Olipa valaiseva psykiatrikäynti. Eka käynti ja taidan perua seuraavan ajan.
Siis sille piti heti alkaa avautua, ilman tutustumista/totuttelua.
Koko tilanne oli tosi tukala ja minä melkein panikoin koko tilanteessa. Hiki valui ja nenä vuoti.
Tietenkin se psykiatri päätteli minun olevan oikeasti hullu ja että minut tarvii sulkea johonkin laitokseen. :(
Psykiatri antoi ymmärtää, että olen tosi heikko, kun se kysyi " Onko TÄMÄ asia sinun ainut murhe, etkö ole muuta ongelmaa koskaan elämässäsi kokenut?" Sitten koko aihe siirtyi käsittelemään koulukiusaamista, jonka kohteena olin koko peruskouluajan.
Itse asiaa, jonka vuoksi sinne menin, ei käsitelty kuin ihan pintaraapaisulla ja koko istunto keskittyi koulukiusattuna oloon.
Jäi tosi paha maku suuhun koko istunnosta ja siksi sinne meno ei oikein nappaa...
Kommentit (15)
Siellä saa puhua mitä itse haluaa, älä siitä kallonkutistajaa syytä jos puhuit vääristä asioista.
ei kannata ekasta huonosta kokemuksesta lannistua.
Vierailija:
Siellä saa puhua mitä itse haluaa, älä siitä kallonkutistajaa syytä jos puhuit vääristä asioista.
Vierailija:
ei kannata ekasta huonosta kokemuksesta lannistua.
Sitäpaitsi psykoterapeutti osaa paremmin auttaa kuuntelemalla ja auttaa löytämään ja käsittelemään niitä kipukohtia. Psykoterapeutti ei välttämättä ole psykiatri, vaan voi olla psykologi tai psykoterapeutin koulutuksen hankkinut muu alan ammattilainen. Psykiatri voi määrätä lääkkeitä, joten sielläkin yleensä aluksi käydään, mutta pitkällä tähtäimellä psykiatri on kallis valinta terapeutiksi...
nuo projektit ovat pitkiä, ensin pitää käydä läpi vanhemmat asiat joista asiakas haluaa puhua. Sitten vasta tuoreemmat
Eihän se psykiatri ollut edes tavannut ap:ta aikaisemmin.
koska mulle tuli kanssa tollainen tosi paha mieli.
Lörpöttelen yleensä paljon asioistani, mutta psykiatri oli todella kylmän viileä ja ilkeän oloinen. Olin aivan tuskainen, kun hedelmöityshoidoilla alkuun saatu raskaus päättyi tapaturman = kolarin vuoksi keskiraskaudessa. Oma kuolemakin oli hilkulla.
Samaan tapaan tuntui siltä, että tuoko vain on sinulle tapahtunut (+ mm pari läheisen kuolemaa samana vuonna...) PSYKIATRILTA sain sitten kuulla nämä kliseet lapsettomuudesta eli älä stressaa niin onnistuu ja muuta perinteistä.
Minun on ainakin helpompi puhua ihmiselle, josta välittyy empatia ja myötätunto (tosia se voi ärsyttää). Muutamien kokemusteni perusteella parempia kuuntelijoita ja ihmisiä, joille oli helppo avautua olivat psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen saaneita. Toki heissäkin on eroja.
Mutta suosittelen siis vaihtamaan kuuntelijaa...
ei voi täysin auttaa koska ei tiedä mistä puhuu-Vertaistuki,paras tuki
Psykiatri on lääkäri, joka on erikoistunut psyykkisten SAIRAUKSIEN hoitoon. Harvalla psykiatrilla on kovaa kiinnostusta tai edes muodollista pätevyyttä psykoterapiaan, eikä psykiatrin varsinasiin tehtäviin edes kuulu mikään itkuvirsien kuuntelu.
Menkää psykologille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle / muulle valtuutetulle psykoterapeutille. Heidän tehtävänsä on nimenomaan taputtaa päähän ja kuunnella, psykiatrin tehtävä on päättää varsinaisista diagnooseista, konkreettisista hoidoista jne. Psykiatrit näkevät työssään niin paljon oikeasti traagisia kohtaloita ja pahoja sairauksia, että joku " apua mä en osaa pysyy parisuhteessa ku aina alkaa tekeen mieli naapurin äijää" -valitus ei oikein jaksa herättää myötätuntoa
kamala kokemus sinulla. :-( Otan osaa.
Itse hakeuduin aikoinaan terapiaan kahden keskenmenon ja lapsettomuuden takia. Se on todella suuri kriisi kenelle tahansa. Työterveyslääkärini (nainen) suositteli minulle tuolloin naispsykiatria, joka on itse äiti. Hän sanoi, että sellainen ihminen ymmärtää naisena paremmin nämä tunteet. Ja totta se olikin.
ja se naispsykiatri suositteli sitten naisterapeuttia, joka oli psykologi... psykiatrilla käynti maksaa 90-150 euroa kerta, terapeutilla käynti on noin 60 euroa.
Ensinnäkään et voi tietää mitään terapeutin omasta historiasta. Toisekseen " kirjaviisaus" on sitä, että koulutus pohjaa tutkittuun, eli tieteelliseen tietoon, ei arkiviisauksiin ja yleistyksiin. Terapeutit ovat pitkälle koulutettuja, jatkuvasti tietoaan päivittäviä, eettisesti valveutuneita ihmisiä. Kolmannekseen etkö todellakaan pidä sitä minkään arvoisena, että kokeneet terapeutit ovat kuunnelleet satoja, ehkä tuhansia tarinoita, joihin ovat saaneet työnohjausta (ja ehkä kokeneet samaa) - sinustako se ei kasvata ihmistä lainkaan.
Jos vertaistuki sulle riittää, niin kaikin mokomin, ammenna viisaudet vaikka täältä netistä.