Onko ketään kuka olisi tehnyt abortin 12rv jälkeen??
Itse olen harkinnut että kysyn aborttia elämän tilanteen vuoksi. En tiedä onko enää mahdollista kun mennyt yli tuo 12rv mutta mielummin se kuin että en pysty hoitamaan lapsia yksin.
Mietin koko ajan ja pää kohta leviää. Onko muita ??
Kommentit (6)
Olen ollut abortissa yli 12 viikon, mutta syynä oli sikiöiden epämuodostuma, yli 12 viikon raskaus käynnistetään, ja sikiö synnytetään normaalisti .
En missään nimessä suosittele siihen ilman tooooosi pätevää syytä, esim. sikiön vika tms.
Kannattaa tosiaan harkita kahdesti, vauva on jo " iso" tuossa vaiheessa, eikä abortointi ole enää pelkkä kaavinta.
Kehottaisin hoitamaan oman henkisen hyvinvoinnin kuntoon, ja keskittymään tähän raskauteen, ja vauvaan, he ovat niiin suloisia, elämän lahjoja, joista ei toivoisi kenenkään luopuvan ilman vakavaa aihetta. Useampi lapsi sinulla jo on ?? Tämä vauva tulee varmasti hyvin sopimaan joukon jatkoksi, keskityt vain itseesi, ja lastesi hyvinvointiin,
Ammattiapua kannattaa aktiivisesti hakea, saat sitä neuvolan kautta helpommin. Ja tosiaan, jos et saa itseäsi , ja elämääsi kuntoon, viimmeisenä vaihtoehtona suosittelisin sitten adoptiota.
Mutta muista, että sisälläsi kasvaa ihana, pieni elämänalku, jolta ei toivoisi evättävän elämän lahjaa. Aborttiraja on laitettu aiheesta, lapsi on yli 12 viikkoisena jo " kypsä" ja valmis ulkoisesti pieneksi lapseksi, mieti pystyisitkö elämään myöhemmin elämääsi, tietäen , että olet keskeyttänyt tämän pienen ihmisen elämän, miettisitkö olisiko lapsi ollut tyttö,vai poika, onko sisarusten näköä , jne.
Itse miettisin tosi tarkkaan, olen tällaisen keskeytyksen kokenut, ja yhä nämä samat kysymykset palaavat mieleeni silloin tällöin, ja keskeytyksestä on 4 vuotta.
Toivon sinulle voimia, ja kannustan hakemaan henkistä apua, kyllä varmasti pärjäät, ja päätät asian parhain päin !
Hyvää kesää , ja toivottavasti kirjoitukseni ei loukannut sinua .
toivottavasti on helvetin hyvä syy mennä tekemään 12rv:n jälkeen abortti. tuommonen ei kävis mulla ees pienessä päässäkään....
eli ei voi muuta sanoa ku että lapsen tappaja oot jos sen teet!!!!Anna lapselle tilaisuus elää kun hänet jonkun miehen kanssa kerta olet alulle laittanut... anna mieluummin lapsi pois adoptoitavaksi.. ku oot eka synnyttäny ja ottanu hänet syliin..siinä vielä monen äidin mieli muuttuu....
koska sisälläsi kasvaa jo kolmen kuukauden ikäinen vauva. Jos tilanteesi tosiaan on niin paha, että et voisi vauvaasi kasvattaa, niin aborttia miljoona kertaa parempi vaihtoehto on esim. adoptio. Silloin tekisit sellaisen pariskunnan todella onnelliseksi, jotka eivät voi saada omaa biologista lasta. Mutta toivon eniten sitä, että itse saisit asiasi kuntoon ja pitäisit vauvasi itselläsi.
voimia päätöksen tekoon!
Raskaus on jo niin pitkällä, ettei sitä saisi keskeyttää =( Ja pystyisitkö elämään sellaisen asian kanssa? En haluaisi tuomita, mutta minusta keskeytys tuossa vaiheessa ei saa olla enään vaihto-ehtona. Adoptio tai josko sinusta olisi äidiksi kuitenkin? En tiedä sinun elämän tilanteestasi, mutta olin 16-vuotias, kun mietin onko minusta huolehtimaan yksin pienestä vauvasta?? Ja minusta oli. En ole katunut päivääkään, en oikeasti ole. Toivon ja miltei rukoilen,että löydät oikean ratkaisun. Ja pieni vauvasi saa nähdä tämän elämän, sillä uskon että kaikella on tarkoituksensa. Eikä meillä ole oikeutta riistää kenenkään elämää pois. Tunnelin päässä on aina valoa... Minulla ei olllut silloin ketään, ja kun sain sen piänen ihanan vauvan syliini tiesin, että olin tehnyt oikein. Ja nyt olen löytänyt myös miehen rinnalleni ja saanut 2lasta lisää. Vieläkin kun muistelen sitä tuskaa, kun mietin keskeytystä ja etten jaksaisi. Saa se kyyneleet poskilleni ja kylmän väreet aikaan. Minä jaksoin ja pystyin. Ja mä tiedän säkin jaksat ja pystyt!!!!!!!!
Ja sitten se tilanne että jos joudutkin toteamaan ettei sinusta ole huolehtimaan lapsesta, voisit kuitenkin osallistua lapsen kasvuun ja elämään silloin kun lapsi on sijaisvanhempien hoidossa. Sekin ratkaisu on vaikea. Mutta vaikeampaa on kuitenkin miettiä aborttia lopun elämäänsä.
Ei se että lapsi syntyy suomalaiseen yhteiskuntaan äidille joka ei viimekädessä pysty huolehtimaan lapsesta ole lapsen elämän kannalta katasrooffi silloin kun äiti on valmis olemaan rehellinen ja hakemaan apua ajoissa.
Vahingollista se on vasta silloin kun äiti jätää lapsen heitteille surauksita piitaamatta.
Paljon voimia sinulle tilanteeseesi!
Abortti on jotakin todella peruuttamatonta ja ratkaisu joka pysyy kanssasi ja muistoissasi lopun elämääsi. Vauvasi on jo ihka oikea ihminen jonka sydän sykkii jo ja jolla on kokonainen ihmiselo edessään. Voisitko ajatella että antaisit vauvan adoptioon? On paljon pariskuntia jotka olisivat valmiita huolehtimaan lapsesta ja antamaan hänelle paljon rakkautta ja hyvän kodin.
Ja jos kävisikin se paras juttu eli saisit omat asiasi niin järjestykseen että voisitkin huolehtia vauvastasi itse?
paljon voimia toivottaen,
tuuli