
Mä oon ollut aika laiska lähtemään minnekään. Siksi meillä sopi hyvin kerran viikossa muskari. Sinne oli mentävä, kun kerran maksettiinkin siitä. Poika tykkäs kovasti ja minä myös, kun sain vaan lähdettyä aamulla liikekelle ;) Syksyllä ei enää jatketa, kun tuntui aika kalliilta. Toivoisin myöskin, että lapsi saisi opetella leikkimään toisten kanssa. Muskarissahan se on aika ohjelmoitua ja äidin avustuksella toimimista. Päätin, että joka viikko yritän käydä ainakin kerran joko seurakunnan perhekerhossa tai avoimessa perhekahvilatyyppisessä paikassa. Ei maksa mitään ja siellä lapsi pääsee vapaammin tutustumaan muihin lapsiin ja minä vanhempiin. Meillä ei puistossa juuri tapaa muita lapsiperheitä. Samassa talossakin on pari lasta, mutta tosi harvoin osutaan samaan aikaan pihalle ja ovat aika paljon vanhempiakin. Välillä poden syyllisyyttä, kun oon niin vähän käynyt missään, kun olis lapsellekin kuitenkin parhaaksi se muiden näkeminen. Laps on nyt 1 v 8 kk. Tsemppiä vaan. Ja en usko että siitä yksinhuoltajuudesta tulee ihmettelyä, eiköhän ennemminkin tukea, toivottavasti.
Ollaan Helsingistä. Ajattelin myös äiti-lapsi jumppaa kun poikaon niin kova liikumaan? Mitkä niitä järjestää helsingissä?
Minä olen ollut kotona vuodesta 2001, tosin välillä kävin vajaan vuoden työssä. Meillä tärkeitä asioita ovat olleet lähipuisto, sieltä on saatu kavereita niin lapsille kuin äidillekin. Lisäksi olemme käyneet seurakunnan perhekerhossa ja avoimessa päiväkerhossa.
Esikoinen on ollut päiväkerhossa pari-kolme kertaa viikossa. Ja minuun iski liikkumisvimma ja liityin jäseneksi kuntosalille, jossa on lapsiparkki. Tuolla olen lasten kanssa käynyt viikosta ja fiiliksestä (omasta ja lasten) riippuen 0-2 kertaa viikossa aamupäivällä, iltaisin toki yksin.
Kotona on laulettu, piirrelty ja nyt kun lapsia on kaksi ja nuorempikin jo reilu 2v, keksivät välillä ihan kivasti tekemistä keskenään.
MLL:n perhekahviloista:
http://uudenmaanpiiri.mll.fi/perhekahvilat/
Ja Helsingin kaupungin sivuilta löytyi tietoa ainakin kerhotoiminnasta.
Vaikka siellä ei alkuun ketään tunnekkaan niin kannattaa sinnikkäästi käydä päivittäin niin johan väkisinki alkaa juttu lentämään kun on melki aina samat äitit paikalla.
Sit toinen missä käydään on seurakunnan perhekerho kerran viikossa, siellä käy pääasiassa samat äitit ku puistossakin..
Sit on vielä vauvauinti meillä kans harrastuksena, mut huonoiten siellä seuraa saa...
Ja sit vielä pakko mainita, ei se lapsi vielä pienenä ikäistään seuraa niin osaa kaivata tai edes tarvi sitä eli ei ole pakollista väkisin harrastaa. Enemmän noista puistokäynneistä ynnä muista on hyötyä äitille joka saa juttuseuraa.