Vituttaa, mummo omi 1.5-vuotiaan neljäksi päiväksi.

Vierailija:

Jopas ollaan taas hysteerisiä. Lapsihan viihtyy mummon kanssa ja lupaisivat tuoda takasin jos ikävöi. Kyllä lapsesta huomaa jos alkaa ikävöidä. Ja jos ei ikävöi, ei traumojakaan synny.

Voithan tietysti oman mielesi rauhoittamiseksi ajatella, ettei lapsi ikävöi ja ettei erosta mitään haittaa voi olla.

Mutta luuletko, että tuollainen mummo oikeasti myöntäisi, että lapsi ikävöi niin paljon äitiään, että hänet tuotaisiin kesken kaiken pois mökiltä?!

Sinä teet päätöksen, lapsesi kärsii seuraukset.

Yritä tehdä kaikki tekemättömät kotityöt ja viettää miehen kanssa laatuaikaa.



Olisipa meilläkin mummot jotka huolisivat edes yhdeksi yöksi.. :(

ap ei voi olla antamatta lastaan mummon mukaan, koska muuten mummo suuttuu ja jää uudet vermeet saamatta.

Säälittävää, todella.

Kun kyseessä on ihminen, jolle " ei voi sanoa ei" , niin on tosi epätodennäköistä että hän myöntäisi lapsen ikävöineen. Sehän olisi epäluottamuslause häntä itseään kohtaan, ja hänhän ei ole koskaan väärässä.

Vierailija:

Mutta luuletko, että tuollainen mummo oikeasti myöntäisi, että lapsi ikävöi niin paljon äitiään, että hänet tuotaisiin kesken kaiken pois mökiltä?!

Ja totta tosiaan, jos lapsi ikävöi niin menkää mökille ja viettäkää itsekkin siellä muutama päivä. Näin ei tule mummollekkaan paha mieli ja lapsi saa olla sukulaisten seurassa.

Yritä sinä nyt nauttia vaikka palstailusta tai tee jotain ihanaa, jos olet lomalla. Minä olin kesällä jonkun verran mummojeni luona mökillä kun vanhemmat olivat töissä ja noilta ajoilta on ihania muistoja. Noin kun pienenä aloittaa mökkeilyn niin siihen tottuukin hyvin.

Vierailija:

Noin kun pienenä aloittaa mökkeilyn niin siihen tottuukin hyvin.

Lapsihan ei totu mökkeilyyn, jos olisi siellä vaikka vanhempiensa kanssa? Mökkiseurana täytyy olla puolituntematon mummo?

päästit pienen lapsesi lähtemään vasten tahtoasi, kun joku " määrää" , OLET NÖSSÖ.



Sinänsä muutama päivä mökillä mummon kanssa ei nyt ole niin vaarallista, mutta kun se tapahtuu vastoin lapsen huoltajien tahtoa, homma on aivan sairasta. Teillä on vanhemmuus pahemman kerran hukassa, jos ei ole selkärankaa pitää kiinni niistä asioista, jotka tuntuvat oman lapsen kanssa oikeilta jutuilta.



Minulle olisi yksi v*tun maku vaikka isovanhemmat olisivat hankkineet mitkä vermeet, minun lapsiani ei viedä yhtään mihinkään ilman minun suostumustani. Ja jos joku siitä pistää välit poikki, niin voivoi.



Kuulostaa vähän siltä, että mummo haluaa leikkiä kotia. Sitä on meidänkin lasten mummot halunneet, molemmilla kesti melko pitkään tajuta, että eivät oikeasti voi elää omien lastensa pikkulapsiaikaa uusintana meidän lasten kautta, koska isovanhemmilla nyt vaan on eri rooli ja aivan erilainen asema. Lapsen asioista päättävät lapsen vanhemmat.

Te vai mummo?

Ette ole nössöjä vai, millä mummo teidät kalautti tajuttomiksi vai miten sen lapsen pakotti mukaansa kun ette voineet tehdä mitään.



Keneltäkään ei ole kenelläkään oikeutta viedä tämän lapsia ellei ole lupaa. Jos ette ole antaneet lupaa, vaan sanoneet että ei, ja mummo on vienyt lapsen silti, niin samantien soitto poliisille ja itse ajatte mökille pelastamaan lapsenne.



Entäs jos mummo päättää että nyt lapsen on aika muuttaa hänen luokseen, sanotteko vastaan? Tai jos mummo päättää että lapsi viettää tästä lähtien joka joulun ja juhlapyhät hänen luonaan, sanotteko ei?



Jos ette sano ei, ei mummo tiedä ettette halua hänen lainaavan lasta. SINUN LAPSI, SINÄ SANOT EI. Et voi sysätä kieltämistä yksin miehesi harteille.



Samantien nyt soitto mummolle että tulette hakemaan lapsen pois. Vetoa vaikka ikävään jos et osaa sanoa ei. Tulet kärsimään loppuikäsi jos et osaa sanoa vastaan mitään!

Mummo viettäköön laatuaikaa lapsen kanssa mökillä nyt vielä (ellei siis lapsi ala ikävöidä). En usko että lapsi tästä kärsii, vituttaa etupäässä mummon tapa toimia, ja se meidän (nössöys) ettei edes mieheni saanut tahtoaan läpi. Tässä asiassa oltiin joo nössöjä, tarkoitin ettei muuten olla. Anoppi ei muuten puutu elämäämme, siksi tämän hetken hänelle nyt suon. Noin kerran kuussa on ollut tapana käydä heillä yhden yön verran, ei anopin pakottamana vaan miehen halusta. Mieheni on koko elämänsä varonut suututtamasta äitiään, mutta myöntää kyllä hänkin että johonkin pitää vetää raja. Katsotaan nyt, jos tämä alkaa tulla tavaksi, silloin on rajanvedon paikka. Ei kuitenkaan vielä.



Niin siis pappakin on, mutta jää vähän taka-alalle dominoivan justiinan kanssa.. :)

lapsilla on kuule yleensä ihan kivaa isovanhempien kanssa. varmasti saa mummoltansa jakamatonta huomiota.

Toisaalta ymmärrän ap:tä. Itse olen koko ajan joutunut taistelemaan kaikesta lapseemme liittyvästä anopin takia. Mies kyllä aika hyvin sanoo vastaan äidilleen, mutta ihan kaikessa ei kerta kaikkiaan pysty. Viime äitienpäivän halusin viettää ihan omissa oloissamme kotona sen sijaan, että olisimme olleet anopilla ja kiertäneet sikäläiset mummolat. Kävi niin, että jäin sinä viikonloppuna yksin kotiin ja mies tuli lapsen kanssa kotiin sunnuntaina vasta iltapäivällä. Jälkeenpäin anoppi soitteli pahoittelusoittoja " kun ei tajunnut" . Arvaatte varmaan, että pinnan alla kytee. Nyt joulu on jo suunniteltu etukäteen anopin taholta, vaikka minä olen jo päättänyt ettemme sinne mene jouluksi vaan kerrankin pidämme oman rauhaisan joulumme omalla porukalla. Omiin vanhempiini välit ovat jo menneet (lapsuuden kokemusten takia), joten en haluaisi lapseltamme viedä ainoaa mummolaa. Se on sitten tällaista taiteilua.

Isäni olisi halunnut viedä lapset kalastamaan ilman liivejä. En antanut. Sehän sai sitten raivarin ja haukkui minut pataluhaksi.

Vastasin, että lasten henki on tärkeämpi kuin vanhan miehen itsetunto.



Isäni oli 2 kuukautta puhumatta minulle mitään. Mutta otti sitten yhteyttä kun tajusi, etten ota minäkään. Että jos haluaa nähdä meitä niin aloitteen on tultava sieltä.



Toivottavasti mummo jaksaa vahtia 4 päivää vilkasta pienokaista, ettei lapsi pääse tippumaan laiturilta tai muualta. Näillä hössäävillä isovanhemmilla on monesti realiteetit hukassa ja jätetään pienet yksin leikkimään rannalle yksin " kun niin tehtiin meidänkin nuoruudessa" .

vaan melko sairaasta perhekuviosta, jos täytyy olla koko ajan varpaillaan ja pelätään sanoa oma mielipide tärkeisiin asioihin, ettei vain joku (anoppi) suutu.

käyttäkää se hyväksi. Enkä myöskään usko, että lapsenne siitä pahentuu vaikka olisikin mummolassa 4 päivää.



MUTTA ihan oikeestiko anoppi uhkaili teitä, että jos ei lapsi tule niin välit poikki? Hyvänen aika. On toi aika pirullista.



Kannattaisko kuitenkin pitää puhuttelu mummolle, että tämän kerran oli ihan ok ja kiva että halusi ottaa lapsen hoitoonsa - kehutte sen oikein maasta taivaaseen hyväksi mummoksi jne. mutta että ensi kerralla asiaa kysytään etukäteen ja sivistyneeseen tapaan muuten ei lasta heru ja piste.

tuollaisen takia laittamaan välit poikki...



Lapsi raukka, säälittää todella kun kukaan ei välitä. Toivottavasti kaikki on hyvin, mutta jos ei ole niin et sinä saa sitä tietää. Ei se anoppi myönnä että lapsi ikävöi.

hi... soikoon. Kukaan ei veisi mun lasta oli sitten 1,5-10 v ilman mun lupaa yhtään mihinkään. Vaikka tuloksena olisi riita tai kylmä sota. Minä sanon, kuka, mihin ja milloin lapseni vie. Sinä olet lapsesi äiti, sinä päätät, m iehesi on lapsesi isä, hän päättää. Mummo on lapsensa hoitanut ja päättänyt silloin heidän asiansa, se riittää. Nyt ryhdistäydyt!!!! Sano mummolle, että yksi yö riittää, haluat lapsesi kotiin. Jos et muuten pysty tuohon, niin perustele sillä, että pienen kehitykselle ei ole hyväksi olla kauan erossa äidistään.

Jos ei mummo tätä ymmärrä, niin oma on häpeänsä.