Raskaus ja kilpirauhasen vajaatoiminta, onko muita?

Kun on ammattitaitoinen ja hyvä lääkäri/endokrinologi niin ei tarvitse huolehtia, he osaavat kyllä hoitaa oikein.



Millaset arvot sulla on? Oliko vajis jo ennen raskautta vai todettiinko vasta raskausaikana?



Netistä löytyy hyvin tietoa, kun googlettaa.



Kannattaa tutustua myös www.kilpirauhas.info , erittäin hyvä ja kattava sivusto.

Arvot tosiaan kannattaa kyllä ottaa itselleen ylös.



Suoraan foorumille linkistä:

http://www.kilpirauhas.info/foorumi/

Ei huolta. ostaan kyllä hoitaa eikä siihen endokrinologiakaan tarvitse. Itselläni kolmas raskaus. Aina kaikki mennyt hyvin. Eihän siinä muuta ole kuin ajoissa alkaa huomioimaan, hieman tiheemmin kontrolloimaan ja huolehti ettei vajaatoiminnan puolelle pääse...

Lievä vajaatoiminta todettiin alkuraskaudessa. TSH ja T4-V olivat kyllä vielä viiterajojen sisällä, mutta endokrinologi suositteli lääkitystä. Raskauden aikana T4-V olisi hyvä olla tavallista korkeampi, ilmeisesti ainakin 11.



En ole asiasta yhtään huolissani. Jos vajaatoiminta on hoidossa, ei sillä pitäisi olla mitään vaikutusta raskauden kulkuun tai vauvaan. Kunhan vain huolehdit että lääkitys on ajan tasalla, sillä tyroksiinin tarve kasvaa raskauden aikana.

T4V olisi hyvä olla yli 16 ja TSH mieluiten alle 2,5 (2).



Ja endokrinologia saatetaan tarvita mikäli rivilääkäri pitää omia (ehkä vanhentuneita) tietojaan ainoina oikeina. Aina he eivät suostu aloittamaan lääkitystä ennenkuin lukemat ovat viitearvojen mukaan kunnolla vajaalla. Silloin kannattaa olla itse aktiivinen ja hommata apua muualta.

Lievä kilpirauhasen vajaatoiminta. Raskaus on neljäs ja kaikki raskaudet menneet todella hyvin ilman ongelmia. Hiusten lähdön takia menin kokeisiin ja sain tietää näistä kilpirauhasarvoistani. No toivotaan meille kaikille oikein hyviä vointeja kilpirauhasesta huolimatta! kiitos vastauksista.

Itse olen sairastanut jo vuosia hypotyreoosia. Raskaaksi tullessa tyroksiinin tarve kasvaa huomattavasti, ja tämä on luonnollista. Ongelma on vain siinä, etteivät terveyskeskuslääkärit tai edes neuvolalääkärit ole lainkaan välttämättä perillä tilanteesta, joten saatat jäädä täysin omillesi.



Näin kävi minulle Helsingissä: labroja seurattiin kyllä, mutta alakanttisia tuloksia ei noteerattu, tai annettiin epämääräisiä ohjeita tyyliin " kyllä sä varmaan voisit tuota annostusta vähän nostaa." Pyysin konsultoimaan äitiyspolin sisätautilääkäriä, mutta sitä ei pidetty tarpeellisena. titrailin lääkitystä sitten omiin nimiin ja pyysin labrakontrolleja; ilmeisesti se, että olen sairaanhoitaja ja sairastanut hypoa pitkään, katsottiin riittäväksi omahoidon perusteeksi, eivätkä labra-arvot olleet dramaattisen matalat.



Mutta kun sitten päädyin muusta syystä äitiyspolille sisätautilääkärille, tilanteeseen puututtiin välittömästi. sisätautien ylilääkärin mukaan tyroksiinikorvauksen tarve nousee heti raskauden alettua. Uusimman tutkimuksen mukaan lääkitystä tulisinkin tämän vuoksi nostaa n 30% heti kun raskaus on todettu, ja 50% (alkuperäisestä siis) raskauden puolivälin jälkeen. Lääkitykseni nousi siis huomattavasti. Kysyin, onko riittämätön lääkitys aiheuttanut lapselle jotain haittaa ja vastaus oli, ettei hän halua pelotella, mutta laajaotoksiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, joiden äidillä ei ole tyroksiininpuutetta, voivat paremmin kuin ne, joiden äideillä sitä on ollut - aika loogista..



Joten itse en ainakaan enää luottaisi neuvola/väestövastuulääkärin " arvioon" , tietotaito saattaa olla todella vähäistä eikä konsultointi näköjään sekään välttämättä onnistu. Hae arvio omasta tilanteestasi vaikka yksityiseltä, jos et muualle pääse: minulla jäi liian myöhäiseksi, raskauden viimeiselle kuukaudella, ja harmittaa ihan valtavasti.

eli oireita mulla on ollut viime syksystä alkaen (+koko raskausaika) ja silloin T4V juuri viitteissä 9.8. Raskausviikoilla 18+ otettiin kokeet ja silloin T4V 5.6 ja TSH oli muistaakseni 1.5, jos en väärin muista... Sitten neuvola lääkäri oli sitä mieltä että eka tulos on laboratoriovirhe, kokeet uudelleen 21+ T4V 7.4 ja TSH 2.6 ja neuvolääkäri sanoi ettei minulla mitään vikaa ole kilpirauhasessa, sanoi että konsultoi vielä naistenklinikan sisätautilääkäriä joka samaa mieltä että kaikki kunnossa. Sanoi vaan että varmuuden vuoksi vaan kontroilloidaan vielä viikoilla 30-32 kun pitoisuudet korkeimmillaan.

Eli olen tosiaan hämmästynyt aina kun kuulen, että tosiaan T4V pitäis olla jopa yli 10 raskausaikana... Mutta olen lopen kyllästynyt koska taistelin asian kanssa noin 6 viikkoa ja sitten päätin, että elän oireiden kanssa vaan ilman diagnoosia. Menen kohta vielä uusinta labroihin, mutta tuskinpa siitä käynnistä taaskaan mitään hyötyä on.



Katuska ja 29+2

Nyt arvot ovat menneet silleen että TSH on hyvä, alle 1 ollut. T4V alle 10 jo pidempään ja kuulemma hyvät arvot :o/ En jaksa enää tapella et ei tuo alle 10 ole normaalia kun lähtöarvo miulla oli vuosi sitten 20.



Täytyy sanoa että onneksi raskautta on enää jäljellä vain muutama viikko ! Välillä on meinannut pää hajota kun on miettinyt mitä tuo voi vauvalle aiheuttaa.



Mitäpä sitä tekee jos ei lääkitystä saa, sitä ei vain saa kun lääkäreillä on niin vaikeeta kirjoittaa se himpskatin resepti. Oireena on ollut mm. järkyttävä väsymys ja muitakin tyypillisiä oireita on. Täytynee yrittää kestää vielä...



T : Rapuäiti rv 36+6

On siis aivan uskomatonta, ettei noilla Katuskan arvoilla saa lääkitystä. Etenkin kun oireitakin vielä on! Mitä ihmeen järkeä sitä tyroksiiniarvoa on mittailla uudestaan ja uudestaan, jos ei reippaasti viitearvot alittavillakaan lukemilla saa lääkitystä?!



Sinuna menisin kyllä hyvälle yksityiselle endokrinologille ja selittäisin tilanteen. Pääkaupunkiseutulaiset vajaatoimintapotilaat ehkä osaisivat kertoa kuka lääkäri sielläpäin ymmärtäisi näistä asioista. Toki käynti maksaa, mutta minusta se on pieni hinta sinun tilanteessasi. Itsekin jouduin käymään yksityisellä, kun neuvolassa eivät tienneet koko jutusta yhtään mitään, selittivät vain, että arvot ovat ok, kun ovat yli 9. Kun kaikki tutkimukset viittaavat siihen, että raskausaikana T4-V pitäisi olla todellakin ainakin 11 (ja ainakin oman lääkärini mukaan tavoitearvo olisi mieluusti jotain 14 luokkaa ja siitä ylöspäin).

Itse pitkään taistelleena tiedän tunteenne.

Menkää tuonne kilpparifoorumille, tutkikaa ja lukekaa ja kyselkää.

Mutta älkää luovuttako.



Tsemppiä!

Viime syksynä kaikki alkoi niin (en vielä raskaana) et hiki alkoi noronaan valumaan vaikka mulla kylmä eli kasvoja pitkin + vartaloa vaan hiki valumalla tippui, tärisin koko ajan ja hiuksia alkoi lähteä isoina tukkuina irti, olin kuolemanväsynyt (laitoin tämän väsymyksen syyksi pienen lapsen ja heräilyt), oksentelin ilman mitään syytä yhtä äkkiä vaan niin huonovointinen että oksennus tuli, alilämpöisyys koko ajan ja paljon muuta outoa oireilua + kaiken aloittaminen oli äärimmäisen vaikeaa. Neuvolasta sitten kilpparikokeisiin jolloin tosiaan T4V 9.8 ja kaikki hyvin koska viitteissä.



Oireet jatkui ja uusi raskaus tuli nyt oireet aika ajoin parempia ja toisinaan taas pahoja. Nukun istuvilleen lattialle leikkiessäni lapsen kanssa, palelen ja hikoilen jne jne. Mielialat heittelee aivan mielettömästi (toki raskauskin sitä tekee mutta ei kyllä aikaisemmin täsä määrin minulla) ja uudet kokeet jolloin tosiaan T4V oli sen 5 ja jotakin... Ja taas uudet labrat ja arvot huonot...



Mutta sitä toisaalta mietin, että mitä on sitten neuvolalääkärini sanonut naistenklinikan sisätautilääkärille, koska neuvolalääkäri koko ajan ollut sitä mieltä ettei minulla tosiaan voi mikään olla, onko kertonut lääkärille oireistani edes tai mitään? No kuitenkin tiedän toki mitä vajaatoiminta voi lapselle aiheuttaa ja jos jotakin ilmenee, olen myös päättänyt siinä vaiheessa valittaa asiasta eteenpäin ettei minua ole hoidettu ja kaikki olisi voitu välttää hyvin yksinkertaisella toimenpiteellä , tyroksiinilla. Mutta jatkuva taistelu asiasta tuntuu lopen väsyttävältä ja tuntee itsensä valittavaksi luulosairaaksi, koska ei oteta tosissaan.



Katuska ja 29+3

Kaikki on AINA kauhistellu minun arvoja kuinka huonot ne on, kun sitten lääkitys minulle pari vuotta sitten alotettiin piti kaiken alkaa sen jälkeen parantua ja helpottua. Toisin kävi, söin lastentabun puolikasta joka jo teki elämästäni HELVETTIÄ! Sain niin kauheat rytmihäiriöt, sydämentykytyksen, lääkäri ja lääkekierteen johon luulin jo kuolevani.



Kunnes vihdoin löysin sen fiksun lääkärin joka suostu antamaan luvan lopettaa lääkityksen. Lääkityksen lopetuksesta meni muutama kuukausi, ja tuntui kuin olisin syntynyt uudelleen. Kävelin postilaatikolle niin että jaksoin kävellä vielä takasin kotiin, imuroin ilman että puhelin oli kädessäni, koska sydänoireet ei enää olleet niin pahat, että olisi tarvinnut koko ajan pelätä saavani sydänkohtauksen.



Vaikka arvot ei parantunu koskaan niin ettei minulla olisi vajaatoimintaa ollut, olin silti tyytyväinen että sydämeni voi hyvin.



Nyt sama helvetti on alkanut uudelleen, kun tulin raskaaksi, minun oli PAKKO alottaa taas tyroksiini, jota en millään olisi halunnut alottaa. Oli kuitenkin ajateltava vauvaa enemmän kun itseä. Mulla on jälleen hirveet rytmihäiriöt, tykyttelyt joita saan pelätä jatkuvasti.



Tietääkö kukaan apua tilanteeseeni? En voi olla näin koko raskausaikaani. Voin hyvin ilman lääkitystä, mutta lääkärin on nyt pakko hoitaa koska on kyse vauvasta, ja arvot sanovat että lääkitystä tarvitaan vaikkei oireita olisikaan.



Eikö kenelläkään ole näin päin että oireita ei ole, mutta arvot niin huonot että lääkitys pakko alottaa?



mami rv 8+5

Kestääkö sun rytmihäiriöt kauan vai rauhottuvatko ajan kanssa, kun olet lääkitystä jonkin aikaa käyttänyt?



Minkälaisella annoksella olet tyroksiinin aloittanut?

Sun tilanteessa varmaan se pitäs aloittaa ehkä puolikkaalla lastentabulla ja sitten pikkuhiljaa nostaa. Liian suuri aloitusannos tai nosto saa kyllä monilla pumpun villiintymään. Itse saan " mukavat" tutinat, kun aina välillä päätän olla terve ja lopettaa kaikki lääkitykset.. (en siis raskauden aikana tietenkään vaan muulloin)

Lopetushan pitäisi myös tehdä pikkuhiljaa.



Oletko lukenut Armourista? Ehkä sitäkin kannattaisi sun kohdalla harkita?

Alotit siis puolikkaalla lastentabulla ja silti noin hillittömät rytmikset. Mun mielestä sun kyllä pitäs löytää lääkäri joka kirjottaa Armouria.

Oletko kokeillut syödä lisäksi magnesiumia?

piipaa: Alotus annos on tosiaan pieni, vaikka endo suositteli alottamaan puolikkaalla 0,1mg tabulla. Sain sitten omalääkärini ymmärtämään sen etten voi alottaa niin isolla annoksella.



Viime kerralla kun lääkitystä söin aloitin myös puolikkaalla 0,025 tabulla ja sama paska alko sillonkin. Oireet paheni sitä mukaa mitä pidempään olin lääkettä käyttäny. Viimeks nostin annoksen kokonaiseen lastentabuun jonka jälkeen lääkäri totes että vajis on paljon pienempi riski kun nämä sydänoireet. Aloin voida hyvin.



Magnesiumia olen kokeillu, ei merkittävää hyötyä. Sitä pitää ottaa joka päivä ainakin 500mg että se jotain auttaisi, ja se annos saa taas vatsani löysäksi.



Oon lukenu Armourista, mutta saako sitä käyttää raskauden aikana? Kun kauheen saarnan saan kaikista muistakin ns. luonnonlääkkeistä. Mulle ei vaan tahdo mitkään kemialliset lääkkeet sopia, mutta olen hyötynyt luonnonlääkkeistä.



Viime yön valvottuani, olen kohta lähdössä ensiapuun näiden oireiden vuoksi.. Katsotaan miten käy, kun siellä hoitaa joku juuri valmistumaisillaan oleva kandi:/



mami 8+6

Kätilön mukaan jokaisen hypotyreoosia sairastavan kuuluisi käydä ainakin kerran sisätautilääkärin v.o:lla äitiyspolilla. En kuulemma kuitenkaan ole ainoa, jolta tämä mahdollisuus on evätty.. Tilanne on tietysti hieman kinkkisempi teillä, joilla ei ole varsinaista hypodiagnoosia ennen raskautta (?).



Mutta ne rytmihäiriöt: on olemassa muutama beetasalpaaja jota voi huoletta käyttää, yhdestä jo kirjoitittekin ja toinen on Seloken zoc (itselläni käytössä).



Mutta mistä olette saaneet nuo viitearvot - siis että raskaana olevalla pitäisi olla yli 10 - kun sehän on normaali viitearvon alaraja (ainakin suurinpiirtein, vaihtelee hieman labroittain), toki kaikiila pitäisi siihen osua? Ja toiseksi, viitearvojen lisäksi tulisi katsoa omaa tasoaan, joillakin se on matalampi kuin toisilla, ei voi siis 1/1 vertailla arvoja muiden kanssa..



Vielä lisäisin, että tyroksiini ei ole " keinotekoinen" lääke, kuten tuossa joku kirjoitti, vaan elimistön omaa hormonia tablettimuodossa. Siinä mielessä tietysti vähän hassua jos ei elimistö sitä kestäisi, olisiko syy muualla?



Mutta eihän meidän pitäis joutua näitä pähkäilemään, vaan jokun aivan muun.. JA toisaalta, tietäen hypon fertiliteettiä laskevan ominaisuuden, ollaanpa edes raskaana :)

Mulla ei oo kilpparia enää ollenkaan, koska oon sairastanut syövän. Käyn Naistenklinikalla endokrinologilla. T4V on pidetty arvossa 16. Mulla ennen raskautta tyroksiiniannostus oli 0,2 mg/pv ja nyt 0,225 mg/pv eli ei kovin suuri lisäys. Lisäys tehtiin noin raskauden puolessa välissä. Vika kontrolli oli rv 34 ja nyt loppuun saakka samalla annostuksella, kun oli arvot ok. En varmaan muuten ois ees päässyt kunnon seurantaan, mut soitin terveyskeskukseen ja pyysin soittoajan omalääkärille, joka kiltisti laittoi lähetteen pyytämälleni lääkärille (olin käynyt hänellä yksityisesti). N. 4 kertaa arvot otettiin raskauden aikana.



vauvaprojekti rv 37+1

friidamaria:

Mutta mistä olette saaneet nuo viitearvot - siis että raskaana olevalla pitäisi olla yli 10 - kun sehän on normaali viitearvon alaraja (ainakin suurinpiirtein, vaihtelee hieman labroittain), toki kaikiila pitäisi siihen osua? Ja toiseksi, viitearvojen lisäksi tulisi katsoa omaa tasoaan, joillakin se on matalampi kuin toisilla, ei voi siis 1/1 vertailla arvoja muiden kanssa..

Meilläpäin yleisesti viitearvona on ollut, että T4-V -lukema yli 9 on normaali. Itsekin jäin viitearvon yläpuolelle rv 10, kun sain lukemaksi 9.8. Neuvolan puolesta en olisi ikimaailmassa saanut lääkitystä, mutta vajaatoiminnasta kärsivä siskoni onneksi neuvoi minut yksityiselle endokrinologille, joka määräsi tyroksiinit. Olen itse perehtynyt aika innokkaasti netistä löytyviin tutkimuksiin vajaatoiminnan vaikutuksista sikiöön ja niiden mukaan näyttäisi, että tuollaiset 10-11 paikkeilla olevat T4-V -arvot saattaisivat vaikuttaa sikiön älylliseen kehitykseen. Oma lääkärini oli tyytyväinen, kun lääkityksellä saatiin tyroksiinitaso nousemaan 12:een. Myöhemmin se laski arvoon 10.9, jolloin lääkitystä lisättiin. Huomasin selvästi voinnissani eron noiden kahden arvon välillä: kun arvo oli 12 olin virkeä ja energinen, mutta 10.9 arvolla tunsin itseni väsyneeksi ja menin tästä syystä tarkistamaan tilanteen. Lääkityksen lisääminen auttoi pian.

Arvioni sopivasta viitearvosta raskauden aikana siis pääasiassa perustuu omaan kokemukseeni ja siihen tietoon, mitä olen noista sikiövaikutuksia selvittäneistä tutkimuksista lukenut.