Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisitte tällaisen miehen kanssa?
30.06.2007 |
Olen huomannut, että mies on tosi väsynyt ja pinna kireällä. On jotenkin lipsunut perheen tavallisen elämän ulkopuolelle eli hänen mielestään lasten kanssa oleminen on sitä, että vie ne leikkikentälle ja puhuu puhelimessa lasten rimpuillessa välineissä. Tai että menee lasten kanssa pihalle ja itse lukkiutuu autotalliin milloin mitäkin välinettä korjamaan. Nykyisin ei enää siivoa, koska " en ole täällä mitään sotkenutkaan" tai laita ruokaa koska " ei ole ollut nälkä" . Varsin mukavasta osallistuvasta ja vastuuntuntoisesta miehestä on tullut parin viimeisen vuoden aikana patalaiska paska.
Kävin miehen kanssa tiukan keskustelun kuukausi sitten. Kerroin mikä nyppii ja mitä pitäisi mielestäni tehdä. Miehen reaktio oli, että väitän hänen laiminlyövän lapsia ja suuttui siitä niin, että ensin lähti mielenosoituksellisesti lasten kanssa pyöräilemään: 30min pyöräilyä ja kiireesti kotiin työhuoneeseen loppuillaksi kun hän nyt oli näin oman osansa sen päivän hommista tehnyt.
Kerran humalassa kertoi, että hän vain on niin väsynyt, joten pakkasin pari päivää myöhemmin lapset ja menimme muutamaksi päiväksi mökille. Kun tultiin takaisin niin mies oli reippaampi sen päivän ja kertoi kuunnelleensä kaikki vanhat levyt läpikotaisin meidän poissa ollessa eli rentoutunut oikein hyvin. Huomasin sen, koska ruokapöydässä oli ihan samat kupit ja lautaset kuin meidän lähtiessä eli ei ainakaan kotitöistä ole stressiä ottanut.
Nyt kahden viimeisen viikon aikana olen lasten kanssa käynyt toistamiseen mökillä ja kerran olimme vanhempieni luona viikonlopun. Ekalla kerralla mies oli vetänyt lärvät ja maannut krapulassa sohvalla siihen asti kunnes tulimme kotiin. Toisella kerralla vissiin kuunnellut kaikki vanhat levyt uudestaan läpi. Niin ja pessyt yhden koneellisen omia pyykkejään!
Välillä tulee olo kuin asuisin murrosikäisen pojan kanssa, joka kohtelee minua kuin äitiään. Ja nyt puhutaan yli 40-vuotiaasta miehestä!
Tänään erityisesti nyppii, koska olen järjestänyt tytön syntymäpäiviä, ja huomasin, että mies kävi alkosta pullon. Arvaukseni on, että saan hoitaa lapset ja syntymäpäivien järjestämisen ja huomenna sitten tarjoilut, lapsivieraat yms, koska mies on krapulassa. Toisaalta se ei ole yllätys, sillä se on tehnyt niin jokaisen lapsen syntymäpäivien tienoilla nyt kahden vuoden ajan.
Olisiko luovempia ehdotuksia kuin jätä se sika, jotta saisin miehen " heräämään" ja palaamaan takaisin normaaliksi omaksi itsekseen?
Kommentit (17)
Masentuneet ovat päättämättömiä,mikään ei tunnu miltään, laiminlyövät itseään, ulkonäkö ei kiinnosta, välinpitämättömiä...Veto pois...
Viihtyykö miehesi töissään..? Voisiko tyytymättömyys töistä,ja yleensä siitä mitä elämässä on saavuttanut masentaa...Juttele hänen kanssaan. Ja jos tarvetta,niin varaa hänelle aika lääkäriin.
Minkälaisia toiveita ja unelmia hänellä on? Mistä asioista hän tuntee iloa? Mitkä saavat hänet onnelliseksi? Tapaako hän ystäviään,vai vältteleekö heitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos tuota on ollut jo pari vuotta niin tuskin enää samaksi muuttuu kuin mitä ennen oli.
Kehu, kun mies saa astian olohuoneen pöydältä tiskialtaaseen, ehkä se joskus oppii laittamaan sen jopa pesukoneeseen.
Muista myös pitää kotona sopivasti kuria, ettei mies käyttäydy kodin ulkopuolella sopimattomasti, esim. kaupassa voi olla vaikea saada toivottua käytöstä aikaan pelkällä lepertelyllä.
Jos mies heittäytyy kaupassa lattialle, oluthyllyjen eteen, huutamaan mä haluun, mä haluun, niin silloin kannattaa näyttää ettei huutamalla saa asioita läpi, vaan tyynen rauhallisesti jatkat eteenpäin ja jätät miehen huutamaan lattialle.
Voit kokeilla myös tarravihon käyttöä. Jokaisesta latialta kerätystä sukkaparista ja wc-kannen laskemisesta saa pisteen ja kun pisteitä on kerättynä 5 saa tarran.
Minä en tuohon masennukseen usko. Ei kaikki ole masennusta.
Omassa miehessäni on samanlaisia oireita, mutta ei sentään kehtaa väittää, että kotihommat eivät kuuluisi hänelle ja välillä rydistäytyykin.
Minäkään en voi odottaa, että meidän poissa ollessa kotona mies siivoisi tms., mutta olen tähän tyytynyt ja oppinut, että teen listan, mitä haluan hänen tekevän meidän poissa ollessamme.
Oletko kysynyt mieheltä, haluaisiko mielummin elää yksin? Ihan ilman vittuilua, vaan ihan oikeasti. Tietääkö hän itsekään? Meillä tiedän kysymättäkin, että mieheni on haluaa meidän kanssamme olla, ja on sitten viimeistään tiukan paikan tullen valmis joustamaankin omista odotuksistaan. Lopputulos on kuitenkin, että minulla on ilman muuta suurempi vastuu lapsista ja arjesta, mutta olen sen hyväksynyt. Riita nousee vain jo miehellä menee ihan överiksi tuo laiskottelulinja.
ei velvollisuuksia kotona, mamma huoltaa ruuat ja pyykit
mies tekee mitä tykkää :-) nainen tekee mitä on pakko, jotta arki rullaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juomiseen kannattaisi mielestäni puuttua, jos se sinusta tuntuu haittaavan elämäänne. Mielestäni on outoa, jos toinen haluaa juoda viikonloppuina yksinään, vaikka tietää että se omaa puolisoa ahdistaa. Sekin on aika huono merkki.
Avioliittoneuvojalle aika?
Tasan nuo viikonloput ilman vastuuta jne-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tässäkö tää kaikki oli, ja viidenkympin kriisi tulee paljon ennen sitä syntymäpäivää, kun huomaa vanhenevansa, ja kaikki on aina vaan sitä samaa tylsää puurtamista päivästä kuukaudesta vuodesta toiseen. Minimoi kotityöt, älä järjestä mitää ylimääräistä, ja anna miehen olla rauhassa. Jos rahat riittää tai mahdollisuus ylipäätään matkustaa, suosittelen pitkää matkaa, mikä on teidän mieleen, alaskaan kaivamaan kultaa ja kalastamaan tai kanada ympäri, indonesiaan tai johonkin mihin menisitte kaksistaan, mutta missä molemmilla vois olla myös hauskaa olla yksin. Nyt ei ole kenessäkään vika, mutta jos miehesi on yksinkertaisesti loppu, eikä ole mitään millä ladata akkuja, keksi jotain hauskaa, ei kannata nakata turhaan kierrätykseen. Naisilla on eri juttu kun niillä on nämä lapset ja aina tuntee olevansa tarpeellinen, miehillä on oikeasti vain työ, eikä se yleensä tossa iässä niin noususuuntaista se urakehitys enää ole.
Minä en oikeasti usko näihin " ladataan akkuja" juttuihin.
Arki pitää järjestää mahdollisimman hyväksi, kaikille. Jos arki mättää, mikään loma ei auta. Ja jos loma menee viinan kiskomisessa, tilanne vain huononee.
Vierailija:
... Minimoi kotityöt, älä järjestä mitää ylimääräistä, ja anna miehen olla rauhassa. ....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja aika pitkälti minunkin tapa puistoilla on että lapset rimpuilee laitteissa ja minä luen lehteä/puhun puhelimessa tai kaverin kanssa jos on mukana siellä samalla.
Ja pyöräilemään kun lähden muksujen kanssa niin 30min on jo aika hyvä lenkki meille...
Mutta muuten en puolustele miehesi tapaa elää perheessä.
että dumataan toisten ehdotukset, mutta ei anneta mitään tilalle. Mitä itse tekisit tossa tilanteessa, mitä tiedät yleensä pitemmästä parisuhteesta, ja minkä ikänen itse olet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälainen on miehen lapsuuden perhe ollut? Oliko lapsilla vastuuta ja velvollisuksia kotihommista? Olivatko hänen vanhempansa kiinnostuneita jälkikasvustaan vai veikö viinamäki hänen isäänsä enemmän? Jokin äijällä mättää, ehkä olis aika vapauttaa hänet perheen vastuusta niin näkisi onko se elämä onnellisempaa ilman perhettä. Jostain se motivaatio omia lapsia kohtaan on etsittävä, joskus mies tarvitsee kylmää maailmaa sen oivaltaakseen. Hyyssäämällä ja ymmärtämällä tuollaisista miehistä ei tule kuin kusipäitä. Toisaalta mies voi olla jostain syystä väsynytkin, ehkä hänen olis vaan otettava vastuu itsestään ja levättävä riittävästi, karsittava ulkopuolisia velvollisuksia ja etsittävä mielekkäitä harrastuksia, että jaksais paremin keskittyä perheeseensä.
Noin on ensimmäisiä vakavia merkkejä. Katso netistä masennustesi ja pyydä miestäsi tekemään se. Jos masennusta ei hoideta seuraa pian niin syvää väsymystä, ettei sängystä jaksa nousta ja tulee niin piittaamattomaksi, ettei edes katso onko lapsilla ruokaa tai puhtaat vaatteet. Pahimassa tapauksessa seuraa itsetuohoisuutta. Suosittelen lääkäriä ja terapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 40v, mies 45v.
Olemme olleet yhdessä yli 10v, lapsia on kaksi.
Ihmisten pitäisi miettiä enemmän sitä, mitä haluavat arjeltaan. Toinen haluaa yhteistä aikaa, toinen omaa aikaa jne. Kompromisseja pitää tehdä, jos haluaa olla yhdessä, mutta pitäisi ensin käsittää, mitä halutaan.
Esim. kotitöistä voi helposti tehdä selvää työnjakoa, eikä vain odottaa, että kumpikin ymmärtävät ilman puhetta työnjaon.
Lastenhoidosta voi myös puhua ja sopia, mitä kumpikin odottaa toisen tekevän lasten kanssa.
Vaikea tietysti pakottaa toista viihtymään perheen kanssa, jos se ei kiinnosta.
Olen mieheltä kysynyt, että haluaisiko että muutan lasten kanssa pois, kun lapset joskus tuntuvat ottavan miehelle tosi pahasti hermoon. Ei kuulemma halua, koska olemme tärkentä hänen elämässään. Silti arjessa tuntuu, että olemme viimeiset hänen elämässään.
Tuo puistoon vienti ja pyöräily, mistä joku sanoi tekevänsä samalla tavalla ja että ei siinä mitään vikaa ole... Minusta on ihan ok jos äiti, joka on laittanut aamupalat, pukenut, ja muutenkin puuhannut lasten kanssa, lukenut kirjoja, tehnyt kotitöitä ja elänyt tavallista arkea lasten kanssa jo koko päivän...sitten mennessään leikkikentälle soittaa kaverille tms. Mutta jos se päivän ainoa hetki kun olet lasten kanssa on sitä että puhut puhelimessa niin silloin se ei minusta ole ok. Jos mies on tunnin kotona ja istuu sen ajan tietokoneella niin minusta se ei ole ok.
Pahintahan tässä on, että tiedän hänen olevan varsin aktiivinen koti-ihminen jossain tuolla syvällä sisimmässään. Pari vuotta sitten laittoi ruokaa, imuroi, luki lapsille jne ihan oma-aloitteisesti ja näytti jopa pitävän siitä välillä. Muutenkin meillä meni paremmin kun tiesin että toinenkin on mukana hommassa. Ehkä se on tuo ikä eli kun 40v on ylittynyt ja se 50 lähestyy niin alkaa ahdistaa?
Ja kyllä minä otan ne vapaani myös eli käyn vaikka uimahallissa ja ostoksilla joskus yksin. Mutta kun tulen kotiin muutaman tunnin reissulta on vastassa turhautuneet nälkäiset lapset ja isi sohvan koristenappien kuvat painuneena takalistoon.
ap
eikös tällainen kaveri asu ihan jokaisessa miehessä? Jossakin vaiheessa vain lipsahdetaan siihen, että nainen tekee kaikki kotityöt ja mies luistelee omiin juttuihinsa tai kaatuu tajuttomana sohvalle, kun on tehnyt niin raskaan päivän.
On kai niitä muunkinlaisia olemassa, mutta eikö tämä nyt kuitenkin ole yleisin miesmalli? Ja vielä ihan globaali-ilmiö.
Minua ärsyttää omassani ihan samat asiat, mutta kun häneltä ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu. On täysin umpipassattu ja lellitty ollut koko nuoruutensa, mistä ihmeestä yhtäkkiä oppisi olemaan osallistuva ja jakava. Jos on päässä sellainen malli, että ei miehen tartte, kun nainen voi, niin mitä hittoa sille voi tehdä? Jos joku tietää, kertokaa mulle???
Oma mieheni on lasten kanssa noin tunnin päivässä, ja vaikka rakastaakin lapsiaan yli kaiken, ei se vaan minusta riitä... Omasta mielestään tekee kaiken perheen eteen, sillä on poissa kotoa töiden takia. Ja tottahan se on: ei se ikinä missään muualla olekaan.
Tämäkö on tulevaisuus. Välillä näyttää tältä jo nyt.