Haluisko joku jutella mun kanssa klassisesta musiikista?

No joo, pakkohan se on myöntää, että mua vähä huvittaa se mun kuukauden takainen purkaus siitä miehestä, mutta ei oo helppoa koskaan ei... ;) No niin kauan en ole kyllä haku päällä, kun olen tuosta miehestä päässyt yli (kuinka kauan siihen kestääkään). Mutta ystäviä kyllä aina kelpaa.



ap

Mutta en tosin " ymmärrä" klassisesta musiikista juurikaan yhtään mitään. Kaikenlaiset termit ja tyylisuunnat ovat aivan hakusessa. Rupesin kuuntelemaan klassista opiskeluaikoinani, varsinkin gradun tekemisessä musiikki auttoi keskittymään.



Muista säveltäjistä minua sykähdyttävät erityisesti Mendehlsson ja Prokofiev.

Ei kaikkien tarvitsekaan alkaa musiikkia analysoimaan kovin syvällisesti, toki siitä voi nauttia ilmankin. Joskus mietin, että liika analysointi voi jopa viedä osan nautinnosta, jos siis ei enää kykene kuuntelmaan ilman että aivot raksuttaa koko ajan.



Mikä on Dvorakista suosikkisi? Tällä hetkellä mä kuuntelen 8. sinfoniaa eniten. Lapsen suosikki on Slaavilaiset tanssit, se kun tykkää tanssia... :)



ap



Oi, tästähän on saatu jo pitkä ketju aikaan. Ja olen ihan saanut hyviä vinkkejä, kiitos vain.

Oli myös ensimmäinen klassinen cd jonka ostin ja josta tämä klassisen kuuntelu sai myös alkunsa. En varmaan koskaan olisi ostanut kyseistä levyä, ellei ystäväni olisi kertonut, että tämä sinfonia muistutti häntä meidän yhteisestä aikoja, aikoja sitten tehdystä lomastamme. Asumme eri maissa ja tapaamme toisiamme todella harvoin ja sähköpostiammekin lähettelemme satunnaisesti. Kun sitten törmäsin divarissa tähän kasiin, niin pakkohan se oli ostaa - ja ihastuin!



Ysistäkin tykkään ja se Slaavilainenkin kuulostaa tutulta. Prokofievin Romeo ja Julia on kyllä aivan ihana, kuuntelin sitä jatkuvasti esikoisen odotusaikana, pitäisi varmaan kuunteluttaa tytöllä, josko tuo muistaisi :)



Olen kyllä aika tuurikuuntelija noin muutenkin musiikin suhteen, joskus saattaa vierähtää puolikin vuotta, etten kuuntele yhtään mitään ja sitten taas kuuntelen samaa levyä uudestaan ja uudestaan.



Kaupunginorkesterin konserteissa (Hki) on tullut silloin tällöin oltua, on se vaan upean kuuloista kun orkesteri soittaa. Yleensä minulla on ollut tapana lainata biisit etukäteen kirjastosta ja kuunnella ne pariin otteeseen, näin konsertista saa mielestäni paljon enemmän irti.



Ja todellakin tuntuu, että olen aivan noviisi tässä klassisen kuuntelussa. Muistan kun kaverin kanssa oltiin ensi kertaa konsertissa, niin seurattiin muita milloin piti taputtaa :) Musiikki on vaan niin kaunista.