Miksi Suomen neuvoloissa lapsille suositellaan rasvatonta maitoa ja Ruotsissa täysmaitoa

En nyt muista numeroa, jolla kirjoitin, mutta en puhunut tuon yhden ketjun ruuista ollenkaan. Puhuin hampurilaisista, jotka on tehty niinkuin joku Kaliforniasta kirjoitti. Suomalainen valistuskone on van taonnut kaikille paahan hampurilaiset on roskaruokaa, ja se on ilmeisesti mennyt hyvin jakeluun. Jos asiaa katsoo puhtaasti ravintoarvoiltaan, niin kuinka paljon parempi suomalainen kuorittuna keitetty peruna ja ruskeakastike onkaan? Tama siis jos halutaan ottaa aariesimerkit molemmista maista.

USA:ssa ongelmana on annoskoko, onhan se selvaa, ettei kevytta tyota tekeva pysty millaan syomaan lihoamatta minkaan pikaruokapaikan hampurilaisateriacomboa erityisesti jos ottaa sokerilimun. Taalla ongelmaa lisaa hyotyliikunnan vahaisyys. Tama tietysti vaihtelee kovasti USA:n sisalla, koska tassa maasta on todella vaikea tehda yleistyksia, vaikka se tuntuukin olevan kovasti vaikeaa ymmartaa!

koska hän ei ole kypsä tekemään itsenäisiä päätöksiä ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja. Kasvavassa iässä olevaa lasta ei kannata ruokkia kovin tiukan vegetarismin mukaan. Tarvittavien ravintoaineiden saanti jää hyvin todennäköisesti vajavaiseksi.

Vierailija:

Meillä ei syödä jauhishampurilaista eikä lihapullaa ollenkaan, koska olemme vegetaristeja.

Eli ei niitä nakkeja ja makkaroita myöskään.

lasten kehittyvät aivot tarvitsevat sitä. Tuskin on ihan hihasta vedetty juttu. Myös täysjogurttia annan. Nykyisin kiinnitän lähinnä huomiota sokerin määrään jogurtissa, kuin rasvattomuuteen. Välillä juodaan rasvatonta ja välillä täysmaitoa, mutta tosiaan, se rasvaton on ihan vesilitkua...

että kehittyäkseen lapsen aivot tarviysevat rasvaa. Meikke lääkäri ihan suositteli ennemmin kevytmaitoa kuin rasvatonta-siis suomalaisessa neuvolassa..

Vierailija:

Ranskassa itse asiassa lapset juovat ns kasvumaitoa 3v asti. Se on ainakin kevytmaitoa vastaavaa, oisko rasvaisempaakin ja siihen on lisatty vitamiineja, rautaa jne. Vahan kuin korvikkeeseenkin. Siella kylla pidettaisiin aivan hulluna jos antais lapselleen rasvatonta aikuisten maitoa...

Taaperon imetys on monien mielestä sairasta, mutta silti taapero ei pärjääkään aikuisen ruokavaliolla, vaan tarvitsee erityismaitoa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Olisikohan se äidinmaito sittenkin paras maito myös yli yksivuotiaalle... ÄM sisältää lapsen aivojen kehityksen kannalta hyviä rasvahappoja (etenkin, jos äiti suosii esim. rasvaista kalaa ruokavaliossaan), hyvin imeytyvää rautaa jne.

On se kumma juttu kun luonnollisesta tehdään epänormaalia, ja sitä sitten yritetään korvata kaikenmaailman ravintolisillä.

Siis Suomen terveydenhuollossa

Vierailija:

Vierailija:

On se kumma juttu kun luonnollisesta tehdään epänormaalia, ja sitä sitten yritetään korvata kaikenmaailman ravintolisillä.

leivän päällä syödään oivariinia tai voita.

Lihavia ei olla, ei kukaan meistä ja terveitäkin ollaan koko porukka. Miehen puolella voin käyttö ja lehmänmaidon juonti on suurta, silti ovat laihoja kuin mitkäkin ja terveitä. Riippuu ehkä geeneistä. Itse suosin siis lähinnä sitä kultaista keskititetä tässä asiassa, eli kevytmaitoa meillä. Muutoin syödään sitten aika terveellisesti, tosin joskus sorrutaan ruskeakastikkeeseen, mikä ei tosiaan ole ainakaan terveysruokaa.

Lapset, rasva ja sydän-verisuonitaudit

Kansanterveyden edistämiseksi ja erityisesti sydän- ja verisuonitautien sekä liikalihavuuden vähentämiseksi jo pikkulasten ruokavalion rasvapitoisuuteen kiinnitetään huomiota. Suomessa rasvan laatuun on jo kauan kiinnitetty huomiota, ja yli vuoden ikäisille lapsille suositellaankin rasvatonta maitoa, jonka lisäksi ruokavalioon lisätään 2–3 teelusikallista kasviöljyä tai -margariinia päivässä. Tanskan ravitsemusneuvosto (Ernæringsrådet) on hiljattain muokannut ravitsemussuosituksista täsmällisempiä käytännön neuvoja sisältävän raportin, joka muistuttaa osittain Suomessa käytännössä olevaa mallia. Rasvan osuutta tulee sen mukaan pienentää kolmen vuoden iässä äidinmaidon 50 energiaprosentista enintään 30 energiaprosenttiin, jolloin lapsia koskee sama suositus kuin aikuisia. Uusimman suosituksen mukaan tyydyttyneen rasvan saantia rajoitetaan jo vuoden iästä alkaen. Lapsille suositellaan kevytmaitoa, jonka rasvapitoisuus Tanskassa on sama kuin Suomessa, eli 1,5 %. Myös Norja ja Ruotsi ovat muuttaneet suosituksia aikaisempaa kevyempään suuntaan. Tällä hetkellä Ruotsissa suositellaan keytmaitoa (1,5 % rasvaa) yli vuoden ikäisille lapsille, kun vielä muutama vuosi sitten suositeltiin 3% rasvaa sisältävää täysmaitoa. Norjalaisille lapsille suositellaan vuoden iästä joko kevytmaitoa (1,5 % rasvaa), extrakevyttä (0,7% rasvaa) tai rasvatonta maitoa.



Hyväksi koetut ja tutkitut käytännöt leviävät vähitellen muihinkin maihin. Suomessa on kymmeniä vuosia sitten poistettu alle vuoden ikäisten lasten ruoista suola. Nyt tämä hyväksi ja käytännössä helposti toteutettavaksi koettu muutos on leviämässä vähitellen muihinkin Pohjoismaihin. Toinen Suomesta alkunsa saanut muutos lasten ruokatottumuksissa on yli vuoden ikäisillä siirtyminen vähärasvaisiin maitovalmisteisiin. Esimerkiksi rasvaton maito ja muut rasvattomat tai vähärasvaiset maitovalmisteet on vähitellen saamassa hyväksymistä muissakin Pohjoismaissa.

Vierailija:

Eli sinä et ole koskaan antanut lapsillesi d-vitamiinia, vaikka äidinmaito ei sisällä sitä?

Kyllä, d-vitamiinia olen antanut, koska se on tarpeellinen lisä näillä leveysasteilla. Mutta lapselle tärkeän ravintoaineen korvaaminen kokonaan jollain ravintolisällä (erikoismaito) ei ole kovin viisasta, jos ainoa syy sille on se, että isomman lapsen imettäminen on " äidin tarpeiden tyydyttämistä" ja " lapsen kehityksen tukahduttamista" ja mitä vielä on saanut kuulla...

siksi että aikuisena makutottumuksia on vaikea muuttaa esim. just maidon osalta. hohhoijaa, kuinkahan moni rasvattoman kittaaja meidän ikäinen on muka lapsena totutellut rasvattomaan. elämäntapamuutokset lähtee itsestä ja median luomana, eli AIVAN PERUSTEETON väite on tuo että tapoja olisi vaikea muuttaa.

t:nim. voita ja täysmaitoa -> annokset tippuneet puoleen syödessä, kylläinen olo ja paino pudonnut (aikuisilla siis)

Luulin olevani ainoa, joka kyseenalaistaa neuvolan ravitsemusohjeita. Jo raskaudenaikaiset suositukset ihmetyttävät. Kärjistäen sanotusti pullaa saa syödä (vaikka joka päivä kahvitunnilla), mutta täysmaitoa ei missään nimessä saa juoda.



Mihin perustuu tämä rasvaton maito+öljylisä? Johtuiskohan tästä se, että puolet (?) suomalaisista on laktoosi-intolerantikkoja?

en ole kyllä itse tuollaista rasvattoman maidon ohjeistusta koskaan kuullutkaan. meillä on aina juotu kevytmaitoa.

Itse tarjoan luomukevaria jota terästän kuohukermalla niin, että se tulee täysmaidon vahvuiseksi.

Onko kyseessä joku virallinen suositus? Ainakin päiväkodeissa on usein kevytmaitoa.

Meillä kaikki juo rasvatonta.

ja sitä vanhemmille rasvatonta. Ennen siellä myös oli suosituksena pienille lapsille täysmaitoa. Halutaan varmistaa pienen lapsen riittävä rasvan saanti.

kalsium imeytyy paremmin.



ei siihen maidon rasvaan kuole, on paljon muita, joissa on sitä vaarallista rasvaa...

Minäkin ikuinen laihduttaja olen huomannut, että jos kantti kestää syödä " oikeaa ruokaa" niin laihtuu helpostikin kilon puolitoista viikossa. Kevyt ruualla saa kituuttaa vatsa tyhjänä ja annoskoot on valtavia. Vatsalaukku ei pienene sillä menolla koskaan.

Googlettamalla löytyy...