Ahistaa, poika vielä vaipoissa ja ihan kohta 3v
Olen ollut päiväkodissa töissä ja törmännyt vain muutamaan yli 3 vuotiaaseen joka on vielä vaipoissa ja nämä lapset ovat jollain tavalla ollut erityislapsia. Mikä avuksi, poika ei itse ilmoita hätää kun tosi harvoin ja jos on vaipoissa niin ei ilmoita mitään. Kakka tulee nykyään taas aina pottaan mutta muuten sattuu koko ajan pissa vahinkoja tai sitten pissa on aina vaipassa. Miten voisin auttaa lasta oppimaan?
Kommentit (19)
vai vaan kehityksessä jäljessä.
ap
Teidän poika on vasta täyttämässä kolme ? vai muistanko väärin...mutta kuitenkin. Meillä on ollut hieman pitkä prosessi myös kuopuksen potalle opettelu, luulen, että kyse on pitkälti hänen vilkkaammasta ja huolettomammasta luonteesta kuin isosiskonsa. Pissat on olleet aina lattialla ennen kuin on pikkanen huomannut että olikin hätä.
Nyt ollaan oikeestaan täysin kuivia paitsi joitakin vahinkoja välillä sattuu, leikin touhussa ei vaan aina muista lähteä tarpeeksi ajoissa =) Ollaan sinnikkäästi opeteltu asiaa nyt puoli vuotta ja se on lähinnä ollut sitä että koko ajan ja melkein joka paikassa on joutunut jankuttamaan ja kysymään että "onko pissahätä?" "muista kertoa kun pissattaa" ja sen jankuttamisen ohella ollaan käyty potalla istumassa noin kerran tunnissa...ihan vaan kokeilemassa jos pissa tulis. Joka kerta kun pissa on tullut olen hehkuttanut ja kehunut lapsen maasta taivaaseen ( oikeeta teatteri-esiintymistä, hih ) ja sit ollaan yhdessä heitetty pissat pois ja vielä parit kehut perään. Lapsi nauttii uskomattoman paljon saamistaan kehuista ja vouhkaamisista.
Kuulostaa varmaan kliseiltä ja pliisulta, mutta sinnikkyyttä oikein urakalla peliin niin mä uskon, että teidänkin veijari oppii varmasti. Oikeestaan kaikki muu jää joka paikassa aina vähän toisarvoseks, koska joutuu jankuttamaan siitä pissaamisesta, mutta se palkitaan myöhemmin. Kaikki ei opi vaan niin nopeeta eikä kaikkia lapsia varmaan välttämättä edes niin kamalasti kiinnosta, mutta kun sen asian saa porattua sinne lapsen selkäytimeen niin kyllä se sieltä sit tulee.
Me otettiin kerralla pois päivä ja yövaippa. Pyykkiä on tullut aivan tuhoton määrä ja parit varahousut kannattaa olla aina mukana, mutta kun sen vaipan ottaa niin sen jälkeen sitä ei vaan laiteta enää koskaan takasin!
Tsemppiä teille kovasti opetteluun ja haluan luoda sulle uskoa asiaan, koska kovan rumban olen itsekkin käynyt asian tiimoilta läpi! Se onnistuu varmasti!!!!
olen miettinyt että johtuukohan kenties siitä että vanhempansa ovat vaihtaneet vaipan vasta kun se on ollut ihan täpötäynnä pissaa. Vaippa on ollut niin täynnä ja painava että tippuisi nilkkoihin ellei housuja olisi. Lapsi sitten tietenkin tottunut märkään tunteeseen takapuolessa, eikä ole moksiskaan vaikka äitinsä yrittänyt usean kerran jättää vaipat pois. Tyytyväisenä leikkinyt vaikka housut märät...
Moi! Aihe on hyvin herkkä ja meilläkin tuttu: 3 v-poikani ei suostunut potalle istahtamaan, vaan oli vielä täysin vaipoissa. Sitten älysin unohtaa koko potan ja kokeilla suoraan wc-pöntön pienennysrengasta (ja tarvittaessa jakkaraa pöntön eteen tueksi). Siihen pitkähkön pojan oli huomattavasti mukavampi istahtaa. Muutaman kerran esittelin pojalle pienennysrengasta ja kerroin, että kohta voimme jättää vaipan pois ja käyt pissalla ja kakalla pöntöllä. Sitten jätin vaan vaipan pois. Vaippa laitettiin vielä päiväunille ja yöunille. Poika meni kyllä heti pissaamaan seisaaltaan pönttöön, mutta kakkaa jouduttiin odottelemaan. Hän selvästi pidätteli ja teki kakan vasta vaipan saatuaan. (Lupasin suklaata palkaksi, kun saa ensimmäisen kakan tehtyä pönttöön.) Viikko treenausta riitti ja poika itse ilmoitti, että älä laita enää vaippaa. Sen koommin en ole laittanut ja poika oli samalla siis sekä yö- että päiväkuiva. Ikää oli silloin n. 3 v 1 kk.
Olen kuullut, että lapset saattavat pelätä esim. sitä, että kakan mukana voi pudota muitakin tärkeitä osia pönttöön. Lapsi kun on 3-vuotiaaksi asti tottunut siihen, että vaippa pitää paketin kasassa. Minä ohimennen kerroin pojalleni pienennysrengasta mainostaessani, että ainoastaan pissa, kakka ja vessapaperi putoavat pönttöön; ei mitään muuta.
Anna siis ajan kulua ja lapsesi kypsyä asiaan.
Anna olla kuukauden verran ja kokeile sitten taas. Mun poika oppi vasta 2v 10kk, eikä mua stressannut yhtään. Itse opin kuulemma vasta 4v ja ihan täyspäinen ihminen olen.
Mä huolestuisin vasta, kun lapsi on 3,5v. Siihen asti odottelisin ihan rauhassa...
Mun tyttö 5v ei ole vieläkään yökuiva joka yö. Mutta ei se mua ahdista. Aikansa kutakin. Lapsia ne vaan on!
Sitten oppii, kun housut kastuu ja ymmärtää pidättää. Mä tein näin 2v kohdalla ja onnistui miltei heti!
Sietää sitä potattamista ja märkien housujen vaihtoa sitten jonkin aikaa. Mut jos lapsi koko ajan pissailee housuun, se voi olla että hän kuuluu niihin myöhemmin kuivaksi oppiviin. Ei kaikki ole mitään erityislapsia jotka vasta 3-v oppii kuivaksi.
on kokeiltu monesti, sitten olen palannut taas vaippaan ja taas on yritetty, ei vaan toimi. Välillä ehditään potalle kun osaan ajoittaa oman kysymykseni oikeeseen aikaan mutta itse ei ehdottele potalle menemistä.
ap
jo puhettakin. Tajuaa kyllä pian, että kantsii kusta pönttöön (pottaa ton ikänen ei tietystikään enää tarvitse) tai on sitten pissasissa housuissa.
Istuttiin potalla paljon, mutta mitään ei sinne tehnyt, heti kun laitettiin vaippa niin pissasi sinne. Otin sitten vaan vaipat (ja matot) pois, ensimmäisenä päivänä kaikki pissat housuun, toisena päivänä enää yksi vahinko, sen jälkeen oli kuiva, vain satunnaisia vahinkoja. Poika oli ollut jo pitkään yökuiva, mutta päivällä ei vain halunnut potalle.
jotka on kolmevuotiaaksi asti ihan tyytyväisinä vaipoissa ja sitten vaan yhtä-äkkiä oppivat kuiviksi. Meidän poika kuuluu samaan sarjaan, kuten myös serkkunsa ja tuttavan lapsi. Mä ainakin menin ihan typeryyteen pottakoulutuksessa ja poika ahdistui siitä painostuksesta. :( Kuitenkin kolmevuotiaana jätettiin vaippa pois (siihen asti oli ollut kotona ilman vaippaa, vaikka vahinkoja sattuikin vähän väliä), eikä vahinkoja sen jälkeen juuri tullut. Mitään muuta syytä mä en muutokseen keksi, kuin tietyn iän (ja kehitystason) saavuttaminen.
Nämä tuntemani pojat eivät todellakaan ole mitään erityislapsia, vaan vilkkaita, älykkäitä ja uteliaita poikia. Serkkupoikakin oppi lukemaan pikistä vajaa neljävuotiaana.
entäs jos potan vakio paikak olisi olohuoneessa, tai leikkihuoneessa, missä nyt yleensä lapsi viettää aikaa
äiskä (minä) repi hiuksiaan ja poika lorotteli vaippaansa, tarravihkoista, pottailusta (olohuoneessakin), pottakirjoista, pottapuheista, pottapottapotasta huolimatta. Kolmevuotiaana poju meni leikkikerhoon, josta aloin noin kuukausi ennen puhua, että se on isojen lasten kerho, siellä ei vaippaa pidetä. Kysyin, että koska otetaan housut pois ja aletaan opetella isoksi pojaksi. Hän mietti pari päivää ja sanoi: nyt aletaan. Siitä asti poitsu on ollut päiväkuiva, yökuivaksi oppi parin kuukauden päästä. Mitä tästä opimme: juttelu kannattaa aina.
vai että ihan kohta 3, kauhistus sentään. Oikein suomalaisittain. Jossain muussa maassa ahdistustasi pidettäisiin pipinä, ei alleen kastelevaa lasta. Jätä lapsi muutamaksi kuukaudeksi rauhaan ja ota sitten vaippa päättäväisesti pois, äläkä odota merkitseviä tuloksia ennenkuin on mennyt pari viikkoa.
on juteltu, uhkailtu, kiristetty, lahjottu ja potta on jopa olohuoneessa että saa olla muiden kanssa ja katsoa vaikka telkkaria mutta ei.
Poika alottaa ens vuonna päiväkodissa, haluan että siihen mennessä on kuiva ellei sitten ole ihan oikeesti joku pidätys ongelma, koska sellasia lähetään tutkimaan?
ap
ettei muilla samanikäisilläkään ole vaippoja ja se on siinä. Tuskin pojallasi on mitään sen kummempaa vaivaa kuin mukavuudenhalu ja jääräpäisyys. ;)
Se, jonka poika lopetti 3-vuotiaana vaipan käytön.
Meilläkin kuopus oli vaipoissa vielä 3v synttäreinään ja tuskaisena yritin sinnikkäästi pitää häntä ilman vaippaa ja puhua potasta, kiristää potalle, lahjoa ym. Sitten luovutin ja ajattelin, että vaihdetaan vain niitä vaippoja...
Poika oppi kuivaksi 3v1kk ihan itsestään.
Käsittääkseni jotain vikaa aletaan hakea vasta lähempänä viittä ikävuotta? 3v vaipoissa ei ole mitenkään tavaton ja se stressaaminen ei auta yhtään.
kun äiti lakkaa murehtimasta asiasta, ongelmakin ratkeaa. Eipä paljon lohduttanut! Oli siinä silti järkeä, murheeni oli suurempi kuin aihe. Kun hellitin ja siirsin päätäntävaltaa hieman lapselle, lapsi alkoi kelata vaipattomuuden hyviä puolia. Mutta totta kai, jokainen lapsi on erilainen. Omani tosiaan vaati a) aikaa b) omaa valtaa c) juttelemista. Tsemppiä teille.