Aviomieheni ei ole lapseni isä

Avioliitossa syntynyt lapsi on aviomiehen ellei oikeudessa kumota hänen isyyttään ja todisteta kuka on oikea isä! Kokemusta on!!

onko mitään järkeä laittaa edes paperille, että tämä toinen mies on lapsen isä jos hän ei ole henkisesti kuitenkaan? Jos miehesi on lapsen arjessa läsnä niin miksei hän olisi virallisesti isä? Miltä lapsesta tuntuisi kun sisarukset kutsuu miestäsi isäksi mutta hänelle on kerrottu että ei tuo mies ole sinun isä ja sinun isä asuu muualla eikä halua sinua kasvattaa...



Miettikäähän vielä kerran miten asian teette. Onko se biologinen isyys niin tärkeää muka?

" toisella" miehellä ei ole edes aikomusta kasvattaa lasta.

Nyt X odottaa lasta tuolle miehelle, mutta on kuitenkin palannut takaisin asumaan lastensa ja miehensä luokse.



Olen samaa mieltä, että jos tilanne on kerran se, että naimisissa ollaan, niin aviomies on automaattisesti lapsen isä, jos sitä ei erikseen jonkun osapuolen taholta aleta setvimään.



Onhan se mukavampi lapsillekin puhua yhtä miestä isänä, kun mies kerran on mukana arjessa ja huolehtii lapsista ja haluaa myöskin sen tehdä. Miksi vaikeuttaa asiaa ja ottaa kuvioihin mukaan mitään " ollaan isä, kun kiinnostaa" -tyyppiä?

Täytyy sulla aika hyvä mies olla että tollasen sulattaa - jos homma olis toisinpäin niin olisitko sä sulattanut miehes lapsen?

Mutta hän on siis todella nuori... AP

miks tarvii tehdä hankalasti?

kuinka nuori mies se on? tai siis ilmeisesti poika.



mutta jos haluaa tunnustaa (ja olla LOPPUPELISSÄ SIIS ISÄ joka esim saattaa joutua joskus todelliseen vastuuseen), niin eikö HUOLTAJA voi olla joku muukin? sain joskus sellaisen käsityksen. että esim avomieheni voi olla lapseni huoltaja, vaikka ei olekaan biologinen isä tai adoptoinut lastani...

niinsanottu " varaisä" jota tavattaisiin silloin tällöin erilaisten puuhailujen ja yhdessäolon merkeissä ja aviomiehesi sitten virallinen isä joka kasvattaa omanaan.

Näin ei tulisi tilannetta jossa biologinen hyvin nuori isä päättäisi jatkaa elämäänsä tai mahdollisesti perustaa oman perheen johon syrjähypyn tuotos ei mahtuisi. Lapsi säästyisi mielipahalta mutta saisi kuitenkin tutustua tuohon biologiseen isäänsä ja laatuaikaa tämän kanssa, aikuinen voi olla luotettava ystävä lapselle ja läheinen, vaikka lapsi ei tietäisikään että on oikeasti tämän biologinen isä.



Pelkään pahoin että kertomalla tilanteesta muille sotkette vain sukulaissuhteita ja tulee riitoja ja epäluottamusta. Joko sinä saisit kuulla nälvimisiä tekosi takia tai sitten kohtaloonsa viaton lapsi saisi kokea joukkoonkuulumattomuuden tunteen, jos biologinen isä on hyvin nuori, on uskoakseni suurempi riski " hylätä" lapsi.



Miksi biologisen isän pitäisi tunnustaa lapsi? Haluatteko elatusmaksuja vai onko jotain oikeaa syytä?

Ei ole lasten etu, että yhdellä lapsella on " varaisä" tai " kakkosisä" . Pyytäkää biologinen isä kummiksi, mutta antakaa asian muuten olla.