Lue keskustelun säännöt.
En malta olla sanomatta, että siitäs saitte......
05.07.2007 |
Muistatteko kun alkuvuodesta kirjoittelin lapsen koulukypsyystestauksesta psykologilla. Meidän vanhempien mielestä se oli turhaa tai jotenkin ylidramatisoitua. Sain teiltä kirjoittajat aika kovaa kritiikkiä tyhmyydestäni lasta kohtaan, yms. yms. josta pahoitin mieleni ja heti seuraavana päivänä ilmoitinkin päiväkotiin että lapsemme saa osallistua psykologin testiin. Tukea en teiltä saanut tai ymmärtäväisiä kirjoituksia, pelkkää syyllistämistä jne.
Nyt kesäkuussa testit tehtiin kolmena eri päivänä ja sen jälkeen oli palautetilaisuus meille vanhemmille.
Voin ilokseni kertoa testien tuloksen: Psykologi ihmetteli, miksi lapsi oli sinne ilmoitettu. Testi meni erinomaisesti kaikilla osa-alueilla. Psykologin mielestä vanhemmat olivat tehneet 100 prosenttisesti oikean päätöksen laittaa lapsi kouluun.
Joten meidän vanhempien vaikutelma/tuntuma lapsesta oli siis oikea ja sitä ei päiväkodin henkilökunta hyväksynyt ettekä tekään kirjoittajat.
Hyvä, että testi tehtiin, nyt meillä on " vahva paperi" näytettäväksi mahdollisille epäilijöille.
Lopuksi vielä sanon, että en koskaan aiemmin ole kirjoittanut näin " kovasti" ja en koskaan vastaisi/kommentoisi kenenkään kirjoitusta tavalla, jota sain itse osakseni.
Pyydänkin, harkitkaa kahdesti ennenkuin mitään kirjoitatte.
Kommentit (9)
Joku syy sille on mitä ilmeisimmin ollut, että lapsellenne on (päivähoidosta?) ehdotettu testejä.
Se, ettei mitään poikkeavaa ollut, on tottakai hieno juttu. Mutta ei se tarkoita sitä, että vanhemmat aina tietäisivät parhaiten. Ystäväni poikakin sai juuri Asperger-diagnoosin, 10,5-vuotiaana. Jo esikoulussa asiaan kiinnitettiin huomiota, mutta vanhemmat kieltäytyivät tutkimuksista. Monelta jälki-istunnolta, itkulta ja konfliktilta koulussa oltaisiin vältytty, jos tutkimuksiin oltaisiin menty aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Päiväkodissa näkyy miten lapsi käyttäytyy lapsiryhmässä, mutta lapsi voi olla erilainen omien vanhempiensa seurassa joten se ei välttämättä näy kotona eikä ainakaan psykologin vastaanotolla missä lapsi on kahden kesken aikuisen kanssa.
Aina tulee sontaa niskaan, vaikka kuinka yrittäisi toimia oikein tai vaikka kuinka vaikeaa olisi. Kärttyset kotiäidit purkavat oloaan täällä haukkumalla muiden elämää ja tapoja...
Toki on niitä ihania tapauksia, jotka osaavat pysyä asiallisena eriävistä mielipiteistä huolimatta. Suuri kiitos heille!
eikä mitään syytä enää jälkikäteen miettiä oliko päiväkodin mielipiteessä jotain perää vai oliko se oma vaikutelma oikea. Omakin lapseni noissa testeissä kävi vaikka itse olin varsin varma että mitään estettä ei koulun aloittamiselle ole. Halusin kuitenkin saada asialle ammattilaisen varmistuksen kun kyseessä loppuvuodesta syntynyt lapsi joilla herkemmin ongelmia ilmenee ja nyt kun on mustaa valkoisella niin on asiasta hyvä mieli.
Kannatin tutkimuksia ja niin teen vastakin jos niitä jollekulle ehdotetaan - ainahan niihin on joku syy ilmennyt.
Muutama kuukausi voi viedä kehitystä huimasti eteenpäin joten jos alkuvuodesta on ehdotettu tutkimuksia on kesäkuun tilanne aivan toisenlainen - siis joskus.
Ap. olet aikuinen lällättelijä. Ole tyyttyväinen että testit on tehty ja kaikki kunnossa.
Ennemmin olisin huolissani tapauksista joissa päiväkoti ilmoittaa viimeisellä viikolla toukokuussa, että lapsella on jotain häikkää. Tilanne tulee yllätyksenä puskan takaa vaikka vanhemmat on tiedustelleet aktiivisesti lapsensa eskarikuulumisia ja pärjäämistä. Tällainen tapaus on lähipiirissä ja kyllä äiti oli aiheesta närkästynyt. Nyt koululaisena todettu lukihäiriö ja tarvitsi kerrata kakkosluokka joka on ollut lapselle hyväksi, lapsi pärjää nyt hyvin. Jos tilanteesta olisi sanottu eskarivuoden keväällä olisi rattaat pyörineet oikeaan suuntaan jo aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tutkimuksissa aina löytyisi joku diagnoosi kun niitä ehdotetaan niin tutkimukset olisivat tarpeettomia, pelkkä ehdotus jo riittäisi diagnoosin tekemiseen. Lapsen eduksi se vain on että tutkitaan
Koetko ap sen omaa vanhemmuuttasi kyseenalaistavana loukkauksena jos joku ehdottaa?
Jos muistat alkuperäisen viestin alkutalvelta, muistat myös, että kuukausi esikoulun aloittamisen jälkeen päiväkodista kerrottiin, että lapsemme on värisokea. Silmäläärin tutkimuksista mitään ei ilmennyt ja lapsi on tiennyt jo vuosia kaikki värit, innokas piirtäjä kun on.
Samoin kuukausi eskarin aloittamisen jälkeen sanottiin, ettei tunne numeroita eikä kirjaimia. Kysyin asian tilannetta joulukuussa, jolloin ei ollut mitään ongelmaa. Samoin on ollut joka asian kanssa.
Helmikuussa päiväkodista haluttiin kypsyystestiä, mutta kun jälleen toukokuussa asiaa kysyin tilanne oli, että ei tarvitse, pärjää hyvin.
Muutimme eri paikkakunnalle ja lapsi aloitti uudessa päiväkodissa eskarin alettua. Aikaisemmassa päiväkodissa ei ollut koskaan mitään tällaista tullut esille ja otinkin yhteyttä aikaisempaan päiväkotiin ja pyysin rehellistä palautetta, koska epäilin omaa objektiivisuuttani. Vastaus oli, että ei mitään ongelmia ilmennyt millään osa-alueella. Kehitykseltään/taidoiltaa ikäisiään vastaava.
Me vanhempina tiesimme alkutavelta ja tiedämme nyt lapsen taidot ja puutteet. Lapsemme on suuri lahja, ainutkertainen, oma ihana itsensä,
rakastettu juuri sellaisena kuin on.
Kun silloin alkutalvesta kirjoitin, tarkoituksena oli kysellä onko muilla vastaavia kokemuksia, vai olenko aivan hakoteillä tuntemuksieni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voithan haulla nostaa oman ketjusi jos siitä jonkun sanasen muistat niin voidaan lueskella uudestaan. En ilmeisestikään ole sinun ketjuasi lukenut/kommentoinut.
Päiväkodissa näkyy miten lapsi käyttäytyy lapsiryhmässä, mutta lapsi voi olla erilainen omien vanhempiensa seurassa joten se ei välttämättä näy kotona eikä ainakaan psykologin vastaanotolla missä lapsi on kahden kesken aikuisen kanssa.