Mikset käy katsomassa isovanhempiasi vanhainkodissa?

niin tuskin kävisin kovin usein. 400km matka rajoittaisi.

MInä käyn katsomassa isoäitiäni pari kertaa vuodessa, mikä on liian harvoin. Soittelen useammin. Asumme ulkomailla, enkä siksi pääse sinne useammin.



Onneksi minun isäni ja siskoni käyvät mummun luona viikottain. Lisäksi tätini ja serkkuni käyvät myös usein, monet myös viikottain. Eli ainakin mummuni luona käy joku lähes joka päivä. Mutta meidän suku onkin saanut "pyyhkeitä" siitä, että siellä käy vieraita välillä liian useinkin. Me emme siitä piittaa, vaan kaikki käyvät vierailulla lähes aina kun huvittaa. Ja onhan vieraista iloa muillekin vanhainkodin asukkaille. Onhan heistäkin kiva seurata, kun eri-ikäiset lapset saavat kiukkukohtauksia siellä olohuoneessa.

Kieltämättä tulle joskus tosi sääli mummoja kun tietää et yksinään asuvat mutta toiselle mummolle on matkaa 500km ja toiselle 120km. Pieniä lapsia itsellä vuorotyöt molemmilla niin aika harvoin tulee käytyä.

Meillä ei ole mitään muuta asiaa sinnepäin, eikä sielä asu ketään muitakaan sukulaisia enää. Vaari on pahasti dementoitunut, sekava, agressiivinen eikä tunne edes omia lapsiaan (2kpl). Meillä taas itsellä kaksi pientä lasta ja reissu olisi rankka - pitkät ajomatkat ja hotelliyöpyminen.



Vaari on usein kyllä mielessä ja omatunto kyllä välillä soimaa kun ei käydä katsomassa mutta realiteetit ovat mitä ovat. Isäni ja hänen veljensä käyvät n. kerran/kk tai harvemmin.

mulla isovanhemmat oli vanhainkodissa kun olin 25-30-vuotias.

Mummini eli pitkään yksin, enkä juuri käynyt katsomassa häntä. Ei hänkään ole koskaan ollut mitenkään kiinnostunut minusta enkä edes usko että olisi mitenkään ilahtunut käynneistäni. Suhteemme on siis hänen toivomuksestaan ollut aina erittäin etäinen.

jo ennenkuin synnyinkään. Muuten tulee käytyä mummon kummin kaimoja piristämässä laitoksessa. Aivan ihanaa vierailla ja auttaa henkilökuntaa!! Ja omalle äidille koetan keksiä tulevaisuudessa muun hoitopaikan kuin vanhainkoti, jos siis tulee joskus sellainen tilanne. Isä kuoli kotona aivoinfarktiin viiskymppisenä- parempi näin ettei jäänyt halvaantuneen laitokseen makaamaan.



t. geriatriaan painottunut sh

Matkaakin olisi noin 500 kilsaa, eikä muutenkaan kiinnostaisi.

jos mummo ei ole kovin pahasti demetoitunut on kiva että joku käy katsomassa, mieluummin hetken ja usein kuin pari tuntia, jolloin mummo väsyy. Kun mummo väsyy täytyy ottaa päiväunet ja sitten ei yöllä nukuta ja yöllä ne tulevat liskot niinkuin meille muillekin.

Jos mummo on demetoitunut on kiva että joku käy katsomassa, mutta kannattaa kysyä ahdistuuko mummo teidän lähtönne jälkeen kovasti, meidän vanhainkodissa on mummo jonka elämä on täynnä ahdistusta koko loppupäivän kun lapset ja lastenlapset lähtevät, ilmeisesti mummo on myös lähdössä ei kuitenkaan osaa asiaa ilmaista muuten kuin "riehumalla" tuolissaan.



Parasta olisi kun menette vierailulle veisitte mummon ulos, vaikka viideksi minuutiksi harvoin on aikaa viedä mummoja ulos kun jokaiselle mummolle pitäisi olla oma ulkoiluttaja.

Itse en käynyt katsomassa mummiani kertaakaan. Ihan siksi koska emme olleet läheisiä, hän ei ole koskaan ollut minusta kiinnostunut tai välittänyt minusta. Eli siinä sinulle syytä. Sitä saa mitä tilaa!