¤¤ Joulukuisten tiistaiturinat ¤¤

Kovasti olen yrittänyt olla nyt ulkona, kun ollut ihanat ilmat... ja sitten tuo ompelukone on vetänyt puoleensa. Olen tehnyt poitsulle harjoitteluhousuja... huomenna jatkan urakkaa kun ovat luvanneet sateita.



Töissä alkoi tosiaan supistella, mutta nyt kotona ollessa olen tuntenut vain parit supistukset, joten ei huolta. MAha on jyllähtänyt oikein kunnolla nyt tuohon eteen. Tuntuu että vauva on aika alhaalla ja painaa lantiota jos poitsukin tulee syliin.



Edellinen poikaraskaus oli aika helppo pahoinvoinnin kanssa. Nyt on ollut pahempaa ja närästys on uusi juttu. Viimeksi oli närästystä vain ihan lopussa kun maha painoi. Sitten viimeksi naamaan tuli isoja finni-paiseita ja tälläkertaa vain otsaan sellaista ryhelmää. Viimeksi karvojen kasvu hidastui, nyt tuntuu että vain kiihtyy. Ja viimeksi tukka oli kuiva, nyt rasvainen (tosin nyt kuumat ilmat hiostavat tietenkin). Viimeksi makea oli jees, nyt uppoo raikkaat hedelmät ja marjat. Tästä ei siis toistaiseksi ole kuin epävarmahavainto ultrassa pojasta, mutta vahva tyttöolo oli pitkään kun oireet on niin päinvastaiset.



Mymmeli rv 18+1

Eilen pinoon jo illalla kirjottelinkin ultrareissun kuulumisia. Eli hyviähän nuo oli. Siinä vaiheessa kun ihana setä ilmotti että kyllä näillä vehkeillä yllätys olisi jos tyttö tulisi tuli tippa linssiin =) Eli pippeli siellä masussa näytti kasvavan =)) Osu sitten mun intutio oikeaan! En missään vaiheessa oo osannu muuta ajatellakkaan vaikka kaks tyttöä entuudestaan onkin. Setä oli ihan huippu ja oli todellakin rahansa ansainnut!! (mähän kävin yksityisellä omakustantaisesti kun Tyksissä sain niin kylmää kohtelua) Kurkkas vielä lopuks 3/4D laitteella..ei hajuakaan kumpi oli..molemmat hältä vissiin löyty. Pippelin lisäks kaikki muukin oli kunnossa =' ))) Istukka on edessä kuten arvelinkin ja siks potkut tuntuu niin kovin harvakseen ja etäisinä. Hammaslääkäri heti jälkeen vähän masensi menoa ja häiritsi alennusmyyntejä ;) mutta ompahan sekin taas hetkeks kärsitty!



Olo on ihan hirmu jännä kun tietää että poika siellä masussa kasvaa =) Eihän se toki 100% vielä ole mutta mitä on juttua kuullu niin eipä ole tämä setä koskaan ennen erehtynyt. Ja oli se pippeli aika selvä uloke..ihan itsekkin sen kuvasta hahmotti.



Nyt malttaa ehkä taas hetken oottaa paremmin niitä selviä potkuja kun pikkuherra kumminkin oli hirmuisen touhukas siellä mahassa..kuulemma äitiinsä tullut kun ei hetkeäkään paikallaan. MUt eikös se ole niin että jos masussa on vilkas, on syntyessään rauhallinen ;D Toivossa on hyvä elää!! Mies jo ilmotti että tytöt kun on ihan äitejänsä niin kyllä poika sitten on rauhallinen ja kiltti kuten isänsä =)



Hymynaama hippuskainen ja masuherra 19+1 (viikot pitää tosiaan tarkastaa että missä nyt oikeasti mennään =)

tiistaita vaan joulukuisille.



kuten otsikosta jo käy ilmi, olen ssanu riesakseni supistukset. Ei toki mitenkään kovaa tai kipesäti, mutta kovottaa aika kireälle kuitenkin. Johtuneeko sitten pienestä välistä raskauksissa, mutta heti kostautuu jos itseä rasittaa enemmän. Täytynee jättää siivoaminen vähemmälle (oi mikä harmi ;) tai ainkin hiljentää tahtia sillon kun siivoaa.



Muuten voin aika ok, tukivyön käyttöön ottoa olen kyllä harkinnu, mutta kun inhoan sitä...ahdistaa ajatuskin siitä -taas, vastahan minä siitä eroon pääsin! Maha on kai jonkunverran kasvanut, vaikka itsestä ei oikein tunnu siltä, mutta kun vaatteet kinnaa aina vaan enenmmän niin kai se on uskottava :)



Vielä 2viikkoa rakenneultraan...tahtoisin tietää sukupuolen, toivottavasti näkyy ja suostuu sanomaan sen. Ei sillä sinänsä ole väliä, meillä on jo molempia laatuja, mutta olis kiva esim. miettiä nimeä ja vois pestä vaatettaa sitten valmiiksi paremmin, ei tarviis kaikkia pestä...ja sikälikin että jos se sattus olemaan poika (kuten miun unissa aina on) niin täytys tarkistaa mitä vaatetta puuttuu, edellinen poika kun on keskuun alun vauva niin tuskin minä niillä lyhythihaisilla ja shortseilla joulukuussa mitään teen...



Nyt sohvalle, pakko päästä hetkeks oikasemaan kun isot on ulkona ja pienin nukkuu...



Minjuska ja Manteli 18+2

Tuntuu ihanalta, kun liikeitä tuntuu jo päivittäin ja useampana kertana päivässä yleensä. On jotenkin varmempi olo vauvan hyvinvoinnista.



Neuvola on 11.7. en tiedä kuunteleeko ne täällä sydänääniä siellä. Mutta rakennaultra onkin 31.7. Mä alan käydä kärsimättömäksi odottaesani sitä. Haluaisin tietää mitä vauvalle kuuluu ja kumpi se on. Mies ei halua nimeä miettiä, ennen kuin saadaan sukupuolesta edes veikkaus, vaikka täytyyhän sitä kummallekin kuitenkin varoiksi miettiä.



Odotus menee hyvin, alkuraskuden lievä masis ja pahaolo on poissa. Olo on mainio.



Ajattelin alkaa taas syömään kalaöljykapseleita, kun nythän vauvan aivot kehittyy vauhdilla ja niillä on suotuisa vaikutus. Ja eipä tee pahaa mammallekaan.



Doshijas 16+1

Mutta onneksi vain toistaiseksi töissä ollessa, joten tarvittaessa pääsen saikulle. Nyt onneksi alkoi just pitkät vapaat niin ehkäpä se sitten taas siitä rauhoittunee. Viimeksi supisteli kans just näillä viikoilla kun pikkanen alko liikkumaan enemmän.



Nyt on sitten eka ostokin tehty pikkaselle. Ostin halvalla kun sain uusia harsoja ja vaippakuoria käytettynä nivaskan. Kestoiltu ollaan vaihtelevasti tuon edellisenkin kanssa ja luultavasti nyt sitten tulee kestoiltua enemmän kun harsot riittää paremmin ja kuoriakin on tarpeeksi.



Sukupuolta en ehkä välttämättä halua tietää jos ei nyt aivan selvästi ultrassa se pläjähdä päin näköä. Mieskin sanoi kun kysyin haluaako tietää, että mitä jännittämistä siinä on kun poikahan se tietenkin on. Jääpi nähtäväksi.



Mymmeli rv 18+0

Heipä hei!



Tänään oli neuvola ja kaikki oli kunnossa. Sydänäänet kuuluivat ja mieskin pääsi niitä ihastelemaan! :) Paino oli pudonnut, eli nyt ollaan vielä miinuksella, mutta eiköhän se vielä plussalle ehdi... Ja vaikka hoikka olenkin, niin ei terkkarin mukaan ole mitään syytä huoleen, vaikka paino ei ole vielä päässyt nousemaan. Ruoka vaan ei jostain syystä maistu niin hyvin kuin normaalisti. Ei kuitenkaan varsinaista kuvotusta ole. Hb on onneksi pysynyt vielä hyvänä, vaikka edellisen kanssa näillä tienoilla pitikin alkaa popsia rautaa. Hyvä vaan jos välttyisi siltä mahdollisimman pitkään.



Tuntuu että masu kasvaa hirmuista kyytiä. Ikävä kyllä ei vaan vielä näytä sievältä vauvamasulta, vaan pikemminkin keskivartalomakkaroilta. Meillä on rakenneultra vasta kuukauden kuluttua ja aiotaan kyllä udella kumpi siellä masussa molskii. Tyttö on haaveissa ja ajatuksissa, mutta saapi nähdä.



Gallup 1: Kyselin tätä jo joskus aiemminkin, mutta kertokaapas useampi lapsiset ovatko raskautenne eronneet toisistaan lapsen sukupuolen mukaan.



Itselläni eka raskaus oli tosi helppo. Ei mitään vaivoja alun pientä kuvotusta lukuunottamatta. Masukin oli aika pieni ja sievä ja poika tuli. Nyt on paha vielä vertailla kun on niin alussa tämä raskaus, mutta helpolla olen päässyt tähän asti. Masu vaan tuntuu kasvavan paljon nopeammin kuin ekassa ja vessassa joudun ramppaamaan vieläkin vähän väliä.



Gallup 2: Kuinka usein ja paljon jaksatte/muistatte treenata lantionpohjalihaksianne???



Minua pelottaa jo etukäteen, että paikat menee ihan rempalleen raskauden ja synnytyksen myötä. Koitan treenailla neuvolan ohjeiden mukaan, mutta kuka hullu jaksaa ja ehtii tai edes muistaa tehdä 200 harjoitusta päivässä, viitenä päivänä viikossa?!!? Sanokaa ettei kukaan! On tämä naisen elämä kyllä välillä vähän mutkikasta... En tiedä olisiko sitten helpompaa treenata jollain apuvälineellä. Instruhan ainakin myy jotain " painoja" lantionpohjalihasten treenaamiseen. Huuuh...



Mies ja esikoinen vetelee sikeitä... Meillä on huomenna vähän jännä päivä edessä, kun pojalla on pieni leikkaus. Toinen kives ei ole laskeutunut ja se täytyy leikkauksen avulla laskea oikeaan paikkaan. Pitäkäähän peukkuja, että kaikki menee hyvin.



Nyt alan valmistella iltaruokaa, eiköhän nuo pojat tuolta kohta heräile.



Mukavaa viikon jatkoa kaikille masukkaille! :)



hmar ja pikkutonttunen rv 14+6

Moikka vaan,



olen ollut niin väsynyt ja masentunut etten ole jaksanut mitään tänne kirjoitella pitkään aikaan. Lukemassa käyn kyllä päivittäin kun ei oo muutakaan tekemistä.



Liikkeitä ei tunnu ja muutenkin olo niinku ei raskaana oliskaan... Siks varmaan tää masennus pukkaakin päälle, se on mulle ainainen riesa. ÄRSYTTÄVÄÄ!!! Olen miettinyt kun itse en oikein liiku mihinkään, makoilen vaan kotona että voisko vauvakin olla sen takia laiska liikkumaan kun en mitään tunne. Ultrissa vko 12 ja 14 oli kyllä aktiivinen liikkuja... Ja istukka on takaseinässä joten se ei voi vaikuttaa... Tiedän kyllä että ensiodottaja ei kovin aikaisin välttämättä liikkeitä tunne mutta... Silti asia vaivaa...



Huomenna neuvola koska kävin sokerirasitustestissä ja paastoarvo oli koholla. Saan sieltä varmaan jotain dieettiohjeita jne... Sekin ärsyttää... Olen jo ekalla kerralla neuvolassa sanonut että sairastan syömishäiriötä enkä hallitse syömistäni... Ainut millä voivat hallita on pistämällä pakkopaitaan mahdollisimman kauas kaikista ruoista... Emmä mihinkään sairaalaankaan halua tässä vaiheessa mutta se että ne ymmärtäis sen etten sille itse voi mitään auttais kauheasti kun pääsisin tiukempaan kontrolliin jne...



Anteeksi valitus... Eikä edes helpottanut yhtään :' (



Mintho 17+4

Jonkun näköistä masennusta tosiaan tuntuu olevan ilmassa tälläkin suunnalla. Tämä pää särkee aina vaan,alan olemaan tosi väsynyt tähän jatkuvaan särkyyn,mikään ei auta ja levättyäkään ei saa,koska lasten takia on jaksettava olla jalkeilla. Tosin ei se lepokaan paljoa auta,päätä särkee yölläkin.



Ja ne liikkeet!!! Ne ei vaan tunnu vieläkään,voikohan tämä enää olla normaalia... Edellisessä raskaudessa tunsin liikket rv13+4 ja nyt on viikkoja jo 18+0.



Hippuskainen on päässyt jo rakenneultraan,mun pitää odottaa vielä kaksi pitkää viikkoa,ennen kuin saa tietää,että onko pikkuisella kaikki hyvin.



Nyt pitää lähteä pienelle kävelylle,että poika pääsee pyäräilemään. Nyt on pakko mennä,kun eilen jo peruin pääsäryn takia. Tiedän kyllä,ettei tämä särky tuolla auringossa yhtään vähene,päinvastoin...



Himpula rv 18+0

Kun niin hehkutin oloani ja kaikki muut tuntuu vajoavan masennuksen kouriin..Mutta sitä tää on! Aina kun saa todisteen että maussa ollaan elossa ja kunnossa niin jaksaa hymyilyttää mut annas olla kun viikko on kulunut niin taas mieli mustana ;)



Himpula..muista että mä olen jo viikoilla 19+1 mutta edelleenkään en tunne liikkeitä juur ollenkaan..tänään muutamia. Ja kaikki silti ultrassa hyvin. Syitä miksi näin on monta. Voitko pyytää että pääset kuunteleen sydänääniä?? Kaks viikkoa on tosi pitkä aika murehtia! Ja mä myös tunsin tokasta 13+ viikoilla...et ihan normaalia



Mintholle tsemppiä myös liikkeisiin...ne liikkeet todellakin antaa monella ensiodottajalla oottaa itseään. J tähänkin kohtaan..mulle tää on jo 3 (4) raskaus ja en siis tunne liikkeitä vielä kunnolla!! Jaksaisitko raahata itsesi ulos jos vaikka mielikin piristyis? Ja sano tarpeeks lujaa vaan asiasta siellä neuvolassa..siis noi diettijutut...niille pitää välillä vääntää rautalangasta ;) Kysy vaikka saatko käydä vaikka viikottain vaa' alla yms??



lantionpohjalihakset..tosi satunnaista, välillä paremmin välillä tosi huonosti...ei mitenkään säännöllisesti. Pissavahinkoja ei ole vielä näiden kahden synnytyksen jälkeen mulle tullut ;) toivotaan ettei kolmannenkaan!!



sukupuolieroja raskauksien kesken...mulla kaks ekaa tyttöä ja tää kolmas näyttäs nyt siis olevan poika. Tässä seksi maistuu..ekoissa EI. Nyt maistuu suolanen paremmin, tytöistä makea +maitoa hirmuset määrät! Tytötistä tissit kipeenä koko ajan, nyt ei vielä ainkaan eikä tunnu et olisivat juurikaan kasvaneetkaan toisin kuin tytöistä. Noi tulee äkkiseltään mieleen



masuherra 19+1

Pari iltaa mennyt tässä hurvitellessa;D tai eilen oltiin vaan ajelemassa ja käytettiin lapsia uimassa yhdellä leirintäalueella ja tänään anopin velivainaan lesken tykönä kylässä. Kiva nähdä vähän muutakin kun kotipihaa Ü..

Niin ja sunnuntaina olitiin kahden vanhimman kanssa JukuJukumaassa. Onhan me käyty monena päivänä kotia kirkonkylää kauempana=)



Oma olo on ihan ok, aamulla pyörrytti kovasti mutta johtuu huonosti nukutusta yöstä ja armottomasta helteestä. Öklötystä ei ole mutta jos sattuu niin edelleen jotkut hajut ja näyt (esim nuorimmaisen teräväntuoksuset kainalopaskat..)nostaa oksennuksen kurkkuun mutta onneksi yhä harvemmin. Toisaalta ihan hyvä niin tietää masussa olevan kaiken kohdallaan.

Tosin tää pienoinen on alkanut touhuilemaan siihen malliin, että äiskäkin liikkeet tuntee.



Vitsit kun rakenneultratkin alkaa painaa porukalla päälle;O. Mä saan odottaa vielä rutkasti kauan, loppukuinen kun olen ja muutenkin on vasta tosi myöhään se ultra, vasta vk 21. Edellisistä oon käynyt vk 19.

Sukupuoliasia on vähän kiikunkaakun, haluunko tietää vai nou. kahdesta ekasta ei ole ollut haluja tietää vaan jännitys on säilytetty synnytykseen asti, kolmosesta neuvolassa terkka livautti tiedon kun näki pippelit. .. Toisaalta oli kivakin tietää kumpi siellä on, sitten taas kivampi pitkittää jännitystä... No, onhan aikaa miettiä ja vielä ultran jälkeenkin kun neuvolassa voidaan ihan asiasta tehen asia tutkailla terkan kanssa jos siltä alkaa tuntumaan.



Kukas kyselikään eroista raskauksissa.. no, mutta kolmen lapsen, kahden pojan ja yhden tytön " vankalla kokemuksella" voin sanoa, että pojista on ollut pahoinvointi kovempaa, ympärivuorokautista, tytöstä se kesti vaan joitakin tunteja päivässä. Myös mahan malli on ollut selkeesti erilainen, pojista oli en tiedä voiko sanoa pienempi mutta se oli alempana, nätti pieni pallo, tytöstä se oli enemmän edessä ja ylempänä, muistan että tyttöä odottaessa maha painoi paljon enemmän, pojat on olleet enemmän lantiossa. Niin ja tyttöä odottaessa pissa oli kirkkaan keltasta, pojista paljon sameempaa..



Jos tätä raskautta ajattelee ja oireita vertaa niin tässä vaiheessa liputan tytön puolesta..Pahoinvointi oli ihmeenkin vähästä ja se oli silleen, että jos aamu meni kivasti, illan öklötti ja toisnpäin. Enkä yöllä herännyt oksettavaan oloon kuten poikia odottaessa.

Mahan mallia paha vielä sanoa mutta korkeemmalla tää tuntuu kasvavan. Tai lähinnä kai kasvava kohtu työntää mahamakkaraa ylöspäin=) Eli pittää arvioida sitä sitten myöhemmin jos läskin alta jotain selkeetä mallia ylipäänsä erottaa.........

Mutta ei mulla ole selkeesti ollut kertaakaan tyttö tai poikaoloa.

Tosin tuon nuorimman kanssa oli jo ennen raskautta sellanen henkinen yhteys tai mikä ikinä olikaan mutta tiesin pienen pojan meille tulevan..



Supistellut ei ole vielä yhtään kertaa, aikas ihme kyllä kun edellisraskaudessa olin näillä viikoilla jo suppareiden takia sairaslomalla.... Tosin kävin kyllä välillä navetassa kyykkimässä mutta jäin sitten kolme kuukautta ennen laskettua kokonaan lomalle. Mulla oli kyllä streptokokki ärhäkkänä ja sen takia ne supparit tuli mutta varmaan myös fyysisesti raskas työ oli oma osansa koska nyt ei yhtään mitään vaivoja ole kun ei tarvii lehmien alla kontata eikä talikoida rehua.

esikoisesta olin kanssa tosi hyvässä kunnossa ja lähdin synnyttämäänkin kuten emännät ennen vanhaan suoraan lehmän alta;D Toisessa ja kolmannessa raskaudessa oli sitten toi streptokokki kiusana supistuttelemassa. Lääkärin kanssa olikin tuossa puhe, että kun sain synnytyksessä antibioottia suoneen ja neljä viikkoa synnytyksestä kovan zitrhomax kuurin, että ne oisvat voineet sitä streptokokkia tappaa eli olisi voinut parantua... Vähän kyllä epäilyttää oisko voinut kun siihen ei taho antibiootit auttaa raskausaikanakaan. Otatan kyllä kokeen lähempänä synnytystä vaikkei oireita ilmaantuisikaan. Se on silti vauvalle todella vaarallinen juttu jos sen synnytyksessä saa.



Jo vain, mitähän vielä, alkaa olla kello niin paljon jo että täytyy pehkuihin alkaa painua.

Yöt on vähän huonoja kun toi kuopus on aina ollut huono nukkuja ja kun ite tykkään nukkua mahallani ja raskausaikana se ei oikeen onnistu niin kylellä ja selällä ei uni niin maistu...



Palataan



Lahja 14+4

Hippuskainen, tyttö- ja poikaraskausoireittesi perusteella odotan siis tyttöä! Kolmen poikaraskauteni oireet olivat kuten sinulla nyt, ja tämä nykyinen raskauteni muistuttaa tyttöraskauksiasi. Tosin olen jo kolmen pojan myötä totuttautunut ajatukseen, että ehkä tytärtä " ei minulle suoda" . Pojat ovat ihania, mutta kyllähän sitä joskus tuntee jostain jotenkin jäävän paitsi, kun ei ole tyttöä eikä saa seurata pienen tytön kasvua (ja muistella siten omaansa...). Ja harmittaa, kun monet luulevat meidän halunneen vielä tämän yhden lapsen että jos nyt tulisi tyttö (ja muutama sukulainen kertoi olleensa lukevinaan kuopuksemme syntymätekstiviestistä pettymystämme sukupuolesta, huh!). Tosiasia on, vaikka tyttökaipuuta olen joskus potenut, että tämä on yllätysraskaus - ihana sellainen - ja kumpikin sukupuoli on tervetullut! :-)



Kisukatti, poikien äiti, rv 17+1

Taitaa joulukuisissa olla hiljaista...

Mun esikoistyttö tulee huomenna siltä kahden viikon mummolareissulta, ihanaa! Pidetään paluujuhlat kakun kera!



Mulla siis ennestään nuo kaksi tyttöä ja mietin raskauksien eroa... Pissasta olen vähän miettinyt, josko olisikin tämä kolmas poika. Kun edellisissä raskauksissa pissa on ollut ihan neonkeltaista ja nyt on selvästi sameaa. Masun mallista en vielä osaa sanoa mutta tytöistä masu oli just edessä ylhäällä. Tytöt on aivan ihania, ottaisin kolmannenkin, tottakai. Mutta poika olisi kiva saada, vähän pelkään sitä toivoa... Olen kai niin skeptinen :)



Tänään tulokas on potkinut tosi selvästi. Joka päivä vahvemmin, aivan ihanaa. Mä kun olen 173cm pitkä, niin olen ehkä vain kerran raskauksissa saanut potkun kylkiluuhun asti. Ei niin haittaa vaikka masussa asuisikin jalkapalloilija :)



Doshijas ja Tulokas 16+2

Saatiin tänään senkki vauvan tarvikkeille :) Nyt meillä vihdoin on " jotain" (muutamia vaatekappaleita toki löytyy, ostettuja ja saatuja, mutta kyllä niitä noissa laatikoissa on vielä surullisen vähän). Pitäisi vielä maalata ja tapetoida makkari, inhoan sen nykyistä olemusta.



Voiko muuten näin pienellä vauvalla olla hikka? Eilen illalla alkoi ihme hytkyminen masussa ja sitä kesti jonkin aikaa. Ei vastannut normaalia potkimista. Potkuja on nyt muutenkin alkanut tulla enemmän sen rasittavan kutittelun sijaan :)



Mites usein teillä muilla on neuvolat? Tuntuu vähän hassulta, että mulla niitä käyntejä on todella vähän, vaikka esikoista odotan. Ensimmäinen kerta oli rv 10+3, toinen 17+1 ja kolmas on muistaakseni viikolla 24. Tässä kuussa ei ole yhtään käyntiä. Mulle kyllä sanottiin, ettei ole niin akuuttia heti tullakaan uudestaan (sydänäänet kuuluivat todella hyvin ja vauva alkoi potkia doppleria), eikä periaatteessa mitään tarvettakaan ole. Kunhan vain pähkäilen.



Nunia ja Lumikko 18+0 (tasan kaksi viikkoa ultraan!)