Millä selityksillä kieltäydyitte takaajan pestistä?
Kommentit (10)
sellaisen periaatteen, että en takaa kenenkään lainoja. Ei sitä tartte sen enempää perustella. Ja oikeasti, tuossa on kyse NIIIIIN isosta asiasta, että älkää vaan ihmeessä kiltteyttänne ruvetko takaajiksi.
me kysyttiin sukulaista joka kieltäytyi, en tosiaankaan loukkaantunut, tiedän itsekin kuinka suuresta asiasta on kyse. Kuitenkin meidät takasi eräs ihana kultainen ihminen...
enkä vielä tänäkään päivänä ole saanut mitään takaisin, ja tuskin saan. Kertoisin siis, että huonot kokemukset ja että vieläkin maksan sitä edellistä takausta ihan joka ikinen kuukausi.
itse en takaisi edes omien lasteni lainoja!
En takaa kenenkään lainoja. Omille lapsilleni sitten aikanaan kyllä, mutta ei muille.
Jos sitten on pakko niin voi sanoa, ettei takaa kenenkään lainoja. Tai sitten voi sanoa, että omissakin on tarpeeksi maksamista (tämä kommentti tietenkin riippuu kysyjän huumorintajusta, kun voi ymmärtää ettei vastaaja luota maksukykyyn). Voi myös sanoa, että on nähnyt lähipiirissä mitä se sitten on kun takaa muille.
Paras vaan on ehkä sanoa, että ollaan päätetty ettei lähdetä takaamaan kenenkään lainoja.
Vanhemmillani meni aikoinaan poikki välit pitkäaikaisten ystävien kanssa kun he pyysivät takaamaan lainaa etelän matkaa varten. Vanhempani eivät sitten suostuneet ja toiset vetivät herneet nenään. Tämä oli jotain 90-luvun alkua. Tosi ystäviä..
tai sano, että oma pankkisi ei hyväksy sitä, että takaat ja velkainen asuntosi joutuu pantiksi.
Siis miehen vanhemmista ei ole (toinen kuollut ja toinen ei täysivaltainen kansalainen) ja myöskään mun vanhemmista ei ole (mmatila myyty aikanaan veljelle joka nyt takaa, kaikki omaisuus kiinni jossain josta äitikään ei tiedä ja isän nimissä - isä puolestaan odottelee kuolemaa dementoituneena, liikkumis- ja puhekyvyttömänä).
Veli ei kieltäytynyt millään syillä. Mutta eihän senkään olisi tarvinnut taata. en vain tiedä, millä rahalla me tää mrskä oltais sitten ostettu ja laitettu.
Ihana, ihana, kultainen velimörökölli! <3