Lue keskustelun säännöt.
Stressi ja raskaus? Kuinka paljon äidin stressi vaikuttaa vauvaan, varsinkin loppuraskaudessa?
18.07.2007 |
rv39 menossa ja viimeinen 1kk ollut katastrofi toisensa perään, olen ihan lopussa ja masentunut ja äärettömän stressaantunut, onko tällä vaikutusta vauvaan?
Nyt siis kaiken muun lisäksi huolehdin siitä että vauva ei kehity kunnolla koska minä stressaan...
Vaikuttaako ne stressihormonit oikeasti vauvaan syntymän jälkeenkin???
Jos joku vosi rohkaista...
Kommentit (17)
1/17
|
19.07.2007 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
sillon raskausaikana stress huoletti minua kovastkin ja yritin löytää asiasta jotain tutkmuksia. Löysin netistä vain pakolaisleireillä synnyttäneiden äitejä koskevan tutkmuksen jossa todettiin että vaikka valtava ressi näillä naisilla, niin lapsilla silti täydet mahikset olla psyykkisesti terveitä. ja on kysymys ollu kuitenkin sodasta. kuolemat, erot ja muut ovat kuitenkin ihmisjärjellä selitettävissä, joten ei välttämättä pahinta mahdollista sulla ap (ja mulla) ollut ressi. tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
stressinsietokykyyn, eli siihen kuinka isompana sietää stressaavia tilanteita. MUTTA: siihen vaikuttaa myös varhaislapsuus. Eli jos vauva-aikana pystyy antamaan lapselle hyvin hoivaa ja turvaa, lpasi siinä kehittyy suhteessa stressin sietoon.
Meillä oli perheessä surua ja muutama järkyttävä (shokki)uutinen ensimmäisen raskauteni lopulla ja esikoinen oli hyvin kärttyisä ja vaativa vauva. Kehittyi siitä kuitenkin ajan kanssa (n. 1,5 v.) oikeaksi ilopilleriksi!
Eli lähisuvussa oli lapsikuolemaa, isän sairastuminen, omat työt ja opiskelut, ja miehen kanssakin mentiin yhteen vasta raskausaikaan. Eli oli positiivisia ja katkeria jutttuja vuoronperään ja samaan aikaan.
Mun vauva syntyi ihan ajallaan rv 39 + 5, ja oli normaalipainoinen 3050 g - itse olen pienikokoinen. Mutta vaativa vauva tosiaankin. Ensimmäinen vuosi oli pelkkää karjumista ja valvomista yöt sekä päivät. Sitten vähän helpotti, eli normalisoitui muuten, mutta nukahtaminen kesti päikyille sekä illalla molemmissa vähintään tunnin. Nyt kolmevuotiaana on mun mielestä varsin normaali tenava. Kyllä on huomattavasti tasoittunut siitä vauva-ajoista. Hyvin arka on vieläkin vieraissa tilanteissa, mutta se menee mun mielestä ihan kohtuullisessa ajassa ohi, ja sit uskaltaa mukaan. Ja aina on ollut hyvin terve ja normaalisti kehittynyt. Kooltaan on kyllä pieni.
Ja en todellakaan tiedä mikä liittyy mihinkin, mutta näin nyt meillä sattuu olemaan.
nykyään lpaset on itse asiassa vähän liiankin isoja - paljon isompia kuin vielä 20 v. sitten. Jos paino alkaa kolmosella, se on oikein hyvä.
ja neljästä lapsestaan kolmella on (jonkinasteisia) unihäiriöitä, masennusta, ADHD ja hahmotushäiriö yhdellä ja kaikilla huono stressinsietökyky. Kaikki olivat kuitenkin vauvoina " syö ja nukkuu" -tapauksia, eli hyväntuulisia.
Ei tietenkään voi tieteellisesti todistaa, johtuuko em. äidin raskausajan stressistä vaiko vain geeneistä tms. joten ole huoleti vain!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näkyisi jo vauvoissa! niiden syntymäpainossa ja vauva-ajan elämässä..
joten lääkäriäidin syyttäminen kulostaa kyllä kummlata
aika paljon stressiä odotusaikana...jos hän on tervee voiko se siltti jotenkin vaikuttaa vai...Kiitos jos joku voi vastata!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ymmärtääkseni jotain reippaasti alle kolmekilosia
Stressi
Kun olet saanut tietää olevasi raskaana, haluat tietenkin keskittyä siihen, mikä on parasta lapsellesi. Kuten tämän sivuston muissa osissa on kerrottu, terveelliset elämäntavat ovat elintärkeitä.
Yksi usein unohdetuista tekijöistä on stressin rooli oikean henkisen ja fyysisen tasapainon saavuttamisessa raskauden aikana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naisilla, joilla on paljon stressiä raskauden aikana (esim. kuolema perheessä, avioero tai äkillinen muutos työelämässä) esiintyy enemmän ennenaikaisia synnytyksiä ja alhaisempia syntymäpainoja normaaliaikaisten synnytysten kohdalla.
Stressiä aiheuttavat ärsykkeet, jotka vaihtelevat yksilökohtaisesti, vapauttavat verenkiertoon hormoneja, joiden alkuperäinen tarkoitus on saada ihminen taistelemaan tai pakenemaan. Nykyihminen ei tavallisesti tee kumpaakaan, joten nämä hormonit (jotka aiheuttavat sykkeen kiihtymistä, verenpaineen nousua ja hengityksen kiihtymistä) kertyvät elimistöön ja lopulta vahingoittavat sydäntä, verisuonistoa ja muita tärkeitä elimiä.
Yksi tärkeimmistä keinoista lievittää stressiä on oman elämän ottaminen hallintaan ja stressiä aiheuttavien tekijöiden poistaminen tai vähentäminen. Olet tehnyt tietoisen valinnan tulla raskaaksi. Voit nyt joutua muuttamaan asioiden tärkeysjärjestystä, jotta sinulla olisi tarpeeksi aikaa ja energiaa nauttia siitä.
Liikunta on erinomainen stressin lievittäjä, koska se poistaa elimistöstä stressihormoneja. Tämä on yksi syy siihen, miksi liikunnan jälkeen on usein rentoutunut ja hyvä olo.
Toinen tapa vähentää stressiä on mielen rauhoittaminen hengitysharjoitusten ja mietiskelyn avulla. Jooga on yksi vaihtoehto, mutta monia muitakin on olemassa. Keskustele lääkärin kanssa tai etsi kirjastosta tai kirjakaupasta aihetta koskevaa kirjallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä todettu myös niiden vauvojen oireilevan, joiden äidit ovat olleet ääristressattuja raskauden aikana. Näinä ääristressatuina on pidetty mm. keskitysleireillä raskaana olleita, syyskuun 11 raskaana olleita uhreja ja muita vastaavia. Siis sellaisia naisia ja heidän syntymättömiä vauvojaan, jotka ovat kärsineet ns. posttraumaattisesta stressioireyhtymästä. Kysy lääkäriltäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täyspäinen 4 v. raskausaikana valvoin viimeiset 5 kk puhelimen ääressä ja kävin saattohoito keskusteluja syöpään kuolemassa olevan isäni kanssa joka hautoi myös itsemurhaa epätoivoissaan. Hautajaisten järjestely olikin sitten heti syntymän perään että kovassa koulussa oli pikkuinenkin alkumetreillä.
stressaantunut. Verenpaineet oli koholla ja lapsi syntyi vähän pienempänä (tosin voi johtua siitä, ettei äiti tai isä kumpikaan ole kauhean isoja), mutta vaikka itse epäilin pahinta, oli lapsi mitä aurinkoisin vauva! Ja omakin stressi katosi kun sain niin ihanan lapsen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
StressiKun olet saanut tietää olevasi raskaana, haluat tietenkin keskittyä siihen, mikä on parasta lapsellesi. Kuten tämän sivuston muissa osissa on kerrottu, terveelliset elämäntavat ovat elintärkeitä.
Yksi usein unohdetuista tekijöistä on stressin rooli oikean henkisen ja fyysisen tasapainon saavuttamisessa raskauden aikana. Tutkimukset ovat osoittaneet, että naisilla, joilla on paljon stressiä raskauden aikana (esim. kuolema perheessä, avioero tai äkillinen muutos työelämässä) esiintyy enemmän ennenaikaisia synnytyksiä ja alhaisempia syntymäpainoja normaaliaikaisten synnytysten kohdalla.
Stressiä aiheuttavat ärsykkeet, jotka vaihtelevat yksilökohtaisesti, vapauttavat verenkiertoon hormoneja, joiden alkuperäinen tarkoitus on saada ihminen taistelemaan tai pakenemaan. Nykyihminen ei tavallisesti tee kumpaakaan, joten nämä hormonit (jotka aiheuttavat sykkeen kiihtymistä, verenpaineen nousua ja hengityksen kiihtymistä) kertyvät elimistöön ja lopulta vahingoittavat sydäntä, verisuonistoa ja muita tärkeitä elimiä.
Yksi tärkeimmistä keinoista lievittää stressiä on oman elämän ottaminen hallintaan ja stressiä aiheuttavien tekijöiden poistaminen tai vähentäminen. Olet tehnyt tietoisen valinnan tulla raskaaksi. Voit nyt joutua muuttamaan asioiden tärkeysjärjestystä, jotta sinulla olisi tarpeeksi aikaa ja energiaa nauttia siitä.
Liikunta on erinomainen stressin lievittäjä, koska se poistaa elimistöstä stressihormoneja. Tämä on yksi syy siihen, miksi liikunnan jälkeen on usein rentoutunut ja hyvä olo.
Toinen tapa vähentää stressiä on mielen rauhoittaminen hengitysharjoitusten ja mietiskelyn avulla. Jooga on yksi vaihtoehto, mutta monia muitakin on olemassa. Keskustele lääkärin kanssa tai etsi kirjastosta tai kirjakaupasta aihetta koskevaa kirjallisuutta.
Stressihormoni ei kerry elimistöön, se hajoaa luonnollisesti varsin pian syntymisensä jälkeen. Älytöntä syyllistävää BS:ää
Stressillä ON tutkitusti vaikutusta syntyvään lapseen, mutta vaikutus ei kuitenkaan ole suuri eikä aina edes pahasta. Lähinnä kyse on vastasyntyneen ja pikkuvauvan kärttyisyydestä ja vaativuudesta. Sitten erot tasoittuvat.
Vauva syntyi pienikokoisena, mutta terveenä. Tähän asti en ole vauvasta nähnyt mitään vaikutuksia.. Ei siis ole kärttyisä yms., mutta toki tilanne voi muuttua.
Eihän sille voi mitään jos elämä painaa päälle just kun kaiken pitäisi olla hyvin. Elä päivä kerrallaan ap. :)
omat vanhemmat erosivat myrskyisästi, äitini sairastui ja anoppi kuoli. Kaikki miltei samaan aikaan. Itkin paljon ja olin tosi masentunut. Lisäksi kohtutulehdus heikensi toipumistani synnytyksen jälkeen.
Nyt 3-vuotias poikani on terve, mutta aina ollut erittäin herkkä ja itkuinen ja melko arkakin. Edelleen itkeskelee öisin. Luulen, että näillä asioilla on yhteys!