Oletko joskus elämässäsi ollut todella rakastunut?

En kuitenkaan pystynyt sitoutumaan niin nopeasti ja kiinteästi kuin hän olisi tahtonut. Rakkaus on edelleen olemassa, olemme ystäviä.

Nyt olemme aviossa, lapsia 2 ja kolmas tulossa, tunne on edelleen sama. Välilläotaa oikeen vatsanpohjasta kun ajatelen miestäni.

Olemme nyt olleet yhdessä 6vuotta.

Jäi kyllä ihon alle se mies, varmaan loppuiäksi. :' (

sitä toista.



Mutta ei siitä mitään olisi tullut. Minä vain muutuin siinä prosessissa peruuttamattomasti. Olisin nyt varmaan onnellisempi, jos en olisi kokenut sitä suurta tunnetta, mutta toisaalta ihmisenä pinnallisempi.

kyllä. Vieläkin kummittelee vaikka jo yli 20v. Aika oli väärä ja pari isoa väärinkäsitystä

Olen hirveän surullinen. Kaipaan todella paljon sitä tunnetta, että tietäisin olevani hänelle tärkeä ja erityinen samoin kuin hän on minulle. On vielä jotenkin niin toivotonta, hänhän rakastui minuun kun ei vielä tuntenut niin hyvin ja rakasti tutustuessaan paremmin, mutta nyt kun kuuden vuoden jälkeen tuntee minut läpikotaisin, rakkaus on kuollut. Ei minulle jää mitään keinoa voittaa häntä takaisin.



Aika onnellisia tavallaan olette te, jotka olette rakastaneet ja saaneet siitä vain kauniin muiston.

ap

Vierailija:

Aika onnellisia tavallaan olette te, jotka olette rakastaneet ja saaneet siitä vain kauniin muiston.

ap

Rakastuin varattuun mieheen. Suhde kesti yli kaksi vuotta ja sitten lopetin sen, koska tajusin, ettei hän milloinkaan eroa, vaikka niin lupasikin minulle.



Hän oli krooninen valehtelija ja epäluotettava. Silti hänessä oli sellaista, minkä vuoksi rakastin häntä aivan oikeasti ja ehkä tavallaan rakastan edelleen.



Olen seurustellut sen jälkeenkin, mutta mikään ei ole toistaiseksi tuntunut samalta kuin se tunne.

Vierailija:

Aika onnellisia tavallaan olette te, jotka olette rakastaneet ja saaneet siitä vain kauniin muiston.

ap

Ja vahvat tunteet edelleen, alkuhuuma tietysti jo jäänyt taakse.