Parisuhde narsistin kanssa
Tässä tuskailen ja ihmettelen, miten minulle kävikään näin?
Tapasin niin mukavan ja huomaavaisen miehen reilu vuosi sitten. Muutaman onnenhuuman viikon jälkeen, jokin alkoi kaihertaa sisimmässäni. Oletin sen johtuvan siitä, että olen jo muutaman vuoden ollut yksin lasteni kanssa ja pelottaa ryhtyä uuteen suhteeseen. Vaan eipä murheet siitä johtuneetkaan.
Pikkuhiljaa paljastui mieheni todellinen luonne, narsisti. Eroa olen yrittänyt moneen otteeseen, mutta aina hän vain saa minut muuttamaan mieltäni ja yrittämään VIELÄ KERRAN. Miten ihmeessä hän siinä aina onnistuu? Ennen minustakin löytyi tahota ja voimia huolehtimaan minusta ja lapsistani. Huolehdin toki edelleenkin, mutta nyt myös tästä isosta lapsestakin. Itsetunto on aivan nollassa, masennukseen saiastuin viime talvena, josta yritän parantua ja hän muka haluaa auttaa minua. Samaan hengen vetoon, kertoo, että minun pitäisi olla onnellinen, kun hän on huolinut meidät, sillä ei kukaan normaali ja fiksu mies halua naista, jolla on jo lapsia... Eipä tietenkään. Nyt tämä mies haluaa kanssani yhteisiä lapsia, tiedän, etten voi sellaiseen ryhtyä, sillä pian olisin useamman tenavan yksinhuoltaja. Mistä voimia, että viimeinen eropäätökseni pitää???
Siihen hän melkein suostui, muttaen asian pieneen etääntymiseen, eli ei vielä erota, otetaan tahoillamme happea ja jutellaan myöhemmin.
Sopivaa, pääsipä kunnolla kavereiden kanssa maailmalle, ilman tunnontuskia, josko niitä muutenkaan olisi tullut...
paitsi että miehelleni ei ole tehty diagnoosia, mutta itse olen käynyt nyt muutaman kerran terapiassa juttelemassa mieheni käytöksestä ja todennäköisimmin miehelläni on jonkun sortin persoonallisuushäiriö. Narsistinen persoonallisuushäiriö se ei taida olla, kuten sinun miehelläsi, mutta persoonallisuushäiriö kuitenkin, uskoisin niin.
Jos haluat jutella sähköpostitse ihan anonyymisti niin laita viestiä tulemaan. Itse ainakin mielellään jakaisin jonkun samassa tilanteessa olevan kanssa ajatuksia.
Jade23, jonka s.postiosoite on: jade23@luukku.com