Lue keskustelun säännöt.
5 väärää väitettä maaseudusta ja maalaisista
09.10.2008 |
Pääministeri Vanhasen esittämän puutarhakaupunkimallin jälkeen helsinkiläiset ovat kilpaa haukkuneet maalaisia hesarissa. Pohjanoteeraus oli Nyt-liitteen Nurmijärvijuttu jokunen viikko sitten.
Keskusteluissa on rivien välistä noussut seuraavia ennakkoluuloja maaseutua ja siellä asuvia kohtaan:
1)Maaseudulla asuminen kuormittaa automaattisesti enemmän ympäristöä kuin kaupunkiasuminen.
2) Maaseudulla asuu vain kouluttamattomia, yksinkertaisia, tynnyrissä kasvaneita ihmisiä.
3)Maaseudut ja maalaiset ovat staattinen ja homogeeninen ryhmä.
Vastaväitteeni:
1) Maadeudulla voi valita myös ekologisen elämäntavan. Eläminen on usein paljon yksinkertaisempaa ja kulutus vähäisempää kuin kaupungissa. Autoakaan ei tarvitse käyttää kuin pakollisiin kauppareissuihin ja sukulaisvierailuihin jos valitsee maaseutuasuinpaikan oikein. Itse kuljen junalla ja bussilla kaikki työmatkat, mies pyörällä ja kävellen. Lapset viedään lähes aina hoitoon kävellen. Lähiasiointimatkat hoidetaan kävellen ja pyörällä. Asumme 2000 asukkaan taajamassa 8000 asukkaan kunnassa. Junapysäkille on 10 min. kävelymatka. Maaseudullakaan ei välttämättä tarvitse asua haja-asutusalueella.
2) Monet, varsinkin koulutetut ihmiset asuvat elämänsä aikana sekä kaupungissa että maaseudulla, elämänvaiheesta riippuen. Miten siis koulutetusta ihmisestä tulee yhtäkkiä maalle muuttaessaan tyhmä, kouluttamaton ja takapajuinen?
3) Edelliseen kohtaan viitaten kaupunkilaisuus ja maalaisuus eivät ole mustavalkoista, homogeenistä ja staattista. Siksi mustavalkoinen keskustelu siitä on suurelta osin täysin turhaa ja lapsellista.
Kaupunkilaisetkaan eivät tietysti ole staattinen ryhmä, mutta jostakin syystä hesarin keskusteluissa helsinkiläisistä on välittynyt hyvin ennakkoluuloinen ja ahdasmielinen kuva muuta kuin heidän asumismuotoaan ja elämäntapaansa kohtaan. Väitän, että monet maalaiset tuntevat molemmat elämäntavat, käydäänhän maalta huomattavasti enemmän kaupungissa töissä ja asioilla kuin toisinpäin. Lisäksi suuri osa maalaisista (ainakin Etelä-Suomessa, ainakin koulutettu väki) on asunut myös kaupungissa. Paljasjalkaiset helsinkiläiset taas eivät välttämättä oikeasti tiedä millaista maalla on ja siksi heidän väitteensä perustuvat vain ennakkoluuloihin.
Kommentit (8)
En tykkää koko lehdykästä. Sävy on aina ylimielinen ja irvaileva, olipa aihe mikä hyvänsä.
'
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se tuo mukanaan huumeet ja rikollisuuden.
Siinä sitten Nurmijärveläiset käyvät omilla autoillaan Helsingissä töissä (yksi henkilö per auto). Se siitä ekologisesta asumisesta.
kyllä kai ne bussit liikkuu, vaikkei junat liikkuis...
se tuo mukanaan huumeet ja rikollisuuden.
Siinä sitten Nurmijärveläiset käyvät omilla autoillaan Helsingissä töissä (yksi henkilö per auto). Se siitä ekologisesta asumisesta.
Helsingin ja kaupunkien ekologinen asuminen on suuri myytti. Juuri julkaistiin tutkimustuloksia, että kaupungeissa kulutetaan esim. enemmän sähköä kuin maaseudulla, vaikka kaupungeissa on tyypillisesti kaukolämpö. Lisäksi vedenkulutus on kaupungeissa suurempaa, koska etenkin vuokra-asunnoissa vesimaksu kuuluu vuokraan. Näin tulee helposti käytettyä enemmän kuin on tarpeen. Vasta kun itse maksaa kulutuksen mukaan, niin vedellä lotraaminen vähenee. Lisäksi auton omistaminen kaupungissa on hyvin yleistä, ja lyhyetkin matkat hoidetaan autoilla.
Sepä siitä kaupunkien ekologisuudesta
t. bussilla Helsinkiin töihin matkustava nurmijärveläinen
Mutta monille juna olisi varmasti nopeampi kuin oma auto, jonka kanssa seistään ruuhkissa yhdessä sen bussin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. Helsinki-Tampere-välillä on monta kivaa maaseutukuntaa radan varrella ja joissa junat jopa pysähyvätkin. Ei ole pakko asua keskellä metsää tai kunnassa, jossa joukkoliikenne ei toimi.
Itse en haluaisi asua paikassa, jossa ainoa kulkuväline on auto, koska en aja juuri lainkaan autoa. Siksi asun radan varrella, mutta kuitenkin rauhallisesti maalla.
Ekologinen jalanjälkeni on nyt aika lailla sama kuin jos asuisin Helsingin keskustassa. Kuljen AINA jollakin muulla kuin autolla jos se vain on jotenkin mahdollista.
AP
1) Maalla asuvat onnellisemmat ihmiset, koska ihmiset välittävät aidosti toisistaan
- maalla asuvilla ihmisillä on samat ongelmat, on alkoholismia, työttömyyttä, välinpitämättömyyttä, suvaitsemattomuutta - avun hakemiseen voi olla isompi kynnys pienten piiriien takia, meillä naapurit eivät pelkästään auttaneet hyvää hyvyyttään vaan uteliaisuudesta ja halustaan saada puhuttavaa, Kauhajokikin on maaseutua näkökulmastani ja tragedian syyt kumpusivat siitä ilmapiiristä
2) Elintaso on maalla parempi aineellisesti ja laadullisesti
- mahdollisuudet ovat pienemmät, ystävät on valittavat "pakon edestä", koska aitoja hengenheimolaisia voi olla vaikea löytää suppeasta piiristä
3) lasten on hyvä kasvaa maalla
- kaupungissa on myös hyvä kasvaa, pelto ympärillä ei ole se onnellisuuden tae
Omista kokemuksistani en voi sanoa, että lapsuuteni päivät olisivat olleet maalla parempia kuin kaupungissa. Koen suurta onnea ja iloa siitä, että täällä kaupungissa on tilaa hengittää henkisellä tasolla. Lapseni näkevät enemmän mahdollisuuksia, erilaisia ihmisiä, suvaitsevaisuutta positiivisessa mielessä.
AP