Äitiyden myötä paras ystäväni muuttui takakireäksi kontrollifriikiksi

ja samantien ystävyytemme on pilalla. En tiedä miten voisin auttaa asiaa, mutta ystäväni persoona on muuttunut täysin. Ennen niin iloisesta ja mukavasta ihmisestä on muuttunut takakireä, kontroloiva, kilpailuhenkinen täydellisyyden tavoittelija... Siis oikea AV-mamma! :)



Ystäväni kilpailee kaikessa ja kaikkien kanssa. Oikeasti tiedän, että hänellä on ollut raskasta esikoisen kanssa (esikoinen sairastellut jonkin verran flunssaa jne, ei siis mitään vakvavaa mutta varmasti väsyttävää).

Ystäväni elämä on ollut todella mukavaa ja " helppoa" ennen lapsen syntymää. Ovat asuneet mukavasti ihanasti sisustetussa omakotitalossa, ystävävälläni on aivan ihana aviomies, joka kokkaa ja siivoo, joten ystäväni ei ole koskaan tarvinnut itse tehdä mitään (mies tekee kaiken, ystäväni on harrastanut vain sisustusta ja shoppailua).

Nyt lapsen synnyttyä tämä vauvan " vaativuus" on ollut todellinen shokki, ja se on aiheuttanut persoonan muutoksen.

Olen yrittänyt tukea ja auttaa, mutta kaverini ei ylpeyttään halua muilta apua, paitsi äidiltään, joka on muuttanut heille asumaan vauvan synnyttyä ja hoitaa ja auttaa ystävääni vauvan hoidossa, kun isä hoitaa kodin ja ruokapuolen ja pyykit jne.

Pointtini on se, että mielestäni kaverini itseasiassa on selvinnyt aika vähällä, koska ensinnäkin heillä on vain yksi lapsi, toisekseen kaverini mies tekee kaikki kotityöt, ruuanlaitot, kauppareissut, piha-ja lautohommat, ja hoitaa tietenkin yhdessä vaimonsa kanssa uutta nyyttiä, plus että kaverini äiti on heillä täysipäiväinen apu pelkästään vauvanhoidossa. Vauvakin on terve, ei koliikkia, ja aivan normaali pieni vauva joka itkee ja nukkuu paljon, kuten vauvat tekevät...

Mielestäni heillä on asiat todella hyvin, mutta ystäväni vain valittaa kuinka raskasta ja vaikeaa kaikki on. Varmasti elämän muutos on melkoinen, mutta nyt ystäväni on muuttunut jotenkin sellaiseksi täydellisyyden tavoittelijaksi, ja SE pilaa ystävyytemme. Vaikka ystäväll' ni on asiat olleet hyvin jne, en ole koskaan ollut siitä kateellinen, vaikka aihetta olisi ollutkin ;) Mutta nyt ystävyyteemme on hiipinyt mukaan se, että ystäväni on alkanut vertailemaan koko ajan miten heillä menee kaikessa versus muut. Ja SE on rasittavaa. En tiedä miten kuvailisin tilannetta, mutta jotenkin kaikki on vain pilalla ystävyydessämme.

Esim. ystäväni lähes suoraan synnäriltä hyppäsi kosmetologille, koska ei halua näyttää väsyneeltä äidiltä, miltä kaikki äidit synnytyksen jälkeen näyttävät.. Toisekseen ystäväni on lopettanut imettämisen koska ei jaksa herää aina itse öisin, kun uusi isä voi käteväsi myös syöttää pullolla öisin, ja ystäväni saa sitten nukkua jne. Ja ystäväni ei puhu mistään muusta kuin mikä turvaistuin on paras, ja että he haluavat ostaa sen Parhaimman Mallin. JNE.. En osaa selittää, mutta jotenkin on sellaista että se vauva jää jotenkin sivuosaan tässä kuviossa, ja päätähti on Väsynyt Äiti, joka haluaa Ostaa Kaikki Parhaimmat Vekottimet ja Vaatteet.