Tää on varmaan tabu täällä, mutta en juuri pidä toisten lapsista.
" lapset on ihania sillon kun ovat omia"
Olenko ainut joka myöntää edes anonyymisti?
Kommentit (14)
Vierailija:
pidän tosi harvasta ei-omasta lapsesta. Muutamasta kyllä. Omistani pidän ja heitä rakastan mutten siltikään jaksa edes heitä aina.
En pidä suunnattomasti myöskään toisten miehistä.
Samanlaisia ihmisiä ne lapsetkin ovat.
Pidän kovsti läheisistä lapsista, mutta en muista. Miksi sitä pitäisi hävetä? Eihän vanhemmuus tee automaatisesti ihmisestä kaikkia lapsia rakastavaksi.
omille tulee ärähdeltyä ihan pienistäkin. Tylsää.
Ne vieraat lapset joista pidän, on tosi harvassa. En edes omien sisarusten kaikista lapsista pidä. Mutta silti yleensä olen heille ystävällinen. Joitain lapsia ei yksinkertaisesti voi sietää.
Raskaana olevat naisetkin aiheuttavat inhottavan kuohahduksen. Mut mä olenkin katkera lapseton.
Ei minusta. Juuri niinkuin joku sanoi et ihmisiähän heki on niin kuin miehetkin :)
Useimmat taaperot (vihaan tota sanaa) on ärsyttäviä. he kun vasta opettelevat olemaan ihmisiksi ja se osaamattomuus ärsyttää. En oikeen osaa selittää.. Toivottavasti joku ymmärsi.
Omia lapsia kyllä jaksan ymmärtää ja opettaa asioita.
yleensä pidän kyllä paljon tuttujen vauvoista ja pienistä lapsista, mutta isommat ovat yleensä mielestäni ärsyttäviä.
mutta yllätyin itsekkin kun olin päiväkodissa töissä eskari ryhmässä. Tykkäsin oikeastaan kaikista ryhmässä olevista lapsista
Monet äidit tuntuvat olettavan, että muut aikuiset automaattisesti hymyilisivät ja lässyttäisivät heidän lapsilleen, mutta musta ei ole siihen, vieraat lapset eivät herätä mitään äidinvaistoja. Eri asia ovat kavereiden lapset, jotka tuntee jo paremmin, heistä pidän useimmista, varsinkin pienistä taaperoista ja vauvoista. Isompien tuttujenkin lasten joukossa on niitä rasittavia, esim. liian puheliaita ja näsäviisaita. Niin ja yksitellen vieraat lapset vielä kestää, mutta ei joukossa. Olisin mieluummin roskakuski kuin lastentarhan- tai peruskoulunopettaja.
Täällä myös yksi joka ei tykkää kuin omistaan. Enpä toisaalta myöskään kuvittele että kaikki automaattisesti palvoisi mun muksuja.
vielä käy jotain...
IHme umpimieliä täällä taas oikein ketjullinen, oikeinko ylpeitä olette rajoittuneisuudestanne?
En pidä myöskään kaikista miehistä, keski-ikäisistä tai mummoista.
Tässä on ne jotka ei pidä toisten lapsista ja mä kuulun kans niihin.
Inhottava tilanne mulle. Olen yrittänyt mut inhoan niitä. Sitä enemmän mitä enemmän niiden äiti käskee mua kattoo niiden ilmeitä ja lepertelee. Vammasilta näyttää.
pidän tosi harvasta ei-omasta lapsesta. Muutamasta kyllä. Omistani pidän ja heitä rakastan mutten siltikään jaksa edes heitä aina.