** Elokuiset to-pe **

Eipä tännekään kummempia, hiostaa hiostaa, vietetään poitsun kanssa ihan " kalsaripäivä" tänään, vettä sataa ni kehtuuttaa tehdä mitään. Huomenna ois tarkoitus ajella mummolaan.



Nukkumisesta tuli mieleen että esikoista odottaessani lonkat oli tosi kipeät öisin ja ei tahtonut nukkumisesta tulla mitään, nyt ei onneks vielä sitä vaivaa ole ollut.



Täälläkin kaikki vauvalle laitettu valmiiksi, vielä täytyy korviketta ostaa, mutta sen kerkiää mies hoitaa. Kun tuo aika rientää, oikeesti kohta nää lapsukaiset jo syntyy:)



Kyllä sitä kaikenlaista miettii, mitä on vauva perii äitiltä ja mitä isältä ja muistuttaako pikkuveljeä miten paljon. Itselleäni vaaleat hiukset ja sini vihreät silmät ja miehellä tumma paksu tukka ja vihreät silmät. Poika meillä peri minun blondin tukan ja isot siniset silmät ja pitkät ripset. Mitähän tämä meidän tytsy perii. Ja luonne, meillä poika oinas ja tytöstä tulee sit leijona näiltä näkymin. Meillä isukki leijona ja minä vesimies. Kiva näitä miettiä, mitähän näistä tullee.



Mutta vauva muljautuu mahassa kivasti, liikelaskentaa pitäis vauvasta tehdä, mutta tämä enemmänkin myörii ja pyörii mahassa kuin potkii.



Mut nyt taidan oikaista itseni, selkään rupee käymään tämä istuminen.



Mukavaa päivänjatkoa:)



Iivokki 36+ (la 3.8)

Tässäpä heti ekana nämä neuvolakuulumiset:



Rv: 36+0

Painonmuutos/vko: +500g

Turvotus: merkkas näköjään viivan vaikka turvotusta nyt tosiaan on, ja terkka vielä itsekin nilkkoja katsoessani sanoi että on varmasti jo kipeät. Tais sit tulla terkalle ajatuskatko tuossa vaiheessa kun korttia täytteli :p

RR: 98/58

Pissat puhtaat

Sf-mitta oli 36cm, eli yläkäyrillä mennään vieläkin :(

Lapsiveden määrä Normaali, liikkeet ++ ja syke 140-150



Terkka oli ihan mukava, musta vaan tuntu että sitä tais jännittää aika paljon, kun se oli ottamassa multa sit kolmatta verinäytettä niin sen kädet täris ihan älyttömän paljon, ja se pisti sen piikin muutenkin sillain et se sattu, vaikka yleensä se ei tunnu juuri missään. Tai sit se ei vaan ole tottunut ottamaan verikokeita kovinkaan usein, kun päivätöikseenhän tää on kouluterkka ja kesäsin vaan tekee neuvolasijaisuuksia.



Hitto kun se turvotus nyt löysi tiensä tännekkin, vaikka olihan se ihan arvattavissa, esikosta kun turvotusta alkoi ilmestymään näillä samoilla viikoilla ja se tulikin tosi rajuna. Viimisen 5-6vkon sisällä tuli 10kg painoa ja tämä siis lähinnä nestettä. Toivottavasti nyt vältyn pahimmalta, ei meinaan ole kivaa jos taas katoaa tasapaino ja saa kävellä seiniä pitkin kun ei muuten pystyssä pysy, kun jalat niin mammuttimaiset :/



Väsymyksestä terkka sanoi, että johtuu luultavasti siintä kun hemo on niin alhanen (105) ja verenpaineet myös todella matalat ja sitten vielä nämä ilmat tämän kokoisen vatsan kanssa, ettei juuri ihmettele jos väsyttääkin. Nyt oon heti aamusta litkinyt teetä jos tässä pysyis valveilla , vaikka vois kait sitä päikyille mennäkkin, kun esikkokin vasta nukkumaan meni, tuppaa vaan tulemaan huono olo aina sen jälkeen kun on nukkunut päivällä niin siksi ei viitsisi nyt makuulleen mennä..höh, on mullakin ongelmat.



Noista heinäkuun syntymäpäivistä. Itselläni on synttärit 20072007, ja voihan se olla että vauva saattaisikin syntyä samalle päivälle, kun la on 3.8, mutta tuskinpa tuo tuolta ennen la:ta tulee..olisi kyllä ihana syntymäpäivä lahja :)



Mulla oli jotain muutakin, mut taas RaDe iski päälle..palailen myöhemmin jahka asia palautuu mieleeni! Mukavaa viikonlopun alkua kaikille :)



Toiv. Falz & Veijari 36+0 (28pvää laskettuun aikaan, alkaa jo paniikki iskeä) :o

Nyt on ekaa kertaa sellanen olo et vois hormoonien piikkiin itkee tirauttaa.



Alko koko homma päin veetä, tänään sitten oli päättäny synnyttää vissiin puoli kaupunkia ja mua ei otettu sisään kun ei ollu vapaita paikkoja.

Reilun 30minsaa kerkesin istuksia ennen kuin mut haettiin sisälle, ei pahoiteltu odottelua eikä mitään muutakaan.



Kätilö kysy vaan et niin minkä takia sä täällä oot, vaikka kerkesin jo aiemmin kertoa et synnytystapa arvio ja vauva perätilassa...

No sit se kysy, et mitä sä haluat et täällä tehään, ja mä oon ihan kuutamolla et mistä vi**sta minä tiedän?

Sopersin sit vaan et no ensisynnyttäjänä sitä arvioo tulin hakeen ja varmistaan vauvan perätilan ja ehkä koittamaan sitä käännöstä, jahka juttelen eka lääkärin kanssa.



No sit se lykkäs mut käyrälle, jossa makoilin 30minsaa ja sit tuli lääkäri.. ja se tietenkin oli kesätuuraaja, pe**ele. vanhempi nainen kylläkin.

Tervehti nopeesti ja alko vaan ultraamaan samantien.

Sit kun yritin kurkkia monitoria niin vasta sitten käänsi sitä muhunkin päin, ei selittäny mitään. Kunnes kysyin jossain vaiheessa, et mikä toi on...

Se katto mua hölmönnäköisenä ja sit selitti et vartalonympärys. Pidin suuni kiinni enkä sit viittiny kysyä enää mitään, kun tuntu et se vastauksen saaminen on niin hemmetin vaikeeta.



Painoarvioks räpsähti tasan 3 kiloo, eli hitusen yläkäyräl, pitäis vissiin olla maks.2800g tässä vaiheessa.



Sitten mitään sanomatta alko vaan kääntämään ja murjomaan tota mahaa. En kerenny ees kissaa sanoa!

Eka pyyhki vaan niitä ultrageelejä pois ja sit se jo murjo mua ja mun masua...



Sanoin kahdessa vaiheessa, et nyt tuntuu aika pahalta jos vielä kestää kauemmin niin on pakko lopettaa, etten kestä enempää.

Se saatana vaan mutis et jos yhtään lohduttaa niin en minäkään kauaa jaksa kättäni tässä pitää...??siis daa?

Sitten helppas hetkeks kun Maris kauheen vääntämisen jälkeen kääntyi poikittain, ja heti kun päästi irti niin tsuida tsuida mites kävi....



Perätila on ja pysyy.



Sitten kun kätilö kyseli et laitetaanko kontrollia aikaa mihin, niin lääkäri vastas et parin viikon päähän ja sit kuvataan lantio samalla, et mahtuuko tulemaan alakautta... Mä olin siinä vaiheessa jo taas piuhoissa kiinni selkä lääkäriin päin ja kellot alko vaan kalkattaa päässä, et mitä häh, miks kuvataan lantio, enhän mä aio synnyttää alakautta....



Siinä sit piipitin, et mä en halua synnyttää alakautta perätilasta, ja se lekuri tuli taas virne naamalla, et no voi voi sitä on tullu kuunneltua kauhujuttuja sitten niinkö?

siinä vaiheessa sanoin jo aika napakasti et, ei se nyt siitäkään välttämättä oo kiinni, mut ei kyllä kiinnosta vauvan terveyttä alkaa riskeeraamaan.



Sitten se muuttu asialliseks taas,, ja selitti kaikkee kuinka paljon ehtoja tarttee täyttyä että edes sais synnyttää alakautta perätila vauvan jne.

Lopputuloksena " saan" miettiä tän kaks viikkoo ja kertoa sit seuraavalla kerralla mitä tehdään.



No v**** se sektio!!! Väännänkö rautalangasta, kyllä......

Lääkäri kyllä itsekkin epäili et vauvan painoraja ehto ei tuu täyttymään mun kohdalla, eli vauva on liian iso alatiesynnytykseen.

Mutta kääntää en enää anna, piste. Maha on todella arka ja kumartuminen yms ei todellakaan onnistu. Hyvä kun pääsin autosta pois tossa kotipihalla.



Ai juu, Maris on todella omituisessa asennossa mahassa... Kyljellään mun oikeassa kyljessä, toinen jalka kippurassa ja toinen koipi suorana alas... Et ei ihmekkään jos potkut tuntuu välillä täsmäohjuksina tuolla luun seutuvilla....



Plus ton asennon takia mä ehkä näin kuin näinkin jotain haarovälistä..



Mutta olo on nyt todella runnottu ja murjottu, ja ihan kuin alkais mustelma ilmestymään toisen lonkan yläpuolelle, kiva. Mä en käsitä miten , hetkinen oliko Vitanova?; oot pystyny antaan kääntää kaks kertaa jo????

Eiks sulla satu se lainkaan?

meinaan mulla runnottiin oikein nyrkin kanssa peppuun liikettä, mutta eipä auttanu. =/



Nyt takas makoileen tän aristuksen kanssa.

Ikävä kuulla sun inhottavasta äitipoli käynnistä, ikävää ettei henkilökunta ole osannut olla ammatillisia sinua kohtaan, huonoa tuuria ja kiirettä kaiketi, mutta ei se ketään oikeuta noin käyttäytymään. Menisivät itteensä, niiden tehtävähän on auttaa odottavia äitejä ja tehdä olo mahdollisimman mukavaksi ja positiiviseksi, ei voi kun ihmetellä.



Koita kestää Helga ja voithan antaa palautetta niiden käytöksestä, kun kyllä tuo asiattomalta kuulostaa kun muutenkin voi olla herkkä mieli ja kun jännittää nuo tilanteet, kun ei teidä mitä niissä tapahtuu, ainakin eka kertalaisena ois hyvä et edes jotain kertosivat.



vauva2006 rv35+6, la 4.8.

Inhottavaa kohtelua! Ihan kuin oisit siellä ollu niitä häiritsemässä! Antaisin kyllä myöskin palautetta ja tuo että maris on nyt oudossa asennossa, jos alkaa huolettaa, marssit sinne synnärille takasin! Samoin jos muuten paikat kovasti kipeät. Ei kait se kääntäminen nyt pidä ketään vahingoittaa.



Maailmassa tapahtuu paljon ikäviä asioita, äitejä kuolee synnytyksiin ja vauvoja kuolee niin kohtuun kuin kohdun ulkopuolella. Lapsi voi myös sairastua vakavasti tai hukkua, kuten täällä pk-seudulla eilen. Maailma on täynnä vaaroja, mutta ei niitä auta alkaa pelkäämään, tietenkin tehdä kaikkensa vahinkojen estämiseksi (kuten tuo hukkuminen), mutta kaikkeen ei voi vaikuttaa. Nautitaan me nyt tästä raskaudesta ja se, että valitetaan niistä " pikku asioista" kertoo, että maailma pyörii, niinkuin sen pitääkin. Itketään niitä isompia murheita sitten, jos/kun on niiden aika. Osanottoni sille perheelle, joka kohtukuolemassa menetti vauvansa. Moista kohtaloa en soisi kenellekään, on se niin kova kohtalo. Toivottavasti selviävät siitä, aikanaan.



Toivottavasti en kuulostanut kylmältä, haluan vain suojella itseäni ajattelemasta kaikkia vaihtoehtoja (nimim. äiti, joka edelleen käy JOKA ilta katsomassa että esikko 4v on hengissä nukkuessaan, jäi päälle vauva-ajalta kätkytkuoleman pelon takia).



Täällä voidaan ihan ok, illalla pesin sen vessan ja imuroin, mies auttoi järjestelyissä, ja hengissä olin edelleen ;) Supistukset lisääntyy muuten selkeästi iltaa kohden, mutta kohta niitä jo toivotaan ;) Ei mene siskot montaa viikkoa enää... Mitenhän se Teresa jakselee? Toivottavasti siellä kaikki hyvin, samoin kuin maakulilla.



Voikaa hyvin, ja nauttikaa näistä pötseistä kaikkine vaivoineen, kohta se on muisto vain! emma 35+0(poks!)

Tänään 32 + 3. Olin eilen neuvolassa. Kaikki ok, isohkoa vauvaa odotan, nyt kokoarvio 2 600 g. On mukava ajatella, että tehdään sektio, niin ei tarvitse ainakaan joutua punnertamaan neli kiloista vauvaa. Ei turvotusta vieläkään, ihme sillä esikoisesta sitä oli oikein kunnolla. Painoa tullut alusta jo 14 kg. Nyt käyn sitten neuvolassa kahden viikon välein.

Nukkuminen on vähän niin ja näin. Voin levätä ainoastaan vasemmalla kyljellä, tyyny jalkojen välissä. Heräsin juuri päikkäreiltä, ilman niitä en enää jaksaisi koko päivää touhuta esikoisen kanssa (4 v).

Kaamea kokemus Helgalla synnytystapa-arvioinnista, harmi, että moisia moukkia pääsee alalle.

Mukavaa päivän jatkoa, minä rupean miettimään mitä leipoisin tyttäreni syntymäpäiville, joita vietämme maanantaina.

Ei ole totta, että jouduit kokemaan moista ns. asiantuntijoiden puolesta! Argh!

Tarkistihan tämä lääkäri kääntömurjonnan jälkeen kunnolla ultralla, ettei aiheuttanut mitään vahinkoa? Jos meinaan sanot, että vallan mustelmaa pukkaa eikä kävely onnistu... PIUKKAA PALAUTETTA moisesta, sä sentään olet maksava asiakas ja kyse on pienen, puolustuskyvyttömän lapsosen terveydestä! JA itsehän olivat kutsun sulle äitipolille laittaneet, eihän sinne kukaan huvikseen voi aikoja varailla. Aijai, miten tätä muoria täällä sapettaa (varsinkin, kun samantapainen käynti itsellä edessä ensi pe, ja muistan viimeisimmästä synnytystä edeltäneestä yliaikaiskontrollista äitipolilla, miten sitä oli päättänyt sanoa yhtä sun toista, mutta itse tilanteessa on itsekin vain niin avuton ja herkkiksenä ja tuskaisena, etten sitten saanut sanottua juur mitään... JA lapsihan tosiaan lopulta arvioiden vastaisesti painoi ei sen luvatun " maksimissaan 4 kg" vaan 4690g)...



Mulla kääntäminen kesti molemmilla kerroilla ehkä minuutin, ja pusertelu tuntui erittäin epämiellyttävältä, mutta ihan siedettävältä, konkari oli kääntämässä. Voin vain aavistella, miten hauskaa, jos aivan ennalta ilmoitamatta kokematon ryhtyy tylynä vääntämään. Eikä siitä mitään kipuja pitäisi kaiketi jälkeenpäin tuntua! Mä soittaisin synnärille ja varmistaisin juttelemalla jonkun toisen lääkärin kanssa. Ihan varmuuden vuoksi.



Jaa' a, saapa nähdä, mitä keksivät oman pääni menoksi ensi perjantaina. Raportoin siitä sitten.



Tosiaan, kuinkahan Teresa tyttöineen voivat?



Sympatioita, Helga! Ja pidät omasta mielipiteestäsi kiinni. Se on sectio, jos se sinusta parhaalta tuntuu! Meikkis oli ennen miettinyt, että kyllä sitä alatiesynnytystä mieluiten kuitnekin kokeilisi. Nyt, kun itse olen tässä samassa tilanteessa, on ollut komplikaatioita ja isoja lapsia ja jo nyt pidentyneitä ponnistusvaiheita ja repeämiä ja imukuppeja (!!Ü) normaaleissa synnytyksissä, olenkin kummasti asiaan perehdyttyäni kallistumassa myös sectioon, niin leikkauskammoinen kuin olenkin.



Halauksin,



Vitanova rv 35+6 (la 4.8)

Helgalle pahoittelut äitipolikäynnistä. Ihan hyvin voit valittaa kohtelusta.



Me selvittiin tänään Ikea-reissusta, vaikka selkä meinasi loppuvaiheessa hajota. Myös tyttö jaksoi ihmeen hyvin, vaikka välillä mopo uhkasi karata.. ;) Pian pääsen jo laittamaan lipastoon tavaroita. Kivaa. Muuten en kyllä moiseen tavarataloon helposti eksy, ellei ole valmis lista kädessä. Ahdistun siitä tavara- ja ihmismäärästä. Tätä reissua ennen lipastoa on etsitty mm. kirpparilta, kierrätyksestä, antiikkiliikkeistä ym. Nyt sai etsiminen riittää.



Viime yö oli meillä tuskaisen kuuma, hikoilun määrä on uskomaton. Eka maitotippa oli paidassa eilen aamulla. Ennen esikoista maitoa ei tihkunut ollenkaan ennen synnytystä, olinkin vähän ihmeissäni.



Vielä tykkimäki-reissu olisi edessä, isovanhemmat onneksi vievät tytön Korkeasaareen (itse en siellä jaksaisi). Tykkimäelläkin ajattelin puolet ajassa istua penkillä. Eläinpuistoissa on usein ihan liikaa kävelyä, joten ne itse jätän muille, itse en kykenisi enää seisoskeluun ja kävelyyn selän vuoksi. Ja silloin kyllä turvotuskin alkaa helpommin.



Mukavaa viikonloppua! Lepoa kaikille sitä tarvitseville!



Västis ja Taimi 34+0 (poks) la 17.8.

No voi surku, olipa helgalla ikävä käynti äpkl.lla:( Itse olen saanut aina ihan asiallista palvelua, tietysti aina jonkun kätilön tai lääkärin kanssa synkkaa paremmin kuin toisen. Ihmettelen, ettei sinulle selitetty tuota kääntöä ennen siihen ryhtymistä etukäteen, että heti vain hommiin...

Paljonhan olen näiden raskauksien aikana pkl ja päivystyksessä ja osastolla pyörinyt ja valitettavasti joukkoon mahtuu jos jonkinlaista henkilökuntaa. Useimmiten ei pääse ajoissa vastaanotolle, mutta siihen olen aina varautunut, eli päivystykseenkin jos olette menossa joskus niin kirja tai vaikka kutimet mukaan, kuluu aika joutuisammin. Tuosta myöhässä olemisesta en ole koskaan ollut pahoillani, koska enpä usko, että lääkäri on sillä aikaa peukaloitaan pyöritellyt ja toisaalta silloin kun omalla kohdallani on oikeasti ollut hätätilanne niin silloin kaikki toimii ihailtavalla vauhdilla niin kuin pitääkin. Enkä usko, että henkilökunnastakaan on mukava olla myöhässä aikataulusta. Ei viime mutta sitä edellisellä kerralla äpkl.lla lääkäri oli 1,5 h myöhässä.

Toivottavasti jatkossa meillä kaikilla olisi mukavia kokemuksia noista sairaalareissuista. Ja vielä helgalle: niin kuin lääkäri epäili niin taitaa ensinnäkin vauva olla joka tapauksessa liian iso alateitse perätilassa synnytettäväksi ja loppu viimein synnytystavan valinta on kuitenkin sinun päätöksesi, kun kyseessä on perätila.



Hyvää viikonlopun alkua kaikille!!!

Tuli sitten vietettyä sairaala elämää ihan pitkän kaavan mukaan. Jouduin sairaalaan maanantaina 18.6 kun keuhkovaltimopaineet hujahti pilviin.

Ja sektio päätös tehtiin.



meille siis syntyi 27.6 suunnitellulla sektiolla ( nukuuksessa) pikkuinen prinsessa

pituus 42 cm ja painoa 2045 rv 32+1 Tytsy laitettiin kasvamaan keskolaan ja mamma vietti ensimmäiset päivät teho-osastolla. Isi on ollu koko ajan tytsyn kanssa. Ja tämä mamma näki oman kultansa ekakerran kun ikää oli jo karttunu 5 päivää. Sen jälkeen onki nähty 2 kertaa päivässä Kun molemmat sairaalassa majailtiin. Tänään sitten kotiuduin ja nyt alkaakin sitten sopeutuminen kotielämään ja kodin ja sairaalan välin kulkeminen.

No jospa sitä kasvettsiin nopeasti. Tytsy on jo päässyt pois happikaapista ja Nyt majaillaan lämpöpöydällä, kunnes aikanaan siirrytään pois tehohoidosta. Maitoa tytsy saa tällähetkellä 12 milliä kerrallaan 2 tunnin välein. pyrkimys on päästä 20 milliin lähipäivinä.

Syöttäminen ja vaipanvaihto kuuluvat jo päivittäisien vierailujen sisältöön ja huomenna oisi tarkoitus saada tytsy jo syliinki.



Mutta palailen kertomaan kuulumisia taas tässä ja lueskelen teidän juttuja kun jaksan ja ehdin



Teresa81+ Saana tytsy 1vko 2 pv



RintaMaitoa en voi antaa koska sain lääkkeitä ( pitkäaikaiseen käyttöön) joitten vaikutusta vauvaan ei tiedetä,joten nyt vain toivon että maidon tulo loppuisi mahdollisimman pian.



Kotiin tulo oli rankkaa väsyttää kauheasti ja itku on herkässä kun on niin ikävä vauvaaki.

Olen varmaan monen muun elokuisen kanssa odottanut viestiäsi, hieno juttu että kaikki on kunnossa !!! Pian saat tytön omaan kotiin hoidettavaksi ! ONNEA !!!!!!!!!

Pitkästä aikaa kirjottelemaan ehdin. Lukenut toki olen juttuja lähes päivittäin. Itse tänään kävin neuvolassa tarkistamassa vauvan tilan kun oli liikkunut parina päivänä niin vähän, jos ollenkaan. Sykkeet oli hyvät ja heti kun kotiin päästiin ja söin kunnolla ruokaa niin vauva alkoi taas aktiivisesti liikehtiä, normaaliin tapaan. Nolottaa enää se hysteerinen itkeminen siellä neuvolassa =(. Miten sitä voiki niin hädissään olla! Tuntui ettei mikään saa rauhottumaan ei edes se sykkeen kuuleminen. Liekkö sitten johtunut siitä kun noista kohtukuolemista on ollut puhetta.... Onneksi kaikki oli ok ja menee tuo itkeminen nyt hormoonejen piikkiin. Neuvolatäti oli kyllä ystävällinen ja ymmärtäväinen ja käski tarkkailla jatkossaki liikkeitä... Ja viivyttelemättä ottaa yhteyttä sairaalaan synnytysosastolle jos liikkeissä on suurta poikkeamaa. Esikoista kun odottaa niin kaikki on niin uutta ja ihmeellistä!



Hempasta piti sanomani että oletteko B-vitamiinia siihen kokeilleet? Itsellä rauta ei nosta hemppaa mihinkään mutta B12 vitamiini nostaa sitäkin tehokkaammin. Rautavarasto arvot sitten tsekattiin niin olivat erittäin hyvät ja silti hemppa pysyi matalana lääkäri mietti miten se on mahdollista ja sitten itse ehdotin tuota B12 vitamiinia kun on ennenki tehonnut anemiaan mulla. Lääkäri sitä epäili mutta tehosihan se ja hemppa nousi 104 ---> 115 hetkessä! En tiedä toimiiko toisilla, mut voiha sitä kokeilla =).



Painon noususta... Mulla noussu paino nyt koko raskauden aikana 3 kiloa. Tietty en missään missin mitoissa ollut aikaisemminkaan.... Mutta ei ole erikoisia mielihalujakaan ollut ja terkka on ollut tyytyväinen painon hallintaaan. Viimeeksi oli pudonnut -100 g.



En nyt tosiaan muista mitä muuta piti kommentoida... jotain oli.



Hyviä vointeja kaikille ja toivotaan huoletonta loppuraskautta... Ei oo montaa viikkoa enää.



S.M.L. rv 33 + 5 (LA 18.8.)

hei taas pitkästä aikaa...



päivittäin olen käynyt lukemassa, mutta aikani ei ole antanut myöden turinoinnille.



Onnea Teresan perheelle Saana-tyttösestä. Jaksamista sinulle ja kasvun- ja kehityksen säteitä pikkuiselle neidollenne!



Gekkokolmosen kuulumisia olen myös kaivannut, sillä hänhän kärsi ennenaikaisista supistuksista kanssani. Eikai vaan...?



Emmalle, Vitanovalle ja wintergirl`lle rauhallista eloa, jotta saatte supistukset pysymään poissa tai paineet pysymään aisoissa. Odottavan aika on pitkää saati sitten, kun joutuu puolitehoisena olemaan ne viimeiset " kituset" ajat.



KOhtukuolemasta, lapsen menettämisestä: Ensimmäinen raskauteni päättyi vkolla 36+ kohtukuolemaan. Syy on jäänyt mysteerioksi, mistään ei vikaa ole löydetty. Nykyisin olen jo aikalailla sinut asian kanssa, vaikka aihe aika ajoin kalvaakin mieltä. Parasta lääkettä menettämiseen on ollut tuo ihana poikamme, joka on saanut katseen menneisyydestä tulevaisuuteen. Vieläkään en siedä onnitteluita perheenlisäyksestä raskauden aikana, läheisten liiallisesta hössöttämisestä jne. Suorastaan suutun! Kaiken tämän olen valmis vasta vastaanottomaan siinä vaiheessa, kun todellakin saan käärön elävänä syliini tuhisemaan. Vasta silloin tunnen saavuttaneeni jotakin, josta voi onnitella, iloita. Minulla iloinen, onnellinen odotus loppui iltaan, jolloin tytömme " iltajumppaa" ei enää tullut. Yöllä todettiin tyttömme kuolleeksi ja aamulla synnytys käynnistettiin (kunhan sektiot yms. oltiin hoidettu pois), illalla synnytin tyttäremme. Elämän oli jatkuttava, vaikka sillä hetkellä tuntui ettei ollut syytä elä, mutta tässä sitä porhalletaan todella onnellisena äitinä ja vaimona. Parisuhde muutti paljon muotoaan kaiken tämän jälkeen ja todellakin kummatkin olemme kaiken kokemamme jälkeen varmoja, että oikea kumppani seisoo vierelläni. KOva kasvun paikka se oli, mutta asia oli vaan hyväksyttävä ja muiden odottajien oli annettava olla onnellisia ja koitin kovasti nauttia heidän odotuksistaan ja vauvoistaan, vaikka välillä katkeruus olikin kauhea. ohoh, tulipa taas tekstiä ja varmasti tulisi lisääkin.



Oma napa:

kärsin ennenaikaisista supistuksista ja nyt...tsadaa ne ovat poissa. Ihanaa!



Kellokin näyttää jo vaikka mitä ja minä vaan istun koneella...kait pitäisi vääntäytyä sänkyyn...



-Möykky (la 25.8.)



p.s. Näin muuten viime yönä unta, että meille syntyi poika 15.8. Painoa 4,300 kg ja pituutta 55 cm! Meillä tuo sukupuoli ei ole tiedossa, toiveissamme on vain terve ja elävä lapsi.

Olo on sitä ja tätä, maha aristaa edelleen, muttei oo enää niin hiivatin kipee kun päivällä.



Tosta operaatiosta seuras sitten orastava mustelma lonkan päälle ja vajaa kymmenkunta uutta raskausarpea massuun.. Kiva. =/

(Ei niillä arvilla väliä silleen, mut ilman niitäkin oisin voinu olla..)



Mua häirittee, et käännösyrityksen jälkeen ultraa käytettiin tasan verran, että lääkäri näki vauvan olevan edelleen perätilassa. Käyrällä olin ennen toimenpidettä 30minuuttia, mutta yrityksen jälkeen vain 10min... Koomista?



Ja mikäli siellä kontrollissa on sama lääkäri taas, niin en suostu enää yrittämään käännöstä. Se on ainakin saletti.

Ja mikäli siellä on eri lääkäri niin saa olla todella hyvä puhumaan, jotta pääsisi koittamaan käännöstä uudelleen...



Luojan kiitos vauva on närkästyksissään melskannut mahassa tänään urakalla, ei juurikaan ole pausseja pitänyt. Tietääpähän ainakin,että hengissä ollaan!

ja todellakin ensi tiistaina neuvolassa mainitsen tästä lääkäristä, ja aion myös kysyä psytyykö selvittämään etukäteen, onko hän mahdollisesti vuorossa silloin kontrollin aikaan...

Siis neukkatätihän oli jo sitä mieltä ettei kääntäminen onnistu ja kas kuinka kävikään.



Nyt yritän mennä nukkumaan, saa nähdä miten siinä sitten käy... Alkaako aerobiccaus samantien..



Psst.. Vähä mua huolestuttaa, et miten se käännösyritys on voinu tehä Mariksen jalalle.. Se siis oli siinä samassa balleriina asennossa jo ennen käännöstä.

ja siks toisekseen, miten se sellaisessa asennossa on alkanu olemaan? Luulis vetävän toisenkin jalan välillä koukkuun tai jotain..



T Väsynyt Helga & Maris rv 35+5 la 6.8

Kiva kuulla teresasta pitkästä aikaa, olet mielenpäällä ollut, kuten varmaan muillakin:)

Hyvä että kaikki meni hyvin ja olette saaneet pienen tyttärenne maailmaa:) Onnea ja jaksamista tuoreille vanhemmille!



Hyvin nukutun yön jälkeen olo hyvä, pitäis lähtee mummmolaan ajelee tänään, ihan mukavaa välillä poistua täältä neljän seinän sisältä, kun on niin huonot ilmatkin ollut.

Toivottavasti aurinkokin vähän pilkahtaisi viikonlopun aikaan.



Viikonloppuja eloisat!



Iivokki 36+1 la 3.8

ja yöt on tullut nukuttua tosi huonosti viime päivinä.on muuten tosi kiusallista kun on yskä ja raskaana.mullekun tulee aika helposti sellainen ainakin 2vkoa kestävä hevosyskä =(



mutta en viitsi valittaa...aamun lehdessä oli asuntoautoturman kuolinilmoitukset missä kuoli isovanhemmat ja äiti+2pientä lasta, itkeä tirautin lehden takana piilossa,4v poikani söi vastapäätä aamiaista,enkä jaksanut ruveta selittämään miksi itken.siinä isä hyvästeli niin kauniisti omat kultansa että laittoi kyllä omankin mielen tosi surulliseksi ;(



onko teistä muista tullut varovaisia tai että olette alanneet pelätä jotain asioita lasten/raskauden myötä?

minusta tuli todella automatkakammoinen pojan myötä.en tykkää yhtään autolla matkustamisesta.mummulan matkat 150km n.kerran kuukaudessa ovat yhtä painajaista,ja minnekään kauemmas lähtö auton kanssa muutenkin.tuntuu tuo liikenne menneen niin välinpitämättömäksi ja hurjaksi.



oltiin eilen koko perhe piknikristeilyllä.mukavasti matka meni ja oma vointi oli yskästä/kurkkukivusta huolimatta ihan hyvä. leikkihuoneissa ja pelatessa se aika meni,ja tietysti pitkältä pojan ehdoilla.

nyt oon kyllä ihan väsy.pisti ärsyttää kun mies nukkuu yönsä hyvin, nousi ylös vasta äsken ja nyt se lojuu sohvalla silmät kiinni.mä oon sanonu sille että nukkukoot vaikka klo12,mut kivempi ois nähdä se " elävänä" nousseena kun että makaa kun raato mun silmien alla.



neitiniiskunen rv 33+2

Ensiksi lämpöiset onnittelut Teresa81:lle ja pikkuiselle! Olipa hyvänkokoinen tuo vauveli jo kaksi kiloa, toivottavasti saat hänet tänään syliin ja mahdollisimman pian kotiin ja tietysti hyvää vointia myös sinulle toivottelen!



S.M.L: Eipä me odottavat äidit olla enää loppuraskaudesta ainakaan välttämättä ihan " järjissään" , kyllä sitä tuntuu, että välillä on niin hormonimyrskyissä ja herkkänä, että ihan hävettää. Mutta sehän vain kuuluu asiaan ja eiköhän tuo sinun neuvolaterveydenhoitajasi ole noihin tottunut ja pääasia on, että sait oman olosi rauhoittumaan.



Mökkyräinen: Sanattomaksi vetää tuo kokemukseksi... Ajattelin jotain järkevää tähän kirjoittaa, mutta... Miten itse jaksat tämän loppuraskauden?

Itselleni tuntuu olevan aika vaikeaa tällä hetkellä, kun itselläni on ne viikot jolloin verenpaineet ovat alkaneet nousta. 2. raskaudessa kouristin tosi nopean paineennousun jälkeen. Ohjeena on seurata paineita ja nimenomaan oireita, koska minulla ei sitten oikein ole raskausmyrkytys antanut muita oireita kuin nuo omat huonot tuntemukset. Jotenkin sitä odottaakin, että ne paineet nousisivat kunnolla, kun tämä epävarmuus on niin rasittavaa. Alkuviikosta paineet lähtivät nousuun ja nyt ovat taas paremmat, tämä sahaaminen on rasittavaa ja kyllä viikot ovat pitkiä... Tilannetta myös pahentaa se, että en oikein omista peloistani viitsi muille puhua, kun tällä taustalla kaikki läheiset ovat muutenkin jo varpaillaan ja yritän itse sitten olla mahdollisimman normaali, että muitakaan ei sitten jännittäisi.



No nyt riittää tämä valittaminen, ja ehkä huomenna on parempi päivä noin omien mielialojen suhteen. Kiva muuten, että pino hieman lisäaktivoituu varsinkin te elokuun puolenvälin ja siitä eteenpäin lasketun ajan omaavat, kun ajattelin, että kohta täällä yksin kirjoitellaan, kun nuo alkukuulaiset alkavat poksahdella.



Kukas se ensin on täysiaikainen, eikös ensi viikolla ala jo viikot 37 poksumaan ja sitten niitä suppareita odottelemaan!!!



Ai niin jokos muut on alkaneet nähdä unia synnytyksestä? Täällä alkaa unet olla jo niin sekavia, että huh huh!!!



Ja aamuyön valvojia??? Nyt tuntuu, että joka aamuyö melkein se kaksi tuntia valvotaan...



Ihanaa viikonloppua kaikille!!!



hermoheikko wintergirl 32+4 (l.a.28.8)

tervetuloa vahvana maailmaan, pikku Saana! Voi kyllä uskoa, että mieli on herkkänä ja vauvaa ikävä, vaan upeaa, että nyt jo voit itse niin hyvin, että pääset hoitamaan tytärtä sairaalassa. Ja pian saat myssynkäisen kotiinkin, ja siitä se rullaati lähtee sitten menemään. Aika hurja, että jouduit olemaan noinkin pitkään teholla, vaan nyt siis kaikki hyvin. Mahtavaa!



JA Möykkyräiselle sympatiat. Itsellä pörähti juuri tänään rv 36+ käyntiin. Enpä tahdo edes kuvitella, miten itse moisesta selviäisi... vaan pakon edessä sitä olisi kai jotenkin koetettava päästä taas elämään. Hienoa ja ihailtavaa, että rohkenit yrittää kaikkea uudelleen, ja tulos on siis kuvaamasi lailla näin kaunis. Vain kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi jatkossa!



Olla möllöttelem kotosalla varsin fiinit Henkan ja MAukan mammaverkkarit jalassa lököttäen. Ennen raskautta vähän normaalia pidempi t-patia rullautuu kainaloihin ja maha pallottaa tuossa paljaana, Hehkeä näky! Mies lähti naperoiden kanssa kauppaan. Meitsi voisi koettaa ulkoilla niiden kanssa pihassa tovin, jahka kotiutuvat ja saadaan kuravaatteet ylle.



Lokoisaa viikonloppua kaikille! Niin, ja hyvä, että Helgan Maris rauhoittaa äitiään potkuilla! Wintergirlin tapaan meikä on aina synnärillä ja synnyttäneiden osastolla saanut kuningattaren kohtelua, kaikki ovat olleet aivan uskomattoman ystävällisiä, vaan äitipolilla täällä hallitsee lääkäri, joka tietää arvovaltansa ja käyttää sitä siekailematta, vaikka periaatteessa aivan kuivakkaan asiallinen onkin. Olen vain kuullut niin monesta äidistä, jotka ovat joutuneet itkujen kautta tappelemaan, jotta ovat saaneet section perätilatapauksessa, jos ovat sitä ensisijaisesti toivoneet. Lääkäri kun on perätilasynnytyksissä pihtienkäytön guru SUomessa, ja sairaala toimii opetussairaalana...



Vitanova, hip ja hei, jo rv 36+0! La 4.8

hankaline tilanteineen!

Jotain piti vielä kommentoida luettuani viimeisimmät viestit, mutta nyt tuli kaupasta varsin melukas trio innokkaana kertomaan huikeita supermarket-kokemuksiaan äidille!



Vitanova

Ihan ensin Teresalle ja miejelle paljon onnea pikkuisesta prinsessasta!



Möykkyräinen:Varmasti tuollainen suuri menetys on lujittanut parisuhdetta.Ihanan rauhallisen oloisesti odottelet nyt tulevaa vauvaa kuitenkin.Tsemppiä loppu viikoille!



Helga:Sul on kyl ollut ikävän kuuloinen käännösyritys.

Itse mietin vielä rv 33,etten anna kääntää pikkuista,jollei hän itse käänny,niin oisin yrittänyt alateitse synnytystä.



Hän kääntyi kuitenkin rv 34 rt:aan ja on siitä lähtien ollut vasemmalla kyljellä,vasemmalla puolella vatsaa ja potkii oikealle puolelle.Eilen alkoi rv 36+0.Tuntuu hrjalle,että esikoinen syntyi 36+2,eli jos vauva syntyis samoin,hän syntyisi jo huomenna!Tää koko odotusaika on mennyt niin nopeasti,et tuntuu ihan uskomattomalle.



Onko teidän muiden vauvoilla jo havaittavissa rytmiä?Nukkumisessa ja hereillä olossa siis?Meillä tällä on selvästi yhtä hyvät unenlahjat,kuin kuopuksella oli mahassa ja sama rytmi jatkuikin koko vauva-ajan.



Tämä tyttönen nukkuu 4-5t putkeen,potkii puolisen tuntia ja taas sama toistuu.Yöllä oon nukkunut niin sikeästi,et havahdun kyllä liikkeisiin(hereillä 1-2 krt yössä),mut en niin kunnolla,että jaksaisin kelloa katsoa.



Koti on nyt likipitäen suursiivottu joka nurkasta ja kaikki alkaa olla ihan valmista vauvaa varten.Kuopuksen reaktio jännittää jo hiukan,rakastaa yli kaiken vauvoja ja muita lapsia,mutta mitä sitten kun tajuaa,että vauva on tullut oikeasti jäädäkseen.



Hyviä vointeja kaikille.



Lumina ja Lahja rv 36+1