Muita pienen vauvan kanssa yksin jääneitä...
Niin, eli olen 8 viikkoisen vauvan äiti, ja mies uhkaa erolla. Tai itse asiassa taitaa olla jo päättänyt että lähtee.
Kyselenkin, löytyykö kohtalotovereita? Miten pärjäsitte, niin henkisesti, fyysisesti kuin taloudellisesti?
Tiedän, etten varmasti ole ainoa maailmassa, joka tähän tilanteeseen joutunee, mutta tuntuu tosi pahalta. Mies ilmoitti, kun olin 7 kk raskaana, että hän haluaa erota. No, vielä tuo tuossa on mutta sanoi juuri, että on alkanut etsiä jo omaa kämppää. Mietityttää, miten jaksan pienen vauvan kanssa yksin... Enkä todellakaan haluaisi eroa, mutta tuntuu että mies on tehnyt ratkaisunsa eikä edes kuuntele minun mielipidettäni asiassa... Enkä ikinä olisi uskonut, että tähän tilanteeseen joutuisin sillä lapsi oli kyllä yhdessä suunniteltu ja meillä on aina mennyt miehen kanssa loistavasti.
Nyt tunnen olevani ihan paniikissa ja masentunut, miten tästä vielä selviää jos ero ihan tosissaan tulee.
Kommentit (56)
niin voisiko kyse olla puhtaasti mustasukkaisuudesta, toiselle sijalle jäämisestä? Mies oli varmaan elämässäsi numero yksi ja kun nyt ei enää olekaan, niin voisiko reagoida pakenemalla? Kysymys siis kuuluu; onko teillä ollut pienen lapsen hoitokiireiden keskellä aikaa parisuhteellenne? Oletteko viettäneet lainkaan aikaa keskenänne, hellineet toisianne ja muistaneet ne muutamat tärkeät sanat?
Tosin kuulostaa ikävästi sille, että miehesi on kuitenkin katsellut muita ja ehkä mielessä on joku toinen... sellaista sattuu oikeassa elämässä, koettu on. Ja jos perhe on perustettu, niin aika harva mies tulee lähteeneeksi " tuosta vaan" , eli pelaa aikaa ja miettii, milloin uskaltaa pamauttaa totuuden.
Kannattaisi tarjota miehelle kaksi vaihtoehtoa; joko lähtee heti tai sitten kertoo totuuden. Ja jos totuuden kertomisen jälkeen päädytte jatkamaan yhdessä, niin menette terapiaan tms. - älkää missään nimessä jättäkö menemättä!!!! Asiat pitää käsitellä loppuun asti, varsinkin kun teillä on selvästi kommunikointivaikeuksia.
Mutta tee itse nyt ratkaiseva askel. Jos mies lähtee (älä odota hänen päätöksiään!) niin sinä selviät. Luota itseesi ja voimiisi. Luota läheisiisi. Luota Kelaan ja sossuun!
että on kyse toiselle sijalle jäämisestä, koska tosiaan ilmoitti kun olin 7kk raskaana, että haluaa erota. Sitten kuitenkin lupasi yrittää, mutta sitä yritystä ei ole kyllä näkynyt.
Ja mies on kyllä tosiaan ollut minulle aina se kaikkein tärkein henkilö ja olen sen näyttänytkin aina hänelle. Samoin toisin päin, mutta yhtäkkiä se loppuikin miehen puolelta kuin seinään. Sanoi ensin, että on vähän huolissaan suhteestamme, kun emme tee mitään yhdessä jne. Sanoi kuitenkin silloin, ettei ole minua jättämässä jne. Ja mies tosiaan yrittäjä, tekee pitkää päivää ja minä kun olin viimeisilläni raskaana, niin eihän siinä tosiaan paljon ihmeitä pystynyt tekemään. Tosin en usko, että tämä oli se syy sillä ei se ole ennenkään haitannut, molemmilla ollut omat menot ja yhteisistä hetkistä on sitten otettu kaikki nautinto irti...
No, tästä muutama viikko niin ei halunnutkaan enää edes yrittää, vaan puhui vaan erosta. Ja siitä lähtien on puhunut vaan erosta... Käsittämätöntä, miten joku voi noin vain haluta heittää hukkaan erittäin hyvän 6 vuotisen suhteen... Ei mahdu mun tajuntaan!!!
kuulostaisi aika tutulta.. mun mies meinas jättää meidät jonkin aikaa sitten ollessaan todella väsynyt kaikkeen, masentunut yms. hänestä vaan tuntu että ei tämä onnistu. mutta muutama kerta terapiaa yhdessä ja yksin sai miehen tajuamaan ettei tässä ole mitään hätää ja kaikki alkoi pikkuhiljaa menemään paremmin. Itsekkin olen sairastanut masennusta ja olin toisinaan todella kylmä ja tunteeton... jopa omasta mielestäni..
Ihan selvä homma.
Miehelle on tullut maailman vakavin kriisi isyydestä. Isyyden myötä useimmat miehet joutuvat kasvamaan aikuisiksi. Sen lisäksi isäksi tulemisen myötä nousee pintaan oma äitisuhde, omat vauva-ajat ja miehellä vielä omaisäsuhdekin. Jos on tollanen mölli ymmärtämään itseään ja ilmaisemaan tunteitaan, niin onhan päivän selvää, että alkaa ahdistaa epämääräisesti ja pako on avuttoman ratkaisu. Ottamalla oman kämpän hän voi vielä jatkaa mielessään elämää vanhana itsenään, ilman isyyttä. Hän ottaa omaa tilaa, kun ei voi vielä siirtyä uuteen isyydentilaan. Miehellä on todennäköisesti myös hurjia paineita olla hyvä isä, siis ei oikein tiedä, miten pystyy siihen kaikkeen.
Kun vielä ap kertoo, ettei itsekään osaa oikein miehensä kanssa puhua, niin nyt hei: viimeinen varoitukseni: nyt on puhuttava tai tosta ei tule mitään. Ei elämää voi jatkaa yhdessä ilman, että tajuatte mistä on kyse. Teidän velvollisuus vanhempina on selvittää tämä asia, jotta miehesi voi olla isä lapselleen, kävi teidän miten kävi.
Oikea osoite on siis perheneuvonta, joka kunnalla on ilmainen pariterapia. Tai yksityiselle, kyllä kannattaa. Jos on rahaa, niin suosittelen yksityistä ja korkeasti koulutettua ja kokenutta miesterapeuttia. Mies voisi käydä siellä ihan itseksensä, kun vaimolle avautuminen voi olla alkuun vaikeaa.
Ohjeet:
Ap ota luuri käteen ja keskustele ongelmastasi:
www
apua
info
ja sieltä löytyy palvelevat puhelimet. Sitten etsit tietoa pariterapiasta.
kysele neuvoja, miten lähestyä miestä. Itse neuvoisin sua ensiksi kirjoittamaan miehelle, että voisi jutella ulkopuolisen kanssa, jolla on kokemusta vastaavista tilanteista. Kun ihan totta toi teidän kriisinne ei oo mikään uniikki.
Ja sitten valitsemassanne järjestyksessä selvitätte tilanteen ammattilaisen ohjaamana. Tavoitteena ainakin ymmärtää, mistä helkkarista on kyse.
kun on ykskaks noin kylmä. Mitä silloin raskausaikana tapahtui? Baarireissuja? Laivareissuja? Työmatkoja? Uusia harrastuksia?
Joka tapauksessa älä roiku miehessä, ei ketään väkisin voi pitää. Itse sen pitää haluta jäädä. Eli laita sen kamat jätesäkkeihin ja käske häipyä, heti. Varaa lastenvalvojalta aika lapsen tapaamisista ym. sopimista varten.
(Mielenterveysongelmia, väkivaltaa, erityisesti henkistä sellaista jne...)
Minä olin hyvin masentunut tuon suhteen takia, joten todella olin rikki kun vauva syntyi.
Ystävät ja sukulaiset olivat kultaakin kalliimpia. Lapseni on ystäväpiirissäni ensimmäinen (ja yhä ainoa) lapsi. Kaikki ovat ihastuneet häneen ja ovat olleet minulle tukena. Kävin vuoden verran purkamassa mielenterveysneuvolassa tuota suhdetta ja vähän muitakin asioita. Se auttoi, sillä eihän ole tarkoitus koko kuormaa ystävien niskaan kaataa. Se oli myös tärkeää, että vaikka olin itse tehnyt nuoruuden emämokauksen, kukaan ei syyllistänyt minua, vaan olivat minun puolellani.
Minulla kävi tuuri, sillä lapseni oli todella helppo. Mutta on hyvä, jos lähellä asuu joku läheinen, jonka luokse voi mennä tai viedä vauvan vaikka tunniksi hoitoon, jos pää meinaa levitä. Jos löydät jotain muita äitiystäviä, niin se voisi olla kanssa mukavaa.
Keskity nyt siihen ihmeeseen, joka siellä tuhisee. Hän on viaton pieni ihminen, joka tarvitsee onnellisen äidin. :)
Tosi paskaisesti mies teki, mutta sille et voi mitään. Kamalaa, jos hän on jo pari kuukautta sitten ilmoittanut erosta, mutta yhä vain siellä kuppaa. Se on kidutusta, pitää sinua epävarmuudessa.
Tsemppiä.
Jos miehesi vain uhkailee erolla kuukausikaupalla niin vie sinä se sitten päätökseen, jos mitään toivoa ei miehen mielestä ole. Tuo epävarma tilanne pahentaa vain sinun oloasi.
Ja ainahan erohaluihin joku syy on. Minulle tulee kyllä mieleen, että miehellä on ehkä joku toinen jossain odottamassa, muttei osaa tehdä ratkaisua kahden naisen välillä. Tai pitää sinua varalla odottamassa, jos toisen kanssa meneekin puihin.
nyt hänet lempannut ja kelaa sitä.
Minä en koskaan suostuisi nöyristelemään. Ilmoittaisín miehelle, että terapiaan tai SOITA KUN ALAMME SINUA KIINNOSTAMAAN TAAS niin katsotaan onko meillä vielä tulevaisuutta.
Oikeesti. Kyllä hän on sinua pettänyt.
Rakenna elämäsi vain sinua ja lastasi ajatellen. Hae kaikki apu. Miehesi voit unohtaa; aika sika kun pitää sinua vielä odottamassakin.
Julmaa, mutta varmaan totuus.
saada tietää syy. Laita miehesi seinää vasten kertomaan syy, vaikka sitten miehen vanhempien ja sisarusten kautta, mikäli itse et siihen yksinään kykene. Eropäätöksiä ei tehdä aivan kevyesti.
Aika raukkamaiselta miehesi touhu kuulostaa, ei ollenkaan aikuiselta vastuuntuntoiselta mieheltä.
Ja mies täysi paska. Kuka helvetti jättää vaimonsa ja suunnitellun, vastasyntyneen lapsensa ilman selityksiä, ja vaimo odottaa kiltisti himassa? Joku porvoolainen perhe varmaankin.
Ja hyvä jos päästäisin " yhteiseen" kotiin sisälle!
Siis kuvottava ajatus, että äijällä on OMA koti ja sitten teidän YHTEINEN koti, missä saa juosta mielin määrin.
Olisin ottanut äijältä aivamen ensimmäisenä pois ja sanonut, että soittele muutaman viikon päästä niin katsotaan huvittaako minua tavata.
Miten naiset suostuvat kynnysmatoiksi?????
onneksi on hyvä tukiverkosto, joista äitini ja paras ystäväni kyllä tietävät tilanteen.
Miehen kanssa pitäisi jaksaa puhua, mutta keskustelukin on siirtynyt ja siirtynyt, kun on tuntunut ettei ole voimia siihen keskusteluun... Eihän tämäkään tilanne kiva ole, vaikka toinen nukkuukin vieressä mutta ei tule lähelle ollenkaan.