Lue keskustelun säännöt.
Runo häissä kaason luettavaksi
Kommentit (5)
Apassi-intiaanien vanha avioliittorukous:
¿Sade ei teitä enää kastele,
sillä olette toisillenne suojana.
Kylmyys ei teitä enää vaivaa,
sillä lämmitätte toisianne.
Yksinäisyyttä ei enää ole,
sillä olette toisillenne elämäntovereita.
Te olette nyt kaksi ihmistä,
mutta edessänne on vain yksi elämä.
Astukaa nyt yhdessä
yhteisen elämänne päiviin.
Ja olkoon elämänne Maan päällä
hyvä ja pitkä.¿
TAI:
Rakastakaa toinen toistanne,
mutta älkää tehkö rakkaudesta kahletta.
Olkoon rakkaus mieluummin aaltoileva meri
teidän sielujenne rantojen välillä.
Täyttäkää toistenne juomaastiat,
mutta älkää juoko vain
yhdestä astiasta.
Jakakaa leipänne,
mutta älkää syökö vain yhtä leipää.
Laulakaa ja tanssikaa yhdessä ja olkaa iloiset,
mutta olkoon kukin teistä yksin
juuri niin kuin luutun kielet ovat yksin,
vaikka ne värisevät samaa sävelmää.
Antakaa sydämenne toisillenne,
mutta älkää omistako,
sillä vain Elämä voi sulkea sydämen käteensä.
Ja seiskää yhdessä,
mutta älkää liian lähekkäin,
sillä temppelin pylväät seisovat etäällä toisistaan
eivätkä tammi ja sypressi kasva toistensa varjossa.
KAHLIL GIBRAN, suom. RISTO AHTI
TAI:
Ei tarvitse
Sinun ei tarvitse kertoa minulle kuinka suuresti minua rakastat,
jos vain jaksat hidastaa askeltasi omiini sopiviksi,
kun aika tekee minusta hitaan ja vanhan.
Sinun ei tarvitse myöskään kertoa,
että olen sydämesi valittu,
jos vielä vuosienkin jälkeen silmilläsi
jaksat väkijoukosta etsiä minun silmäni,
ja jäädä niihin kiinni.
Jos vain jaksat ymmärtää minua silloin,
kun en itsekään itseäni ymmärrä,
ja pysyä samassa huoneessa kanssani silloin,
kun itse itsellenikin olen sietämätön,
en koskaan vaadi sinua
todistamaan rakkauttasi minuun.
Sinun ei tarvitse kertoa minulle,
kuinka suuresti minua rakastat,
mutta kerro Rakkaani silti.
Kerro usein, jotta rakkauden kipeä korvani kuulisi sen,
mitä vapiseva sydämeni jo tietää.
Löydetty tanskalaisen linnan entisöinnin yhteydessä sakastin seinätiilten välistä - muurattu 1642.
TAI:
Avioliiton taito
Pienet asiat ovat isoja asioita. Avioliiton taito on sitä,
¿että ei koskaan olla liian vanhoja pitelemään toisiaan kädestä kiinni.
¿ että muistetaan sanoa ¿Rakastan sinua¿ ainakin kerran päivässä.
¿ että ei mennä koskaan vihaisena nukkumaan.
¿ että ei koskaan pidetä toista itsestäänselvyytenä.
¿ että seurustelu ei lopu kuherruskuukauteen vaan jatkuu läpi elämän.
¿ että jaetaan yhteiset arvot ja päämäärät.
¿ että kohdataan yhdessä kaikki mitä elämä tuo tullessaan.
¿ että muodostetaan rakkauden piiri, jonka sisällä kaikki perheen jäsenet tuntevat itsensä rakastetuiksi.
¿ että tehdään asioita toisilleen pyyteettömästi, ei velvollisuuden tai uhrauksen sanelemana.
¿ että osoitetaan molemminpuolista kunnioitusta ja kiitollisuutta.
¿ että ei odoteta toiselta liikoja eikä etsitä täydellisyyttä.
¿ että viljellään joustavuutta, kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja huumorintajua.
¿ että pystytään antamaan anteeksi ja unohtamaan.
¿ että annetaan toiselle tilaa kasvaa.
¿ että huolehditaan myös henkisestä / hengellisestä hyvinvoinnista.
¿ että etsitään yhdessä hyvää ja kaunista.
¿ että liitossa itsenäisyys on tasavertaista, riippuvaisuus molemminpuolista ja velvollisuudet yhteisiä.
¿ että ei ainoastaan valita itselle oikeaa puolisoa, vaan ollaan myös itse toiselle oikea puoliso.
Olepas hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
t. ei ap, mutta hääjärjestelyissä mukana
Ajatelkaa, että avioliitto on tie.
On tie ja tuuli ja aurinko ¿ siis kaunis tie.
Tietä kulkee kaksi ihmistä.
On onnellista, jos he tarttuvat toisiaan kädestä.
Jos toinen jää jälkeen, toinen odottaa.
Toinen puhuu, toinen haluaa kuunnella.
Toinen on vaiti, toinen hiljenee
ja auttaa toista löytämään sanat.
Toisella on painava reppu,
toinen ottaa sen kantaakseen.
Toisella on nälkä, niin toinen löytää taskustaan leivän
ja he istuvat tierummun kaiteelle
ja panevat sen tasan.
Tulee hämärä ja toinen kompastuu,
niin toinen auttaa ylös.
Toinen eksyy tieltä, toinen huutaa
ja menee etsimään.
Toinen väsyy, toinen puhuu väsymyksen ohi.
Tulee ilta, eikä ole taloja.
Katto harva kuin puun oksista.
Toinen painautuu toista vasten
ja heillä on lämmin.
Tulee ilta ja illat, yö ja yöt, aamu ja aamut.
Jonakin päivänä
toisella on sylissään kolmas, joka huutaa.
Ja oppivat yhdessä olemaan neuvottomat.
Sikojen rakkaus
Kun auringon alla puhkeaa onni,
kun lehmänsä löytää muhkea sonni,
kun kaislikon hauesta hauki saa parin
ja kukkoa kosii se kanoista arin
niin mikseivät sitten sika ja sika
saparon verran ja kärsänsä mitan
toisilleen vannoisi ikuista valaa:
Oi rakkaani, sulle mun kyljykset palaa!
Niin kuu etsii maata, niin suu etsii suuta,
niin kyyhkyset yhteistä nukkumapuuta,
kun peittojen alla on pehmoista kaksin
ja kahdelle yö ryhtyy suojelijaksi
niin mikseivät sitten sika ja sika
saparon verran ja kärsänsä mitan
toisilleen vannoisi ikuista valaa:
Oi rakkaani, sulle mun kyljykset palaa!
Ilpo Tiihonen
lisää ja pitempiäkin