2-v tyttäreni on aivan mielettömän KAUNIS!!

Tottakai jokainen äiti kehuu omaa lastaan, ainakin pitäisi kehua. Sillä, kiisteleekö leikkimielisesti että meidän lapsi on kaikkein nätein -eipä kun meidän - on iso ero verrattuna siihen, että ihan tosissaan selittäisi miten meidän Janica on niiiiiiin ihmeellinen, niin kaunis ja niin fiksukin kun osaa jo yksivuotiaana sanoa kakka.

Sehän tämän ketjun pointti on, että jokaisella äidillä on ne maailman kauneimmat lapset.

Ööö...se ei ole kehumista vaan kuvailua ilman sen kummempia luokitteluja kauneudesta/rumuudesta. Koska kauneus todellakin on katsojan silmissä...

Tyyliin prinsessa Victoria oli ihana kiharapää pikkuisena ja nyt aikuisena ihan viehättävä, mutta hiukan pallinaama.



Sitten taas monet " kaunottaret" ovat olleet rumia ankanpoikasia.



Meidän tyttö on myös maailman suloisin. En tiedä, onko muista, mutta musta ja miehestä + isovanhemmista hurmaavin olento maailman päällä. On isovanhempiensa ainoa lapsenlapsi, joten ihailijoita riittää...

En ole nähnyt vielä hänen ylittänyttäkään.



MINUSTA KAIKKIEN MUIDEN LAPSET ON IHAN KUMMALLISEN NÄKÖISIÄ, KAIKISSA ON JOKU HÄIRITSEVÄ OUTO KASVONPIIRRE TAI SITTEN HEIDÄN VARTALONSA ON JOTENKIN EPÄSOPUSUHTAINEN. KATSEESSAAN ON JOTAIN VÄHÄN OUTOA, IHAN KUIN OLISIVAT VÄHÄN TYHMIÄ.



No niin, oikeasti, ne tutut piirteet ja vartalotyypit nyt vaan monesti näyttävät omaan ja isovanhempien silmiin parhailta maan päällä.

Ohuet vaaleat hauraat hiukset, aina takussa. Hampaissa paistaa jo reiät, osa ihan tummentuneita. Silmät pienet tihrut ja haalean vihertävät. Ilme on aina hyvin tuima ja totinen. Kukaan muu ei ole kauniiks sanonut kuin minä. Yleensä huomauttavat, että ihan on äitiinsä tullut :)))

Mä en ole itse pitänyt itseäni kauniina ja lapsen isä on omien sanojensa mukaan ruma kun piru. (Ei ehkä kovin kaukainen kuvaus...)



Mutta mun lapsi on suloinen. Mä oikeesti pelkäsin sitä, että kun mun lapsi syntyy, se on kamalan ruma. Ja hirveä nokka sillä on varmasti, kun vanhemmillaan on kamalat klyyvarit.



No enpä tiedä minkälainen tyttö siitä tulee. Geenit on geenit. Jos vanhemmat on rumia, niin onhan se aika outoa, jos lapsesta tulis sen kauniimpi.



No ei kai kaksvuotiaasta vielä voi paljoa sanoakaan...



Toivon, että mun tyttö ois kauniimpi kuin vanhempansa. Jäis monet itkut itkemättä.

No aikamoinen kaunotar minusta sitten vamhempana tuli. Tyttäreni on vähän niinkuin minä pienenä, aika tavallinen, mutta silmät aivan upeat ja pitkät tummat ripset, aivan niinkuin minulla. Kyllä hänestä tulee äitinsä veroinen kaunotar, ehkä jopa kauniimpi, voisin veikata. Mutta vaikka kirjoitankin näin pinnallisesti, niin ei se ulkonäkö ole oikeasti tärkeintä. Tietysti varmaan jokainen toivoo ettei lapsi joudu kärsimään elämässään ulkonäkönsä takia, koska sille ei vaan välttämättä mahda mitään. Mutta jotkut on vaan niin julmia. Minä en koskaan ole kiusannut ketään, en ulkonäön enkä minkään muun takia, toivottavasti lapsestani tulee samanlainen.