Onko teillä miespuolisia ystäviä? Mitä teette yhdessä?

Jutellaan kaikenlaisista asioita.

ja viime aikoina ollaan yhä enenevissä määrin naitu :/ Puolisot kummallakin.

niin on.



Yhden kanssa lähinnä soittelen ja kirjoitan sähköpostia. Emme ole nähneet aikoihin, mutta yhteyttä pidetään liki viikottain.



Toista näen muutaman kuukauden välein, yleensä käymme yhdessä lounaalla.



Ja olen naimisissa ja äiti, ja puolisoni tietää näistä ystävistäni ja tapaamisista.

Naidaan.

vaikka kumpikin tykkää vastakkaisesta sukupuolesta. Olemme ystäviä samoin kuin kenen tahansa naispuolisen kanssa olen. Hyvä seuralainen, älykäs. En koskaan haluaisikaan jutusta fyysistä, sillä kaikki hyvä varmasti katoaisi. On mukavaa, että on miehiä, joille voi soittaa ja kertoa murheensa, heillä vähän erilainen katsantokanta niihin kuin naisilla.

Paras ystäväni on mies ja asuu kaukana, joten näemme harvoin. Muutoin vaihdamme kuulumisia ja juttelemme syvällisiä aika usein. Olemme käyneet mm. yhdessä mökkeilemässä, siellä saunotaan, kokkaillaan, ulkoillaan, nautiskellaan hyviä juomia, jutellaan aamuun saakka. Kun kyläilemme, tehdään ihan tavallisia asioita; käydään ulkona syömässä, kahvilassa, kaupungilla hengailemassa, baareissa....

Toisen kanssa jutellaan lähes päivittäin puhelimessa tosi pitkiä puheluita. Nähdään vain noin kerran kuukaudessa, silloin ollaan jomman kumman kotona, katsotaan telkkaria, keskustellaan syvällisesti ja joskus käydään elokuvissa.



Toisen kanssa vaihdetaan tekstiviestejä ja sähköpostiviestejä vähän satunnaisesti. Tavataan välillä useita kertoja kuukaudessa, mutta välillä saattaa olla parinkin kuukauden mittainen tauko. Yleensä käydään katsomassa bändejä, syödään hyvin ravintoloissa, urheillaan ja saunotaan yhdessä. Joskus vedetään megakännit jomman kumman kotona tai baarissa. Tämän miehen kanssa on turha yrittää heittää mitään syvällisiä keskusteluita, mutta hän on erittäin hyvä ja hauska seuralainen erilaisissa tilaisuuksissa. Välillä on kausia, ettei olla ihan " pelkkiä ystäviä" , mutta se ei ole meidän suhdetta muuttanut mihinkään suuntaan. Hyvä näin.

Tämän " miesystävän" kansas käymme lähinnä syömässä tai oluella yhdessä. Joskus myös moottoripyöräajelulla hänen pyörällään.

Puhumme oikeastaan ihan samoista asioista kuin puhun muiden kavereideni kanssa, mutta hän on sanonut, että osa aiheista (parisuhde, lapset) on sellaisia, joista hän puolestaan ei minun lisäkseni puhu juuri muiden kuin puolisonsa kanssa.

Lisäksi puhumme äideistämme, sillä molempien äidillä on pahoja mielenterveysongelmia. Siitä aiheesta en minäkään muiden kavereiden kanssa juttele. Se on myös varmaan yksi syy, että olemme niin läheisiä: on todella tärkeää, että voi puhua jonkun kanssa, joka ymmärtää koska on itse kokenut saman.

Jos ollaan kahdestaan, yleensä vaan loikoillaan (siis ihan erikseen, ei sylikkäin tms.!) ja jutellaan, juodaan kahvia tai jotain. Puhutaan kaikesta mahdollisesta, mitä sitä nyt läheisten ihmisten kanssa tuleekaan höpötettyä - syvällisempiä ja vähemmän syvällisiä.



Jos ollaan porukassa, on mieskin yleensä mukana. Kokataan, syödään, pelaillaan jotain, loikoillaan, jutellaan, katotaan leffoja, tehdään kaikkea " ihan tavallista" .

Meillä on aina vain synkannut hyvin. Hän tosin asuu nyt eri maassa, joten yhdessä emme tee muuta, kuin juttelemme mesessä ajoittain.

Eilen tapasin erään ystäväni, joka on sattumoisin mies. Tapasimme keskustassa. Hänellä oli mukana kuiva kuoharipullo sekä shampanjalasit. Menimme sitten puiston nurtsille nauttimaan pullon ja keskustelimme syvällisiä. Hän antoi minulle runokirjan ja oli kirjoittanut oman runon minulle sen väliin.



Käymme museoissa, konserteissa, leffassa, rafloissa, ulkomailla yhdessä.

Juttelemme ja käymme kahvilla sekä syömässä yhdessä. Ei sen kummempaa.