*¨* KULTAINEN 60-luku, viiko 27 *¨*

*hih* ihana typo tuo huomneta - siis huomenta :)



Minea risteilee, oi ihanaa. Valmis ruokapöytä ja meri näin kesällä on ihana. Talvisin myös kivaa, mutta vuorokausi ilmastoidussa sisäilmassa rassaa joskus hengitysteitä :( Ja isovanhemmat, se on luksusta, ei tarvi itse koko ajan vahtia jälkikasvua.



Kaiken muun unohdin männä viikon pinosta.



Täällä ei kummempia. Riostiäispäivä on päätetty, kummit kysytty ja nimi haussa. Isommat lapset pistää nykyään nukkumaanmenon AIVAN ranttaliksi. Tarttis päästä isompaan cityyn etsimään valoverhoja eli pimennysverhoja. Ei siis oikeita valoverhoja. kai tääläkin jossain olisi, mutta hinnat on yleensä myös korkeammat. Ehkä tarttis kysellä... mutta sitten taas se syy mankua mies mukaan shoppaileen menee, kun ei tarvita mitään oikeasti... *plääh* Yksin lasten kanssa en lähde ajelemaan.....



aamukahville! Heinäkuun jatkoja kultaisille!!

Täällä ollaan viikon loman jälkeen. Miehellä alkoi loma joten oltiin mökillä viimeviikko.



Onnittelut Sonjaemmalle pojasta ja Senniinalle tytöstä! ihanaa taas tuli vauvoja maailmnaan:)



Meidän vauva nukkuu aamu-uniaan:) Äiti voi kutakuinkin hyvin vaikka tuossa juhannuksen seutuun olikin ihan hajalla. Miehen kanssa peli.iltaa vettäessä rupesivat kyyneleet valumaan ja voi kauhistus kauhea parku ja syytä kun ei oikein ollut. Siinä sitten miehen kanssa yhdessä itkettiin ja juteltiin pitkästä aikaa vakavasti. Ilma vähän putsaantui ja kyllä olikin sitten mukava lähteä lomalle:)



Täti on taasen ilmeisesti hyljännyt minut, sais tulla sieltä teitä muita häiritsemästä tänne meille. Lääkäri tosin sanoi että voipi olla imetyksen aikaan hieman epäsäännöllistä tuo homma joten en ole huolissani.

Poju kasvaa ja kahden viikon päästä on neuvola, ihan jännittä paljon on kasvanut. Unet on hieman taas hakusessa, on nimittäin muutamana aamuna herätty jo kolmen jälkeen. Tänään tosin nukuttiin puoli seitsemään, jee. Kyllä täältä noustaan mutta jotenkin tuntuu että lapsella on aina jokin vaihe menossa juuri kun ollaan saatu rytmi tasaiseksi:) Soseita ollaan syöty ja puuroakin jo hieman maisteltu ja aletaan iltapuuroja keittelemään ja sitten myös aamukin.



Ihania kuvia oli Emmin ja Senniinan tytöistä:) Emmin Tiinuskakin on saanut sitten nimen:)





Nyt pitäisi lähteä siivoamaan kun kerrankin on hiljasta:)



Mukavaa kesäpäivän jatkoa kaikille!



T:Teti ja Poju

Täällä podetaan kamalaa kesäflunssaa ja eilen ja tänään olen ollut pois töistä.

Lauantaina olin töissä ja meinasi kuolema tulla joten soitin sijaisen pyhäksi tuuraamaan ja tänäänkin onkin koko reservi töissä joten nou hätä..

Huomenna mulla on vapaapäivä ja heti aamulla se rakenne -ultra !!

Vähän jännittää ja vielä on hieman epäselvää pääseekö ukko-kulta töiltään mukaan vai ei mutta se selvinnee tämän päivän aikana.



Pinkerton nuo pimentävät rullaverhot on ihan huippu juttu, me hommattiin meidän makkariin sellaiset pari vuotta sitten kun mies teki yövuoroa niin kesäpäivien nukkumisesta ei muuten tullut mitään..

Kalliitahan ne on mutta totisesti sen arvoiset !!

Suosittelen..



Teti hienoa, että olet saanut mieltäsi kevennettyä ja miehen kanssa puhuttua !! Kyllä se siitä pikkuhiljaa alkaa helpottamaan, vauva-arki kun ei ihan aina ( ei milloinkaan ) ole sellaista ruusunpunaista unelmaa millaiseksi sen itse kuvittelee odotusaikana kun ei ole mitään kokemusta totuudesta !!



Vemppa mä itkin kun luin millä riemulla tytöt ovat ottaneet vastaan uutisen vauvasta ja sen kuinka syvällä on tieto siitä että aina kaikki ei meni niinkuin suunnittelee..



Emmin Tiinun nimenantojuhlasta odotellaan kuulumisia...



Pietu on mennyt jo reissuun ja moni muu myös mutta rentouttavaa ja mukavaa lomaa kaikille lomailijoille niin ulkomailla kuin kotimaassakin !!



Kaikille vilkutuksia ja mukavaa alkanutta viikkoa !! Palailen huomenna viimeistään kertomaan ultra-kuulumisia...



Isotikru+tikrunpentu 19+4

Ihan näin heti alkuun täytyy todeta, että mieheni on juuri sellainen ¿kunnon mies¿, mitä suomalainen mieskuva positiivisimmillaan tarkoittaa: rehellinen, uskollinen ja sanansa pitävä. Se ei poista sitä tosiseikkaa, että joskus hänen toimintansa on sen verran ristiriitaista, että minun pienen blondin pääni tippaleipäaivoilla ei todellakaan oteta selvää, mitä hän oikeasti tarkoittaa. No, tämän viime viikon esinahkaepisodin sivutuote oli se, että minä kerroin hänelle mahdollisimman rauhallisesti ja ilman dramatiikkaa, että nyt olisi kalenterin mukaan (ovistikuista jätin kertomatta) ovulaation hetki ja jos emme rakastele, jää minulta pelimme viimeinen kortti kääntämättä. Mieheni vastasi, että koska hän on kerta luvannut heinäkuun loppuun asti pelata, niin heinäkuun loppuun asti sitten pelataan, ja urheasti pienestä (?) kirvelystä huolimatta rakasteli kanssani sekä perjantaina että lauantaina. Sunnuntaina en enää raaskinut vaivata, kun se ovistikun viivakin oli ollut jo perjantaina.



Tuosta hänen vaivastaan puhuimme pidempäänkin. Hän(kin) on netissä surffannut ja etsinyt kohtalontovereita (Onkohan jossain ahdasesinahkaisten miesten oma juttuketju? ;-) ja todennut, että vaivan nimi on ahdas esinahka. Ainoa ratkaisu on ympärileikkaus. Minusta se tuntuu jotenkin kauhean dramaattiselta, vaikka aika monellehan tuo tehdään tosiaan jo pikkupoikana. Ehkä minua jotenkin pelotti sekin, kun hän totesi, että katsotaan sitten syksyllä, mitä kaikkea tuonne alapäähän tehdään. Hänhän on siis puhunut jo pitkään siitä, että haluaa sterilisaation. No, katsotaan nyt sitten tosiaan, mikä on tilanne syksyllä. Nyt vain elättelen toiveita, että tämä arpa voittaisi.



Se, mitä minä en ymmärrä, on tämä, että kuitenkin hän ihan nautinnollisesti kanssani rakastelee ja pitää siitä ja vielä senkin jälkeen, kun varmasti tietää, että on tärppipäivät meneillää. Silti hän ei ole missää vaiheessa sanonut, että hän haluaisi kolmatta lasta. Mitähän siis sitten tapahtuu, jos nyt tärppää?



Parasta jättää nyt oman tilanteen pohtiminen hetkeksi. Jospa kommentoisin muiden elämää:



Senniinalle: Sinulla taitaa olla yhtä töksäyttelevä äiti kuin minullakin. Minulla noita liikakiloja on hieman enemmän kuin kymmenen, ja joka ikinen kerta kun hän meillä käy, hän jossain välissä muistaa huomauttaa niistä. Nyt ovat mukaan astuneet diabetes-, sydänvika- ja kolesteroliuhkailut. ¿Kyllä sinä varmaan pian sairastut, kun olet noin lihava.!¿ Joskus, ennen kuin meillä oli lapsia, äitini totesi, että on se vaan parempi, ettei teillä ole lapsia, kun et sinä osaisi niitä hoitaakaan.

Ja ihan toisesta asiasta, tuosta ympärileikkauksesta. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin se on kai jossain Amerikassakin lapsille ihan ns. normaali toimenpide ihan ilman uskonnollistakin taustaa? En itse missään nimessä sitä siis kannata, mutta jos moinen nahankappale myöhemmin saa aikaan vastaavan aviokriisin kuin meillä, niin poistamisellakin on omat positiiviset puolensa.



Emmille: Voi kuinka tutulta tuo imetyshermoilu tuntuukaan. Jos nyt jotenkin osaisin lohduttaa, niin huolissaan olo on ihan tervettä, vaikka ei olisikaan aiheellista. Sitä on äiti-ihmisiin varmaan jo geeneissä rakennettu sellainen ominaisuus, että tuo lapsen ruokintapuolesta haluaa pitää parhaan mahdollisen huolen. Ja kun vauvat eivät vieläkään synny varustettuna valmiiksi millään mittaristolla, josta voisi lukea, että nyt on polttoainetankki tyhjä tai kakkatankki pian vuotaa yli, niin eipä auta muuta kuin koittaa luottaa siihen mitä näkee ja kuulee. Onneksi minulla esikoisen kanssa oli aivan ihana neuvolantäti, joka jaksoi luoda minuun uskoa ja luottamusta omaan itseeni. Ihan pakko oli uskoa, että maito riitti, kun neuvolantäti sanoi sen vauvani juuri punnittuaan!

Löysikö se sinun exäsi korjausta esinahkaansa ennen kuin erositte? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun itse en ole aikaisemmin tuohon vaivaan kenelläkään törmännyt. Ja ihan samaa ajattelin jo kirjoittaessani, minkä sinä sitten itse kirjoitit: Oi jospa ukkokulta tietäisi, missä hänen nahkojaan repostellaan. Onneksi olemme täällä nimimerkin suojissa!



Wempalle: Tämä palsta alkaa käymään niin tutuksi minulle, että ihan oikeasti olen jossain välissä meinannut lipsauttaa, että kyllä ne kaikki 60-lukuisetkin ovat sitä mieltä. Olettehan te toki rakkaat siskokullat oikeita ihmisiä kukin tykönänne, mutta silti yritän pitää jonkin rajan ¿oikean elämän¿ ja palstailun välillä. Ihan jo senkin takia, että täällä kirjoittelemme niin luottamuksellisia, että koen jotenkin ¿vääräksi¿ alkaa tämän palstan juttuja muille puhumaan.



Tetile: Kiva kuulla sinustakin. Ehdin jo miettiä, mitä sinulle kuuluu. Hyvä, että olet saanut puhuttua ja itkettyä. Minulla itselläni ainakin kunnon itku jotenkin aina ¿puhdistaa¿. Muistan jostain lukeneeni jopa tutkimuksesta, jossa oli analysoitu ¿aitoja kyyneleitä¿, eli surun takia itkettyjä, ja ihan vaan fysiologisesta rasituksesta (roska silmässä tms.) syntyneitä kyyleleitä. Ne ¿aidot¿ sisälsivät selvästi enemmän kaikkia kuona-aineita. Eli siis aivan tieteellisestikin todistaen, itku puhdistaa. Itselläni oli myös sama asia rakastellessa, että kyyleneet olivat todella herkässä. Onneksi mieheni osasi suhtautua tyynesti siihen, että pelien jälkeen oli aina tyynynliinakin märkä. Eikä siihen itkemiseen aina mitään selvää syytä löytynyt. Joskus vain kerta kaikkiaan itketti ja oli pakko itkeä. Minä olen aina ollut todella itkuherkkä ja esim. joulun aika on ihan kamalaa, kun joululaulut saavat minun kyynelehtimään. Viime joulunakin oli hieman hankala käydä poikien kanssa kerhossa, kun lauluhetkessä minun piti aina pitää nenäliina valmiustilassa.



Eipä enempää tällä kertaa. Nyt on koko perhe lomalla. Mies on nyt poikien kanssa leikkikentällä, mutta saapuvat pian syömään. Iltapäivällä pojat aikovat leipoa pullaa!



Aurinkoisin terveisin



Ullrike

Neuvolareissu takana ja kaikki oli hyvin. Sydän jyskytti sellaista 134 krt/min ja kovia potkuja anturaa vasten antoi,sillloin ihan selvästi syke kiihtyi. Taitaa sykkeiltään olla samaa luokka kuin meidän nuorin neiti.Painoa on lähdöstä tullut vajaa 4 kg joten täytyy katsella mitä suuhunsa laittaa....Mies ja tytöt olivat matkassa ja voi noiden neitien ilmeitä. Ihanaa kun jaksavat olla mukana noin isolla innolla. Ikä tuo mukanaan sitten tuon sokerirasituksen ja siihen pitää mennä elokuun alussa. Toivotaan ettei siinä tule kärähdystä.



Isotikru,vointeja sulle flunssaan ja ennenkaikkea ihanaa rakenneultraa. On varmasti mukava nähdä vauvaa. Minulla ei ole tuota ultraa mutta 1.8 olen menossa ä-polille ultraan.Silloin taitaa olla rv25 tai jotain. Niin ja loman olisin oikeastaan voinut jo olotilan vuoksi aloittaa kun ei ole mitään motivaatiota mutta keskiviikko on viimeinen työpäivä ja torstai aamuna lähdetään reilun viikon reissuun.



Pinkerton,sinulla tulossa ristiäiset,ihanaa valmistella niitä. Se nimen miettiminen onkin toista kun niitä kauniita nimiä on niin paljon. Valoverhoista olen samaa mieltä isotikrun kanssa että ovat ihan ykköset. Meillä oli entisessä kodissa ja sinne jäivät kun ikkunakoko oli erilainen kun tässä uudessa ja tähän me otettiin kaihtimet. No toistaiseksi on niillä pärjätty,aika hyvin ottavat valon kiinni.



Teti,mukava että sait ilmaa puhdistettua ja voitte loman viettää mukavissa tunnelmissa. Jaahas,jokos sieltäkin kohta voidaan piinailua odottaa....?

Anin kuulumisia minäkin kaipaan ja ankkis ja kaikki muut...? Taitaa tämä kesäaika viedä palstan hiljaiseksi....

Nyt murkinalle.

-pietu ja pulla 20+6

Kyllä meillä tosiaan nuo kilot jaksava puhututtaa. Hitto vie, että rasittaa. Eipä äitini silloin ollut yhtään huolissaan, kun parikymppisenä sydänsuruissani painoin 49 kg..(olen 170cm pitkä). Nyt tosiaan ekat 10kg oli varmaan turvotusta ja sellaista höttöä, mutta kyllä lopun 10 kg kanssa on vielä pitkä tie edessä. Tyttelikään ei ime mua kuiviin, kun syö niin harvakseltaan ja antaa munkin syödä.



Kyllähän joissakin maissa ympärileikkaus tehdään ihan muuten vaan, mutta käsittääkseni jenkeissäkin se on vähenemään päin. Mieheni on kuitenkin muslimi, niin jotakin uskonolliskulttuurista taustaahan asialla on. Mulle uppoais jokin lääketieteellinen peruste paremmin. Täällä ei sairaala varmaan edes tee em. toimenpidettä muilla perusteilla ja mihinkään ulkomaille en antaisi lasta napsittavaksi. Mutta kuten mieskin totesi, niin onneksi tuli tyttö:-)



Eilen pillitin taas oikein urakalla, kun Ernestiinaa kylvettäessä käänsin hänet vatsalleen ja eikös suu painunut veden alle. Neiti hönkäs vettä sisäänsä ja hetken olin varma, että hän tukehtuu siihen paikkaan. Ihan hirveetä, mikä tumppu sitä tuon vauvan kanssa osaakaan olla!!?

Arkeen ollaan palattu ' yes' kaikki tohina ja juhlinta aina hermostuttaa, kun en ole mikään yli sosiaalinen(juhla) ihminen, mutta onneksi juhla meni hyvin ja vauva oli mitä ihanin !!!



Itse juhlasta: Menimme sinne mieheni ja vanhempieni kanssa jo 11.30 ja vieraat alkoivat tulla siinä klo.13 aikoihin ja itse toimitus alkoi klo.14. Pappi oli ihana, puhui kauniisti .. Tiinu ei itkenyt oli rauhallinen ja rupesi hymyilemään, kun pappi kastoi pään veteen. Mutta kastepuhe oli ' todella' kaunis ja liikutuin kyyneliin. Kummi valintamme oli mitä parahin, juuri oikeat kummit, ihanat ihmiset, paras ystäväni ja veljeni.

Ihmiset poistuivat siinä klo18 ja me sitten laittelimme paikkoja kuntoon. Itse tilakin oli aivan ihana ja kaunis, vaikka tiinua ei kirkossa kastettukaan. Pöydän antimia oli tarpeeksi, ja ne maistuivat. Nyt on Ndillä sitten nimi Rosanna Sawini, mutta tiinua tykkään edelleen käyttää täällä meidän porukoissa. Paljon tuli kukkia ja lahjoja ..



Tetille ihan ensimmäisenä, mulle tuli kyyneleet silmiin kun luin kirjoituksesi. Todella hyvä, että sait miehesi kanssa juteltua, kait tämä vauvan tulo on hänellekin ollut shokki, ja kun vauva on paljon vaatinut huomiota niin siinä on äidin ja isin välinen suhde ollut koetuksella. Viimeksi kirjoitin aika ronskilla kädellä miehesi käytöksestä, mutta eihän ne asiat niin yksiselitteisiä aina ole .. Toivottavasti et pahoittanut mieltäsi kirjoituksestani ? Hyvä että olitte mökillä viikon ' lepäämässä' tai ainakin yhdessä kaiken tämän jälkeen ja hienoa, että puhuitte ennen sitä. Ne pelit on sellaisia mielenliikuttajia, ja vielä kun sinulla teti hormonitkin jylläävät niin kyllä se itku herkässä on .. Koita jaksaa kuin myös jaksuja koko teidän perheelle. Kyllä poju löytää oikean rytmin ja uni alkaa maistumaan pian. Elämä on vuoristorataa ...



Ullrike, exäni toimista en tiedä, koska erottiin silloin kun hän vielä voivotteli nahkojansa :-)) Mutta vedämpä kirjoituksiin mukaan myös veljeni ' nahat' ja hän on leikkauttanut ko. alueen joitakin vuosia sitten, ja hänellä oli sama diagnoosi, ja lopulta tulehdus oli niin paha, ettei herra pystynyt edes kävelemään, joten ainut vaihtoehto oli lääkärin veitsi :-)) Nopea ja kivuton toimenpide, ja sen jälkeen elämä helpottuu. Meillähän vaivana on tyrä, ja olen jatkuvasti toitottanut, etä mene hyvä ihminen lääkäriin ja hankkimaan paperit leikkaukseen, mutta EI. Sanoi menevänsä omassa kotimaassaan, jos jouluna sinne menemme. Mieheni söi jenkeissä asuessamme joitakin rohtoja, kiinalaisia yrttivalmisteita tuohon vaivaan ja ne auttoivat, mutta nyt ei saa samoja lääkkeitä mistään. Tuosta ympärileikkauksesta jenkeissä sitä tehdään paljon, melkein kaikki ystäviemme poikalapset on ympärileikattu heti syntymän jälkeen, oisko prosettimäärä n. 50-60% syntyneistä. Kymmenisen vuotta sitten luku oli huomattavasti suurempi n. 80% syntyneistä.



Äideistä: Eikö äitien pitäisi rakastaa tyttäriään ja poikiaan kaikesta huolimatta, ja tukea heitä ? Ei aina. Itse kun olin ex-suhteessani niin ko. mies ei tullut vanhempieni kanssa toimeen ja he eivät myöskään koskaan pitäneet hänestä, joten aina oli jotakin riidan tynkää. Äitini alkoi silloin vihoittelemaan myös mulle, eli silloin meilläkin väännettiin kättä jos mistäkin, mutta eromme jälkeen suhde vanhempiini parani heti. Ja uusi mieheni on heille kultaakin kalliimpi, mutta täytyy kyllä itsekin sanoa, että nyk. mieheni on mitä ihanin. En siis eronnut exästäni miellyttääkseni vanhempiani vaan oman etuni tähden, oli se mies en verran kova paketti pureskeltavaksi.



Senniina, voi kauhistus mitä sinulle tapahtui :-// Ymmärrän pelästyksesi .. Aivan kauheeta, mutta onneksi pikku ernestiinalle ei käynnyt mitään. Mäkin olen aika tumpelo noissa kylvetys hommissa, ja yleensä me kylvetetään tiinu yhdessä niin että mies pitelee ja mä pesen ja loiskuttelen vettä ... JA EDELLEEN SANON, ETTÄ PAINO ON SIELLÄ HIENOSTI PUDONNUT, tuolla viimoisella kympillä ei ole kiirus ja taitaa lähteä ihan itsekseen viikkojen kuluessa.



Minealle piti vilkuttaa ja toivottaa plussa onnea ... Ja ankkistakin jänskään jos vaikka sielläkin on plussa tikussa .. ja ani meidän mökkeilijä ..



Isollatikrulla oli kaikki hyvin .. Hienoa ja pietullakin viikkoja jo niin paljon, että pianhan se teidänkin vauva on jo maailmassa .. Kuis wemppa tänään ?? Ja missä valtsu, oletko vielä kokonaisena ?? Sonjaemman kirjoitusta odottelen ..



Nyt tiinu heräsi joten ei muuta kuin heipat ja hyvää alkanutta viikkoa.

t. emmi ja tiinu(melkein 3kk) edelleen maito-vauva, taidetaan ootellakin siihen 4kk ennen kuin aloitellaan maistelut ..

Isotikru, hyvä, että soitit sunnuntaille tuuraajan, ei itseään tarvitse kiduttaa, jos ei pysty töissä olemaan. Se on äidin ja vauvan turvallisuutta ajatellen parahin vaihtoehto. Kun kirjoituksistasi päätellen olen päätellyt, että me ollaankin kollegoita :-)) joten tiedän työsi raskauden. Koita jaksaa ja ole sairaslomalla jos et jaksa !!!



Onnea huomiseen ultraan !!!! Käyhän taas kertomassa kuulumiset ! t. emmi

eli täällä taas.

Tosi kaunis nimi emmi teidän tytöllä. Tosin hän on ollut meille tiinuska niin se sopii hyvin. Oliko niin että toinen nimi tulee isän kotimaasta? Onko sillä suomenkielinen vastine? Sori kun utelen mutta se on vain niin kaunis nimi. Ihanalta juhlalta kuulosti teidän kastetilaisuus ja näitkin niihin tosi paljon vaivaa. Mutta tuollaiset hetket ovat niin ainutlaatuisia ja koskettavia.

Toivotaan ullrike että tässä kierrossa tärppää ja et tarvitse puntaroida enää haluaako mies jatkaa ensi kierrossa vai ei yritystä. Ajankohta on ainakin ollut suotuisa,peukkuja.

Senniina,minuakin raivostuttaa äitisi käytös. Ihan pahaolo puolestasi. Oletko ajatellut että voisit sanoa miltä sinusta tuntuu ja mitä häneltä odotat? Nimittäin sehän ei rahassa mitään maksa jos käyttäytyisi niin kuin äidin tyttärelleen/pojalleen kuuluisi käyttäytyä. Toivotaan että ristiäistilaisuus ja appivanhempien tapaaminen muuttaa hänen käsitystään.

Tuo pesutilanne säikäyttää mutta onneksi vauva osaa refleksillä sulkea nielunsa niin ettei vedä vettä keuhkoihin. Mutta varmasti säikäyttää.



No taas on jatkettava,ei vaan yhtään huvita....

-pietu-

En pahoittanut mieltäni sanoistasi. Kyllähän minua silloin jurppasi kun silleen sanoi toisesta lapsesta jota ei nyt vielä yritetä edes mutta kun haluan jotenkin omaan ajatusmaailmaan saada sen mahtumaan jo nyt. Kyllähän meillä varmasti vielä kadenvääntö tehdään siitä vauva asiasta mutta odottelen vielä ja kerään voimia siihen vääntöön:)



Voi kun ihana nimi Tiinuskalla:)



T:Teti

Luin pikaisesti päällisin puolin pinoamme¿ Kommentoinen tuonnempana - ehkä huomenna¿

Tänään oli sairaalareissu ja huonoja - joskin aika odotusten mukaisia - uutisia siellä oli. Vuodon jatkumisesta epäiltiin kohtuun jääneen raskausmateriaalia km yhteydessä ja myooma päätettiin poistaa. Kävin labrassa antamassa verinäytteen, josta tutkitaan tulehdusarvot ja raskaushormoni, joka ehdottomasti pitäisi jo olla nollilla ja km:sta on aikaa jo kaksi kuukautta. Tuloksia saan soitella huomenna ja tulen sitten tännekin kertomaan.



Sitten vaan odotellaan kutsua leikkaukseen ja käytetään kirottua ehkäisyä. Mieli on aika maassa, vaikka kesä on parhaimmillaan. Raskautumisen mahdollisuus siirtyy näin ollen ainakin puolen vuoden päähän, kun leikkausjono kestää kolmisen kuukautta ja sen jälkeen pitää saman verran odottaa haavojen paranemista ennen raskauden yritystä. Se siitä sisaruksista pienellä ikäerolla¿



Noh, nyt pitää mennä, jotta ehdin vielä toivottaa hyvät yöt tuolle kullan kalliille esikoiselle, jolle isi syöttää parhaillaan iltapuuroa.



Hauskaa viikkoa!



t. Hobe

ja kaikki näytti olevan niinkuin pitääkin. Itseppäinen otus vaan istuskeli mun masussa ja aikas ylhäällä naama selkärankaan päin eikä näyttänyt kasvojaan eikä paljastanut kuka on !! ei mua niinkään harmita se että en tiedä kuka on mutta ne kasvonpiirteet olisin halunnut nähdä !! noh pääasia että kaikki on ok ja voin huokaista helpotuksesta, aamulla ennen ultraa oli kyllä masussa sellainen dicso että sekin jo kummasti rauhoitti kun tiesi että elämää on !!



Laskettua aikaa ei kuullema enään näillä viikoilla muuteta eikä aihetta ollutkaan, kuulema mitäa aiemassa vaiheessa ultrataan ja saadaan mitat niin sen tod.näköisempi laskettu aika on..mulla ainakin esikoisesta ja kakkosesta just tässä ukltrassa ( silloin ei muuta ultraa kunnallisesti ollutkaan ) muutettiin laskettua aikaa eteenpäin viikolla ja se olikin lähempänä oikeaa syntymäaikaa esikoinen ihan tuona päivänä ja kakkonen kahden päivän päästä..



Mulla lähti sunnuntai-iltana paikka irti juurihoidettavasta hampaasta ja tänään sain hammikseen ajan kahdeksitoista ja pikku-pimut pitää ottaa mukaan, kun isommat muksut ovat omilla menoillaan..

samalla voisin piipahtaa katsomassa löytäisinkö jotain pientä alennusmyynnistä vaavalle ??



Hobe toivotaan että hcg-arvo olisi jo laskussa ja säästyisit operaatiolta vai tehdäänkö se jokatapauksessa sen myooman takia ??



Pietulle jaksuja sinne vikoille työpäiville ennen lomaa!



Emmi ihana nimi Tiinulla ja juu olemmehan me kollegoita niin minäkin olen asian ymmärtänyt :-) Huomenna menen töihin jos olotila ei tästä huonompaan suuntaan mene ja kaks täyttä viikkoa olisi niin sitten alkaa loma !!



Nyt tarjoilemamaan aamupalaa pimuille !!



Isotikru

Isotikru, että kaikki kunnossa.



Työ imee kaikki mehut, siksi musta ei ole kuulunut. Tai siis enhän ole ollut kuin päivän poissa.. Kaikki kunnossa (oletettavasti..)



wemppa rv 15

Täällä eka lomaviikko meneillään, ja aivan ihanaa olla lomalla. Kotosalla ollaan vielä oltu, kun pihahommia pitää saada tehtyä, mutta loppuviikosta lähdetään reissuun. Lapset nauttivat loma-aikataulusta, kun saavat leikkiä ja olla kotona.



En nyt muista, kävinkö täällä viime viikolla jo kommentoimassa neuvolareissuani. Kaikki oli ok, syke noin 140 ja pikkupotkuja(=hipaisuja) tuntui, kun dopplerilla painettiin vatsaa. Rakenneultra vasta heinäkuun lopulla.



Ullrike - peukutan kovasti, että nyt olisi tärpännyt! Ainakin pelit osuivat oikeaan ajankohtaan. Mun exä kärsi myös ahtaasta esinahasta ja yksi juhannus vietettiin sairaalan päivystyksessä, kun äityi niin pahaksi. Tuskin muistan aikaa... Taitaa olla tosi yleinen vaiva.



Iso-Tikrulla hienot rakenneultrakuulumiset. Onnea! Toivottavasti kesäflunssa jo helpottanut.



Pietu - ymmärrän tosi hyvin motivaatio-ongelmat töissä. Sama vaiva myös täällä. Kai se viimeistään loppuvuodesta helpottaa... =)



Teti, hyvä että saitte ilmaa puhdistettua. Pikkuvauva-aika on ihanaa ja rankkaa aikaa, myös parisuhteelle. Toivottavasti pikkumies löytää taas unirytmistä kiinni, sillä se taas helpottaa omaa jaksamistakin niin paljon. Monella alle 1-vuotiaalla ne kaudet tulee ja menee, välillä syödään hyvin ja nukutaan hyvin, ja sitten taas ei. Kasvaminen on harvoin tasaista hommaa. Meillä varsinkin nuorempi oli ns. huono nukkuja aina vuoden ikäiseksi saakka, mutta sitten onneksi ymmärsi, että yöllä nukutaan.



Senniina, sua on sitten siunattu todella empaattisella äidillä. Mielestäni sinun kannattaisi sanoa suoraan, miltä jatkuva huomauttelu painosta jne. tuntuvat. Ehkä olet jo näin tehnytkin. Mulla on anoppi vähän samaa maata, tai on yrittänyt olla. Olen nimittäin suhteemme alkuvaiheessa tehnyt selväksi, että tietynlaisia kommentteja ei oteta vastaan. Esikoisen ollessa vauva vielä hieman yritti, mutta nyt on ymmärtänyt suht kiitettävästi, että kannattaa mieluummin olla hiljaa. Tietty tällaiset asiat on helpompi hoitaa anopin kuin oman äitinsä kanssa, kun tunnesidettä ei sillä tavalla ole. Ernestiina on muuten todella söpö tyttö, kävin kurkkaamassa kuvaa. =)



Ania kaipailen. Huhuu! Taidat olla jossain mökillä laiturin nokassa mansikoita syömässä. Tulepas kertomaan, miten pikkupikkupillerit ovat tehonneet.



Pinkerton, voin suositella pimennysverhoja erittäin lämpimästi. Meillä pelastivat kesäyöt tuossa muutama vuosi sitten, kun lapsilla oli vielä unirytmi todella herkässä. Nyt taitavat olla jo niin isoja, että saa aamuisin herätellä, varsinkin vanhempaa.



Wemppa - tunnetko jo liikkeitä? Ehkä olet jo kertonutkin siitä, mutta tämä dementia... Minä tosiaan välillä kuvittelen tuntevani, mutta ainoa kerta, kun varmasti olen tuntenut, oli tosiaan neuvolassa, kun dopplerilla kuunneltiin sykettä. Ihanasti teidän lapset suhtautuivat vauvan tuloon. Osaavat ne pienetkin huolehtia, voi toisia.

Meillä vanhempi lapsi sanoi yksi ilta, kun peittelin sänkyyn, että " äiti, ne vauvat syntyy joskus sillä tavalla, että niillä on joku vaiva. Onko meidän vauvalla jotain vaivaa?" Kyynel tuli silmään, kun vakuuttelin, että ei, meidän vauvalla on kaikki hyvin.



Valdevina - vieläkö olet yhtenä isona kappaleena? =)



Levinia - jatkuvatko helteet yhä? Miten olet jaksanut? Kasvavan mahan kanssa ei hirveästi houkuta ajatus jatkuvista helteistä, mutta sinä olet varmasti niihin jo tottuneempi kuin me Suomessa asuvat kylmäkaisat.



Hobelle jaksamista, toivottavasti hcg on nollissa. Sama kysymys kuin Iso-Tikrulla, leikataanko myooma joka tapauksessa?



Nyt täytyy ponkaista tämä persus ylös tuolista ja aurinkoon.



Peltis 15+5

Ruokiksen jälkeen on vaikea päästä kiinni työntekoon, joten tulinpa lukemaan...

PELTIS: En ole tuntenut vielä liikkeitä ja arvaa iskikö heti paniikki kun luin sun viestisi alusta, että olet jo tuntenut hipaisuja...

No, ei tässä voi kun odottaa... Kerran oli sellaista kuplintaa, mutta taisi olla oman suoleni toiminta.



Mukavaa loman jatkoa!!



wemppa

Ihanaa, että mua on kaipailtu =)

Ihan ekaksi kuitenkin HURRRRJASTI ONNEA SONJAEMMALLE POJASTA JA SENNIINALLE TYTÖSTÄ!!!!! Kaikkia hengentuotteitanne en ole ehtinyt lukea, mutten nuo tiedot oli pakko kaivaa esiin =) Sonjaemmalle kaikki on uutta ja ihmeellistä, ja Senniinalle myöskin -pienen tauon jälkeen ;) (nimim. kokemusta on). Sitä vauvantuoksua tännepäin saa sitten lähetellä.. NUUH NUUH!!!



Valtavasti tosiaan olette kirjoitelleet, enkä kaikkea ole ehtinyt lukemaan, silmäillyt " sieltä sun täältä" .



Pietu on jo puolessa välissä raskautta, ihanaa!! Paha oli taitaa olla mennyttä ja se raskauden ihanin vaihe taitaa olla nyt paraikaa päällä... vai?

Wemppa: ihanan vastaanoton sait lapsiltasi kerrottuasi raskaudesta =) Mutta se taisi olla odotettu riemu, ellen ole väärin ymmärtänyt :)



Ullrikelle pidän sormet ja varpaat pystyssä että nyt on arvassanne päävoitto!!!!



Minea taitaa lomailla ellen väärin muista.. mutta terkkuja ja vilkutus jokatapauksessa :)



Isoteellä ihana ultrakokemus, mutta vähemmän ihana hammaslekurilla käynti. Tsemppiä!!!



Teti: hienoa että olet saanut puhuttua miehen kanssa. Se teki oloa varmaankin hieman helpommaksi. Pojulle pusu *smak* ja sinulle voimia :)



Peltis se nauttii loman ensipäivistä, aurinkoa toivon kovasti :)



Hobe: Toivottavasti hormonipitoisuus on jo hävinnyt, ja pääsisit pian operaatioon. Todella kurjaa kun vauvahaavetta on pakko siirtää mutta kysehän on kuitenkin vain kuukausista, vaikka tässä iässä sekin on liikaa, myönnän.



Emmin tiinuskalla on ihana nimi (ja suloinen on tyttökin), mutta meille nöpönenä pysyy tiinuskana ja tiinuna.. tuskin sinua haittaa :)



Oltiin siis mökkeilemässä 1½ viikkoa ja huomenna lähdetään taas uudelle 1½ viikon mökkireissulle. Pienet liiluskat pillerit teki parit temput: ensinnäkin limat (sori naiset) katosi kuin pieru saharaan, en ymmärrä ollenkaan. Ja toiseksi kp 15 tuli sellainen vatsakramppi että oksat pois ja osa latvaa!! Ajattelin silloin, että siinä tilassa en pelaa mitään.. en edes korttia vaikka aseella uhattaisi.. niin hel... sti veti oikealta puolelta että kaksi kerroin sain kulkea. Noh, kipu meni onneksi illaksi ohi, että ne pelit onnistui sittenkin ;) JOS kyseessä oli ovis, niin pelattiin ainakin oikeaan aikaan. Mutta ilman minkään valtakunnan limoja (sori taas) simpat taitaa jäädä haukkomaan henkeään " kuivalle maalle" ;). No, kunhan palaan kotiin 15.7. tiedän miten kävi :)



Nyt pitää taas mennä laittamaan pyykit narulle ja ottaa edelliset pois. Tätä tämä on kun kotona tulee käymään.. pyykkirumbaa.. HUOH!



Hyvää heinäkuuta kaikille, ja ai niin.. onkohan valdevina jo tositoimissa... en muista hänen älaatansa.

Voikaa hyvin, rakkaat siskot :)

(Oli muuten viikon jälkeen tosi tukalat olot kun en päässyt tänne teitä moikkaan ja kuulumisia lukemaan. Aikalailla olette saaneet tämän mamman otteisiinne :) )

ANI

Isotikrulla ihania ultrakuulumisia. Ne ovat nuo masuasukit niin ovelia että osaavat juuri laittaa kasvot piiloon kun heitä kuvataan. Vieläkö sulla on ultraa ennen h-hetkeä?



Wemppa,ne kuplat ovat juuri sitä mitä eniten odottaa. Minäkin noilla viikoilla ne tunsin ja siitä ne pikkuhiljaa vahvistui. Onko sulla tietoa missä istukka on? Liikkeet voi olla pitkään kuplivia jos istukka on edessä. Sen olen noihin aiempiin raskauksiin huomannut.



Peltimetsurilla myös neuvola takana. Hyvin taitaa sielläkin olla rento tyyppi asukkina kun leppoisaan sydän lyö. Olikos se niin että sinä tiesit kumpi tulee?



No niin juuri kun saa tekstiä niin työt kutsuu. Palajan myöhemmin....

-pietu-

Ani: Olipa kivaa kuulla lomailijasta. Peukut on taas pystyssä!! Kuivaahan oli mullakin keväällä km:n jälkeen. Oletettuja oviskipuja oli, mutta muuten ei mitään. Ja tässä sitä nyt mennään.



Pietu: Mä en tiedä missä mun istukka on. Kyllä se ultrassa siitä jotain sanoi, mutten muista. Ja tuo kuplinta mitä tunsin, taisi oikeesti olla ilmaa... Yhtään en edellisistä raskauksista muista, milloin olen liikkeitä tuntenut. Jotenkin tuntuu, että 16 - 17 viikoilla...



w

Karseata tämmöisellä säällä istua ilmastoidussa konttorissa. Pitää äkkiä lähteä kotiin.



Wemppa, ei saa huolestua ja mun mielestä 16 ja 17 on vielä niin aikaisia viikkoja, ettei silloinkaan saa huolestua vaikka ei vielä mitään liikkeitä tuntuisi.



Kiva Ani, että kävit ilmoittautumassa. Ovikselta kuullosti sun kramppi ja toivottavasti simpat pärjää saharassakin :) Tosi mukavaa mökkeilyn jatkoa.



Tätiä odottelen huomiseksi, alavatsaa ainakin jomottelee tutunoloisesti.

minäkin. Olen käynyt kyllä lukemassa vähän väliä pinoa, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa. Väsyttää pirusti, vaikka tyttö nukkuukin niin paljon. Eihän sitä itse osaa kuitenkaan levätä, vaikka pitäs. Ja esikoinenkin pitää huolen, että päivätirsat eivät veny 30 min pitemmiksi..



Wemppa muistat varmaan, miten minä hätäilin täällä niistä liikkeistä. Jotain kuvitelmia mulla oli rv17 ja oikeesti liikkeet tuntui rv19. Esikoiselta jo rv14! Synnyttämään mennessä vasta sain varmistuksen siitä, että istukka oli edessä eli ehkä se vaikutti liikkeitten tuntemiseen.



Voimia kaikille työpaikalla huhkiville! ja kaikkeen muuhunkin mitä kullakin on meneillään, demisnappula jäi painamatta..