Lue keskustelun säännöt.
Kun 2v ei syö ruokaansa.
10.07.2007 |
Meillä 2v jolla todella kova uhma ja
on ollut tappelua viimeaikoina ruuan kanssa.
Tämän päivän saldo seuraava. Aamulla ei suostunut syömään aamupuurostaan kun muutaman lusikallisen. No sanoin lapselle että menee sitten pois pöydästä ja saa syödä saman puuron päivälliseksi.
No sitten hellyin kuitenkin ja tein pinaattikeittoa ja kananmunaa päivälliseksi. No näihin lapsi ei sitten suostunut koskemaan ollenkaan.
Kun ei edelleenkään syönyt, niin otin ruuan pois ja tarjosin useampaan otteeseen uudelleen samaa ruokaa mutta ei suostunut syömään ollenkaan. Muu perhe sitten söi muita ruokia. Huutoa ja itkua ja raivoamista riitti.
Nyt nukkumaanmenoaikaan sanoin että pinaattikeittoa on maistettava edes jos meinaa mennä nukkumaan tai saada mitään muuta. No ei suostunut ottamaan. Syötin sitten puoliväkisin muutaman lusikallisen, mutta lapsi oksensi kaiken pois.
Siis mitä tämä on, voiko olla todella noin jääräpää vai mitä?
Tietääkseni ei ole allerginen millekkään noista ruoka-aineista ja on kuulemma hoidossa tuota ruokaa syönyt.
Kun kuitenkin antoi syöttää muutaman lusikallisen, vaikka oksensikin pois ja niin annoin sitten iltaruuan ja leipää ja maitoa.
Nyt kauhea morkkis kun olen koko päivän pitänyt lasta nälässä. Olen kaiketi oikea sadisti. Mieskin jo suuttui kun oli sitä mieltä ettei kukaan nyt kylmää keittoa syö. Monta kertaa on kyllä ruokaa lämmitelty päivän aikana mutta eipä se lämpöisenäkään kelvannut.
Miten te muut olisitte toimineet tässä tilanteessa?
Kommentit (41)
P***aa niskaan.
Pyysin neuvoja, jotta osaisin toimia oikein. Minä kun en ole täydellinen.
Kiitos kuitenkin paljon niille jotka ovat hyviä vinkkejä antaneet. Monta hyvää pointtia tuossa jo olikin ja lisääkin voi antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
tarjotessasi samaa vanhaa moskaa, joka ei edellisen kerran kelvannut, yrität vain todistaa maailmalle, että SINÄ olet pomo ja jumala.
todistat tuolla vain epäkypsyytesi äidiksi.
ei 2 vuotias ole vielä kykenevä käsittelemään tuollaisia syy-yhteysasioita.PERKELE, EDES ARMEIJASSA EI OLLA NOIN TYLYJÄ JA SADISTEJA!!!!!
säälittää lapsesi.
heikko olo lapselle tulee tuommoisesta.
ja tuollaisella " kasvatus" metodilla todellakin teet lapsellesi vain pahaa. siinä on syntymässä taas yksi anorektikko tai muu sairaus, joka johtuu syömisestä.
mene itseesi ja mieti omaa törkeää käytöstäsi.
JA PYYDÄ LAPSELTASI ANTEEKSI RUMAA JA SAIRAALLOISTA KÄYTÖSTÄSI. SEN OLET VELKAA.
Vierailija:
heikko olo lapselle tulee tuommoisesta.
ja tuollaisella " kasvatus" metodilla todellakin teet lapsellesi vain pahaa. siinä on syntymässä taas yksi anorektikko tai muu sairaus, joka johtuu syömisestä.
mene itseesi ja mieti omaa törkeää käytöstäsi.
JA PYYDÄ LAPSELTASI ANTEEKSI RUMAA JA SAIRAALLOISTA KÄYTÖSTÄSI. SEN OLET VELKAA.
Tää tyyli on esimerkki sivistymättömän moukan käytöksestä. Emilyn?
Syöminen on loppujen lopuksi hyvin pitkälle psyykkinen asia. Miten herää ruokahalu ja mistä asioista. Lapsuuden syöminen kantaa jälkiä myös aikuisuuteen. Ruokailutottumukset omaksutaan jo kotoa, mutta on asioita, joihin ei voi vaikuttaa ja ne pitää hyväksyä.
Moni meistä on kokenut jonkun ruuan joskus kuvottavaksi edes maistamatta sitä, eikö? Eivät lapset tee poikkeusta. Minulle tällainen ruoka oli juuri pinaattikeitto. Koulussa opettaja ei antanut poistua pöydästä ennenkuin söin lautasellisen. Söin ja oksensin käytävälle. Nykyään voin pahoin jos näenkin pinaattikeittoa.
Pakottaminen paitsi johtaa vastenmielisyyteen tiettyä ruokaa kohtaan, myös hyvin nopeasti koko ruokailutilannetta kohtaan. Lapsi lakkaa syömästä muitakin ruokia, koska kokee ruokailut ikäviksi.
Ota lunkisti. Jos lapsesi kasvaa normaalisti, sinulla ei ole mitään syytä pilata molempien päivää stressaamalla hänen syömisistään. SInä päätät päivän menun, lapsi päättää kuinka paljon syö. Et voi muuttaa sitä tosiasiaa ellet ala kiduttamaan lasta.
Tarjoa hänelle samaa ruokaa kuin muillekin ateria-aikoina. Älä pistä sitä samaa pinaattikeittoa joka aterialle rangaistukseksi. Jos lapsi ei syö, ota lautanen pois ja anna seuraavalla aterialla sitä mitä muutkin syövät. Älä raivoa, älä toru vaan anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella julmaa :' (
Lapsi vasta 2v pieni lapsi, joka ei aina ymmärrä miten tässä maailmassa pitäis elää, olla ja tehdä, kun elämää on vasta pienesti eletty ja elämä on edessä.
Itse olisin antanut lapsen valkata kaapeista mitä olis tehny mieli ja kertonut, että seuraavalla ruoalla sitten syödään oikeesti jookostapookosta...
Muutaman kerran vuodessa tulee tuollainen känkkis ruoasta lapsilla ja silloin on täysin avoimet ovet ruokakaappeihin ->>> ja syövät seuraavalla aterialla oikeeta safkaa.
ja en ole huutanut, vaan korostanut että äiti ymmärtäisi törkeytensä, ja pyytäisi lapseltaan anteeksi.
käsittele toisia niinkuin toivoisit itseäsi käsiteltävän.
ja kuka haluaisi joutua ap: n lapsen tilalle? ei kukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- lapsi syö sitten, kun on varmasti nälkä.
Jos lapsi ei jostain ruuasta pidä, niin älä syötä väkisin. Onhan niitä muitakin ruokia. Pinaattikeiton sijaan annat jotain muuta. Siis sitten seuraavalla aterialla. Meillä lapsi ei ole koskaan syönyt perunaa eikä porkkanaa, yritän aina silloin tällöin kokeilla, mutta eipä uppoa. Meillä siis syödään aina riisiä (mies riisipelloilta kotoisin).
Itse teen ruokaa, josta tiedän lapsen tykkäävän - ei hampurilaisia, mutta esim. niitä kasviksia, joista lapsi tykkää: porkkanan sijaan parsakaalia, josta se nyt sattuu tykkäämään. Ja kokeiltu on, mitä monimutkaisempi ruoka, niin sitä vähemmän tykkää.
Lapsi on vasta 2-vuotias, pääasia on se, että lapsi syö jotain. Tuolla pakottamisella ja väkisin syöttämisellä lapselle tulee väkisinkin joku syömishäiriö...
Et ole hävinnyt kasvatuksellisesti, äitinä yhtään mitään. Pyydä anteeksi lapseltasi ja vedä henkeä. Kyse on syömisestä. Ethän voi pakottaa lasta pissaamaankaan jos hän ei tahdo;)
Se on tärkein pointti. Ei puhuta lelujen siivoamisesta tai sängyllä hyppimisestä vaan siitä, mitä lapsi syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitipuoleni tiesi, että en pysty syömään maksaa, koska se oli niin kuvottavaa. olin 3-4vuotias.
no, kerran hän teki hernekeittoa, ja mätti lautasen kukkuroilleen..sekin oli tapa kiusata, koska vihasi minua niin. nooh, söin siinä, ja maistelin, että on jotain todella outoa tässä hernekeitossa--tajusin, että se nainen oli pilkkonut sinne maksapaloja!! välittömästi, minulta tuli oksennus suoraan lautaselle, ja se nainen pakotti minut lusikoimaan sen oksennuslautasellisen takaisin sisuksiini.
ja nykyään-- tulee paha olo pelkästä maksan hajusta.
olen ammatiltani kokki, ja maksapihvejä paistaessani, meinaa oksennus nousta kurkkuun..
eli kyllä se sinunkin lapsesi tulee muistamaan törkeät tekosi:(
muutu.
2-vuotiaamme on aina syönyt hyvin, mutta yhtäkkiä ruokaa alkoi menemään vähemmän niin kotona kuin tarhassakin. Viikon jälkeen tajusin, että kyseessä on vain joku " vaihe" . Välillä yritin tuputtaa ruokaa, joskus annoin vain olla tai sitten tarjosin jotain erityisen hyvää ruokaa. Kului n. 1,5 kuukautta ja nyt ruoka taas maistuu. Neuvoisin sinua vain rentoutumaan ruokailujen yhteydessä, anna lapsellesi ruokaa entiseen malliin ja jos ei syö, niin pois pöydästä. Kyllä se taas jossain vaiheessa maistuu. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut aina se systeemi, että ruoalla syödään sitä mitä on tarjolla sen verran kuin maistuu. Ei haittaa, vaikka ruokaa jää. Tärkeämpää on kiittää, kun lähtee pöydästä.
Jos on sellainen päivä, ettei oikein mikään maistu ja kiukutellaan, on päiväkahvikielto. Eli tarkoittaa sitä, ettei aikuisten juodessa kahvia saa mehua eikä pullaa tms. Muuten ei syömistä rajoiteta. Tosin meillä syödäänkin vain aterioilla, napostelua harrastaa vain äiti yön pimeinä tunteina :)
Kertaakaan ei meidän uhmis ole pyytänyt kaapista muuta kuin mitä on tarjolla.. Vaikka muuten on kovapäisin kakara, jonka tunnen. Eli ehkä tämä johdonmukaisuus ja pakottamattomuus on tuonut tullessaan hyviä tuloksia.
Suosittelen.
Voi vitsi. Siis ei noin missään tapauksessa. Sittenhän lapsi pompottaa jatkuvasti eikä syö mitään uutta tai sitten teillä syödään jatkossa aina vaan " nakkia ja muusia" tms.
Siis jos lapselle ei kelpaa -> pois pöydästä, ei jälkiruokia, ei naposteltavaa. Seuraavan kerran ruokaa seuraavalla aterialla ja samaa mitä muutkin syö. Ei mitään uudelleen lämmityksiä ja kylmää ruokaa kuten ap teki. Se on liian julmaa 2-vuotiaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poika 2v. paastoaa meilläkin. Taakse pukkaa isoja takahampaita. Nyt saattaa olla syömättä, mutta tankkaa sitten myöhemmin. Puuro on takuuvarma juttu mikä uppoo, mutta kaikki karkea ja pureskeltav ruoka ei vaan mene. Sama homma ollut vauvasta lähtien. Aina kun hampaita tehny, niin syönti jäänyt huonommalle. Katsoppa lapsen suuhun, jos sinnekkin olisi hampaita tulossa.
ruokamyrkytyksen, ja kuka syö puuroa kesäisin, ja yök koko pinaatti juttu, oli varmaan vielä viimevuodelta pakastepinattikeittoa?
" Itse olisin antanut lapsen valkata kaapeista mitä olis tehny mieli ja kertonut, että seuraavalla ruoalla sitten syödään oikeesti jookostapookosta...
Muutaman kerran vuodessa tulee tuollainen känkkis ruoasta lapsilla ja silloin on täysin avoimet ovet ruokakaappeihin ->>> ja syövät seuraavalla aterialla oikeeta safkaa."
Vierailija:
Voi vitsi. Siis ei noin missään tapauksessa. Sittenhän lapsi pompottaa jatkuvasti eikä syö mitään uutta tai sitten teillä syödään jatkossa aina vaan " nakkia ja muusia" tms.Siis jos lapselle ei kelpaa -> pois pöydästä, ei jälkiruokia, ei naposteltavaa. Seuraavan kerran ruokaa seuraavalla aterialla ja samaa mitä muutkin syö. Ei mitään uudelleen lämmityksiä ja kylmää ruokaa kuten ap teki. Se on liian julmaa 2-vuotiaalle.
ja poika on jo yli 3 v. Ei tosiaan söisi kuin makaroonia ja puuroa, kala ja riisi maistuu kohtalaisesti.. Koetan olla tyrkyttämättä, vaikka välillä sappi kiehuu, kun tuntuu ettei mikään kelpaa. Ei syö millääm esim. lihaa, eikä yleensä mitään, mikä sotketaan sekaisin (keitto, pata tms). Kai tämä vaihe menee joskus ohi. Onneksi sentään hedelmät, marjat ja kasviksetkin tuoreena maistuvat ihan hyvin.
Hyvin ovat aina syöneetkin eikä mistään roskaruuasta ole kyse. Siis 2 vuotias uhmailee eikä välttämättä muista miksi hänet viimeksi poistettiin ruokapöydästä. Toi oikeesti kuulostaa jo sadistiselta toiminnalta. Ennen lapset olivat nälässä koska ei ollut ruokaa, nykyisin näköjään jotkut pitää niitä nälässä..
Säännölliset ruoka-ajat kehiin ja vähän ymmärrystä lasten maailmaan niin teilläkin alkaa sujua toi syöminen.
Ja 34: ihan kamala äitipuoli sulla on ollut! Vieläkö tämä nainen on kuvioissa? jumankauta mä sanon että voi olla tuollaisia ihmisiä!!!
Meillä on ongelmana, että 3-vuotias usein ei syö ruokaansa, sählää vaan kaikkea muuta ruokapöydässä. Sanon, että ruoka lähtee pöydästä pois jos se ei mene alas, ja olen ottanutkin sen pois. Mutta aina siis pitää uhata, että " jos et nyt syö niin ruoka laitetaan pois" . Ja saan aina toistella tuhanteen kertaan ennen kuin lapsi ehkä sitten itse syö. Jos syötän niin menee hiukan paremmin alas, mutta mielestäni lapsi on niin iso että voi hyvin syödä itsekin. Ja jos ruoan ottaa pois lapselta, ja ajatteen että seuraavaksi syödään vasta seuraavalla aterialla, niin aina tuntuu että silloin on joku kyläilyjuttu tms, jolloin tuntuu kohtuuttomalta sanoa, että lapsi ei sa pullaa pöydästä koska ei syöyt ruokaansa...joten lapsi saa samaa kuin muutkin vieraat jotta kyläilystä saisi jotain muutakin irti kuin sitä että minä kasvatan lapsiani. Tuntuu että me liikumme päivisin joka puolella niinkin paljon, että helposti jotkut päivät viikossa lapsi syökin sitten vaan kaikkea " roskaruokaa" . Jotta tuo " aina aterialla vain ruoka eikä napostelua" toteutuisi niin pitäisi elä aika säännönmukaista elämää eikä tällaista rillustelua kuin meillä. Minua harmittaa tämä, mutta silti en todellakaan halua alkaa istumaan vaan kotosalla jotta lapsi söisi terveellisesti ja säännöllisesti kunnon ruokaa. Vauvan kanssa on helpompi rillustella ymäriinsä kun se syö omia ruokiaan, mutta vanhempien kanssa helposti ainakin meilä lipsutaan " roskalinjalle" . Onko mulla tällaista?
tarjotessasi samaa vanhaa moskaa, joka ei edellisen kerran kelvannut, yrität vain todistaa maailmalle, että SINÄ olet pomo ja jumala.
todistat tuolla vain epäkypsyytesi äidiksi.
ei 2 vuotias ole vielä kykenevä käsittelemään tuollaisia syy-yhteysasioita.
PERKELE, EDES ARMEIJASSA EI OLLA NOIN TYLYJÄ JA SADISTEJA!!!!!
säälittää lapsesi.